Laatta+bitumi

[taiski]

Kellarissa ei uuden laatan alle mahtunut kuin 10-15cm kapillaarisoraa. Vanha rakenne laatassa oli 3cm bet+bitumi(?)sively+7cm betoni. Arvaako laittaa samanlaisen Bilteman Kylmäasfalttia (http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/K ... mi-361143/) käyttäen? Palstalta olen oppinut ettei ainakaan muovia sovi laittaa 10cm laatan alle.

[vm51]

Miksi olet laittamassa bitumia? Alkuperäinen rakenne ei ole hyvä nykykäsityksen mukaan. Kapillaarikatkon päälle sinun tulisi laittaa eristys, tämän päälle ehkä laakerikerrokseksi ohut tasaushiekka tai suodatinkangas ja sen päälle betonilaatta. Tuon kylmäbitumin käyttö kauttaaltaan esimerkiksi ulkoseinässä ei ole hyvä ratkaisu. Tällöin seinä pääsee kuivumaan vain sisäänpäin. Bitumia toki voidaan käyttää esimerkiksi anturan ja perusmuurin saumakohdassa, mutta muuten on parempi käyttää patolevyä.
Ideana maanvaraisessa laatassa on pitää se mahdollisimman kuivana ja lämpinänä. Tämä onnistuu salaojittavan soran sekä lämpöeristeen avulla. Mahdollinen alhaalta nouseva kosteus saadan liikkumaan talon keskeltä talon reunoille, missä hyvissä olotiloissa on salaojat kuskaamassa veden pois.

[taiski]

Eritettä laittaisin mieluusti jos palo-ovi ei olisi määrittelemässä tulevan lattian tasoa. Olen kyllä harkinnut oven poistoa mutta toistaiseksi vain harkinnut. Ei sovi korkeutensa puolesta tilalle kuitenkaan nykystandardin ovet.

[lmfmis]

Tuohon 10cm saisi mahtumaan isödrän/fuktisol levyn joiden

Koodi: Valitse kaikki

kapillaarikatko riittää ja on parempi kuin tuon sepelin. Ja samalla saa pienen eristyksen.

Ja sisään kuivuvan laatan.

[taiski]

Kyllähän tuo sepeli on paikoitellen väristä päätellen jatkuvasti kostea. Joitain isohkoja länttejä reuna-alueilla joissa on vastassa pelkkää talonalushiekkaa. Liekö pinnalla murskauksen jäljiltä kivipölyä. Mutta ei minun järjen mukaan parempaa kapillaarikatkoa ole tarvis laittaa jos kohta siitä mitään harmiakaan ole. Ehkä hinta? Ainakaan en löytänyt mitään hintatietoja noille isödrän/fuktisol-levyille. Että mahtavat maksaa?

Anyway, vanha laatta oli kuiva rakenteella 3cm bet+mustaa mönjää+7cm betonia. Viimeistään piikatessa näki.
Osaako kukaan sanoa onko mainitsemani Bilteman Kylmäasfaltti/Kylmäbitumi vastaavaa kuin edellinen sukupolvi käytti? Bitumilla on kuitenkin höyrynläpäisevyyttä mitä muovilla ei, joten ei kai se ihan pannassa ole? Ja auttanee se myös radon-kaasua vastaan kun taas isödrän/fuktisolit ei? Vai pitääkö pelkkä betonipatja sen loitolla?

Poistetun öljynpannun jäljiltä jäi joutilas hormi ja ajattelin vetää siitä pari ohutta salaojaputkea sepelin sisään radonia imemään. Täytyy sitten myöhemmin mittailla josko pitää hormin päähän laittaa imuria.

[Matti Alander]

Tapaukseksi on varsin tavanomainen ongelma rintamamiestalojen kellareita ehostettaessa. Huonekorkeuden kanssa tulee ongelmia, eikä alkuperäistä betonilattian pintaa pysty korottamaan.
Osaltasi alustäytöt ja rakenteet on ilmeisesti jo tehty, eikä niitä enää aleta purkamaan.
Oikeastaan kapillaarikatko soraa ei ole olemassakaan, vaan sitä varten on omat tuotteensa. Pesty kapillaarikatko sepeli, josta hienoaines on pesty pois. Toinen vaihtoehto on kapilaarikatkoksi kyllästetty kevytsora ja kolmas salaojittava harva solupolystyreeni lämmöneriste.
Kapillaarinen kosteudennousu perustuu huokoisalipaineeseen ja sitä vastaan taistellaan mahdollisimman harvoilla materiaaleilla, joissa huokoisalipaine on pieni.
Pestyjen sepelien kuljetus ja siirtely on yleensä ongelmallista, koska käsitellessä siihen tahtoo väkisinkin kertyä hienoaineksia pihamaalla ja kuljetusvälineistä. Suuremmissa kaupungeissa tuotetta toimitetaan hihna-autoilla suoraan kohteeseen. Paremmin puhtaana pysyvät kevytsorat suursäkeissä ja salaojittavat eristeet muovipaketeissaan.
Toinen lattian ongelma on maaperän lämpiäminen talon alla, jolloin vesihöyryä pyrkii työntymään ylöspäin kosteasta ja lämpiävästä maasta. Tähän auttaa hyvä lämmöneristys ja samalla säästyy lämmitysenergiaa, sekä myös kesäaikainen viileän lattian kondenssi vältetään.
Alkuperäisten rintamamiestalojen maanvaraislattioiden alla ei ollut muovikalvoja ja niiden käytöstä on luovuttu uudemmissa rakennuksissakin jo vuosia sitten. Ongelmina olivat lattioiden kuivumiskyvyn heikkeneminen ja jopa veden lätäköityminen muovikalvon päälle. Myös vanhoja Styrox eristeitä on runsaasti vettynyt kun niiden päälle on laitettu muovikalvoja esim. Routaeristeenä.
Vanhan lattiasi bitumointi on kapillaarikatko ja sitä voi käyttää edelleenkin, mutta suunnittelisin kuitenkin pinnan sisäänpäin kuivuvaksi, joka olisi astetta turvallisempaa.
Lämmöneristeen puuttuminen on niitä pahimpia ongelmia rakenteessasi ja jos kellaria lämmitetään on suuri energia lasku varmaa. Oikeastaan minimi kerroksena hyvää lämmöneristettä solupolystyreeniä voidaan pitää 100 mm ja heikompaa kevytsora 300 mm. Suositeltavaa ja varsinkin lattialämmityksillä 150 - 200 mm solupolystyreeniä.
Radon tuuletus voidaan tehdä myös salaojittavan eristeen avulla ja kevytsorakin on OK. Tärkeää on lattian ja seinän välisen rakosen tiivistäminen niin Radonin kannalta, kuin laatan alaisten mikrobien pääsyn huoneilmaan estämiseksi. Siihen kätevä tuote on nykyaikaiset veden eristeet ja tukikankaat, joilla saa helposti tiivistettyä ja kestävät hyvin pientä betonilaatan liikettäkin.
Vähintään 15 vuotta on tehty betonilattioiden saneerauksia, niin sanottuna säästörakenteena ja hyvin pelittää. Alimmaisena 100 tai 70 mm Fuktisol kerros maatasauksen päällä ja sen päällä 100 tai 50 mm lattia eps korkeintaan 100 kpa lujuisena. Sitten suodatinkangas ja 80 mm betonivalu.
Lopputuloksena erinomainen kapillaarikatko, joka myös toimii. Hyvä lämmöneristys, joka pitää kosteuden maassa ja säästää energiaa. Kustannuksiltaan ja työmäärältään edullinen, sekä huonekorkeutta säästyy. Lisäksi lattialle jää myös kohtuullinen mahdollisuus kuivua Alaskan päin, eikä eristekerroksiinkaan pääse vesi lätäköitymään, vaikka pohjavesi jostain syystä rakenteisiin pääsisikin nousemaan.
Aloittajan tapauksessa, siis auttaa hyvä sisäänpäin kuivuminen ja toimiva tuuletus. Tavaraa lattialla säilyttäessä jokin tralli alla olisi eduksi, koska esim. Muovisäkkien alle voi kertyä kosteutta ja esim. Pahvilaatikoiden kastuessa menevät helposti homeeseen. Mikäli rintamamiestalojen kellarinseinäkin on samalla rakenteella, ei kaappeja tule asentaa seinään kiinni ja myöskin mahdolliset klapikasat irti sisäänpäin kuivumaan pyrkivästä seinärakenteesta.

[lmfmis]

Ehkä hinta? Ainakaan en löytänyt mitään hintatietoja noille isödrän/fuktisol-levyille. Että mahtavat maksaa?

Muottikolmion hinnasto:

http://www.muottikolmio.fi/uploads/file ... 2013_N.pdf