Yläpohjassa hometta ja lahoa lautaa. Jätänkö laudat sinne?

[tuner]

Ajattelin lisäeristää yläpohjaa. Yhdestä nurkasta löytyikin homeista purua, haperoksi mennyttä tervapaperia ja lahonnutta lautaa (se mikä pitää purut yläpohjassa). Ensin ajattelin että kyseessä on ollut joku massiivinen kondenssiongelma, mutta kyllä tuossa taitaakin olla kyse 40-50 vuotta sitten vuotaneesta huopakatosta. Nykyinen konesaumakatto on ihan ehjä tuosta kohdasta.

Purut lapioin säkkeihin ja kannoin pihalle. Niissä ei ollut mitään homeen hajua. Tervapaperin ja sen yläpuolella olleen kovalevyn välissä ollut kasvusto tuoksahti pikkasen. Nuo laudat onkin hankalampi juttu. Ne ovat yläpuolelta täysin lahoja, mutta puukolla tökkimisen perusteella alapuoli lienee vielä kovaa. Ovat varmaan kuivuneet halltexin läpi sisäänpäin joskus. Teenkö kuten Panu Kaila tekisi eli jätän ne tuonne ja laitan vaan päälle ilmansulkupaperia ja selluvillaa? Vai pitäiskö varmuuden vuoksi vetästä nuo laudat sirkkelillä poikki kannatinpalkin kohdalta ja pistää uudet? Ei nyt vaan nappais alkaa tekemään sisäpuolista remppaa ihan huvin vuoksi. Kyllä nuo laudat jaksavat kannatella selluvillat. Lähinnä mietin että onko tuossa jotain sisäilmaongelmariskiä.

Kuvia:

[tv43]

Meillä mökillä oli pärekatto vuotanut niin että keittiön kattoa maalatessa ei uskaltanut kovin
Raskaalla kädellä maalata . Purut eristeenä ja paperina sanomalehteä . En alkanut purkuhommiin ja
Aikaa kulunut 40 vuotta . Hometta en silloinkaan huomannut , vain lahoa .

[lehmikangas]

Teet sitten kummin vaan, niin dokumentoi homma jotenkin ja vaikka vähän perustelua. Jos sattuu niin että myyt talon joskus ja ostaja löytää paikan siitä mitään tietämättä, saattaa tulla sanomista.

Alapuolella tuskin on pitävää ilmansulkua, joten jos tuolla "saastunutta" ilmaa on, niin pääseehän se myös sisätilaan. Itse todennäköisesti vaihtaisin lautoja jos olisi oma kohde, mutta niin moni asia vaikuttaa.

[Oto Hascak]

Alapuolella tuskin on pitävää ilmansulkua, joten jos tuolla "saastunutta" ilmaa on, niin pääseehän se myös sisätilaan. Itse todennäköisesti vaihtaisin lautoja jos olisi oma kohde, mutta niin moni asia vaikuttaa.

En tiedä, että onko asiaa koskaan tutkittu, joten näkemykseni voi olla ihan hyvin virheellinenkin. Esitän sen silti. Yläpohjaan liittyvä ongelma, kuten tässä tapauksessa, ei aiheuta ongelmia sisäilmalle. Huonetilan katonrajassa on ylipaine eli sieltä ei vuoda ilmaa rakenteisiin, pikemminkin toisin päin. Asia korostuu edelleen, jos kyseessä on korkea, kuten vaikka kaksikerroksinen talo.

Jos vaihtoehtona ei ole korjata kunnolla alakautta, niin sitten antaisin olla. Joo, sirkelillä saa laudat katkottua yläkautta niin, että valtaosa vaurioituneista laudoista saadaan vaihdettua, mutta jäljelle jää edelleen pienet pätkät huonoa lautaa sekä niskat. Ei maksa vaivaa omasta mielestäni.

[PetteriKivimäki]

Itsellä oli alakerran vessassa kosteusvaurio hikoilleen valurautaputken vuoksi. Laho oli nurkasta pikkuhiljaa levinnyt koko seinään.

Miten "passiivinen laho" käyttäytyy vuosien mittaan vaihtuvissa ilmankosteuksissa, ken tietää..

[Toljanteri]

Alapuolella tuskin on pitävää ilmansulkua, joten jos tuolla "saastunutta" ilmaa on, niin pääseehän se myös sisätilaan. Itse todennäköisesti vaihtaisin lautoja jos olisi oma kohde, mutta niin moni asia vaikuttaa.

En tiedä, että onko asiaa koskaan tutkittu, joten näkemykseni voi olla ihan hyvin virheellinenkin. Esitän sen silti. Yläpohjaan liittyvä ongelma, kuten tässä tapauksessa, ei aiheuta ongelmia sisäilmalle. Huonetilan katonrajassa on ylipaine eli sieltä ei vuoda ilmaa rakenteisiin, pikemminkin toisin päin. Asia korostuu edelleen, jos kyseessä on korkea, kuten vaikka kaksikerroksinen talo.

Olen asiasta eri mieltä.
Jos yläpohjan ilma on viileämpää kuin sisäilma, pyrkii yläpohjan ilma sisätiloihin jos vaan rako jostain löytyy. Ihan sama ilmiö kuin esim. seinien ilmavuodot, kylmä puskee sisään rakosista.

[stewie]

Poista kaikki vaurioitunut materiaali, mikä kohtuudella lähtee ja puhdista jäljelle jäävät. Näissä vauriokorjauksissa tulee poistaa tai puhdistaa myös vähintään 500mm tervettä materiaalia vaurioalueen ympäriltä.

Mitä tulee yläpohjassa olevien mikrobivaurioiden vaikutuksesta sisäilmaan, niin kyllä ne valitettavasti sisäilmaan vaikuttaa. Oton kuvaama stabiili ylipaine katonrajassa vallitsee tilassa, josta ei ole hallitsemattomia ilmavirtoja rakenteiden läpi, tämmöistä tilannetta ei etenkään rintamamiestaloissa ole, ellei omistaja ole tehnyt todella kattavaa tiivistysremonttia. Käytännössä painesuhteet rakennuksessa eivät siis ole stabiileja ja esim. tuulen vaikutuksesta ilmaa tulee myös yläpohjan läpi rakennuksen sisään. Ja toisaalta kesällä tilanne saattaa olla nimenomaan niinpäin, että kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää, niin yläpohjan sisäilmaa lämpimämpi ilma pyrkii sisälle.

Toisaalta mikrobit tuottavat myös kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita mm. homeenhajua, joka ei vaadi ilmavuotoa päästäkseen sisäilmaan. Tällainen kaasumainen aineenvaihduntatuote menee läpi mm. höyrynsulkumuovista, joten voitte kuvitella, kuinka helposti se läpäisee höyrynsulkumuovia huomattavasti pienemmän vesihöyrynvastuksen omaavan ilmansulku-, terva tai bitumipaperin

Ei ole nyt tarkoitus pelotella mutta tosiaan suosittelen korjaamaan havaitut vauriot huolellisesti

[tuner]

Näköjään perinteisen mallisia halltex levyjä saa nykyään ihan uutenakin. Varmaan tuo korjaus menisi siivouksineen ja maalauksineen yhdessä viikonlopussa...

Mitä tulee ylipaineeseen katon rajassa, ni mun kokemuksen mukaan se on painovoimaisella ilmanvaihdolla säästä kiinni. Meillä on yläkerran ullakkokylppärissä ilmavuotoja yläkolmioon. "Poisto" oli tehty seinässä olevalla reiällä. Välillä ilma virtasi ulospäin niin että räystäs sen reiän yläpuolella oli ihan mustana homeesta. Tuulisella säällä siitä taas puhalsi kylmää ilmaa naamalle. Myös yläkolmioon on selvästi mennyt kosteaa ilmaa, sillä laudat on kylppärin kohdalta vähän tummuneet pinnasta. Korjasin tuon tukkimalla seinässä olevan reiän ja vetämällä poistoilmaputken katon harjan yläpuolelle. Nyt kylppärissä haisee sahanpuru kun poistoilmahormin aiheuttama alipaine imee ilmavuotojen kautta korvausilmaa yläkolmiosta. Pitäisi nuo ilmavuodotkin korjata. Rakenteet on vaan tehty niin perseelleen että sen korjaaminen ilman massiivista purkamista on melko mutkikasta. Mut vähän on alkanut ahdistaa että mitähän kaikkia mikrobeja ja myrkkyjä sieltä imeytyy meidän makkariin.

[lehmikangas]

Näköjään perinteisen mallisia halltex levyjä saa nykyään ihan uutenakin.

Riippuu käsittääkseni mitä mallia haluaa. Halltex kyllä myy edelleen ns. "perinnelaattaa": http://halltex.fi/kattopinnat/perinnelaatat
Mutta nuo on sileäpintaisia, kahdella eri saumavaihtoehdolla.

Usein näkee esim pienellä salmiakkikuviolla tai vohvelipinnalla olevia laattoja. Ja myös selvästi paksumpaa lattaa on tullut vastaan. Näitä ei tietääkseni saa mistään uusia. Vai saako? En tosin tiedä ovatko olleet saman valmistajan tuotteita.

[Oto Hascak]

Jos yläpohjan ilma on viileämpää kuin sisäilma, pyrkii yläpohjan ilma sisätiloihin jos vaan rako jostain löytyy. Ihan sama ilmiö kuin esim. seinien ilmavuodot, kylmä puskee sisään rakosista.

Savupiipussa kulkee sauhu ylöspäin. Lämmin ilma on kylmää ilmaa kevyempää, josta seuraa se, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Kotioloissa asian voi testata äkkiseltään mittaamalla lämpötilan lattiarajasta ja sen jälkeen katon rajasta. Periaatteessa se huonetilan yläosassa oleva ilma on aika paljon lämpimämpää. Ja jos yläpohjassa on reikä, niin se lämmin ilma pakenee reiän kautta kohti kylmää ulkoilmaa.


Sitä en aikaisemmassa hypoteesissani ottanut huomioon, että monesti on sellainen tilanne, että yläpohjan yläpuolella on huomattavasti lämpimämpää kuin huonetiloissa. Tilanne on aurinkoisellä kelillä arkipäiväinen. Siitä en tosin välttämättä ole ihan vakuuttunut, että kuinka paljon tuulisellä kelillä yläpohjan läpi puhaltaa sisään? Painetta siihen suuntaan varmasti on, mutta äkkiseltään kuulostaa aika rajulta. Tai tokihan se siitä riippuu, että minkä verran siellä on rakoja. Ja onko niitä tuulisia päiviä, jolloin tätä tapahtuu, kuinka paljon? Ja jos käy hetkittäinen puhallus, niin missä määrin ilma on pilalla ja tuleeko se kuntoon ilmanvaihdon toimesta?

Jos katotaan vaikka tätä kuvaa...

]

Ja sitten mietitään tätä:

Poista kaikki vaurioitunut materiaali, mikä kohtuudella lähtee ja puhdista jäljelle jäävät. Näissä vauriokorjauksissa tulee poistaa tai puhdistaa myös vähintään 500mm tervettä materiaalia vaurioalueen ympäriltä.

Tuollaisessa paikassa ei varmaan ole järkevää mennä tuon radikaalimman toimenpiteen eli vaurioituneen kohdan + 500mm poistamisen mukaan? Tuosta rakennuksestahan lähtisi silloin koko yläkulma pois eli pitkät pätkät ulkoseinää kahdelta eri julkisivulta, välipohjaa kannattimineen monta neliötä ja vesikattoakin kattotuolirakenteineen sen verran, että sateella pistäisi harmittamaan. Jäljelle jäänee vaihtoehdoista akuuteimman kohdan purku ja sitten suoja-alueen puhdistus.

Miten tuo puhdistus käytännössä tehdään? Teräsharjalla hinkkaamalla ja sen jälkeen imurointi? Mahdollisesti joku myrkky / homepesu? Ilmeisesti tarkoitus on puhdistaa vain pinnat eli materiaalissa ei ole tarkoitus mennä pintaa syvemmälle? Jääkö tällöin jotain kasvustoa jäljelle silmällä näkymättömiin eli esimerkiksi puun sisään ja onko silloin riski, että homma pamahtaa uudelleen käyntiin?

[tarpola]

Tuollaisessa paikassa ei varmaan ole järkevää mennä tuon radikaalimman toimenpiteen eli vaurioituneen kohdan + 500mm poistamisen mukaan? Tuosta rakennuksestahan lähtisi silloin koko yläkulma pois eli pitkät pätkät ulkoseinää kahdelta eri julkisivulta, välipohjaa kannattimineen monta neliötä ja vesikattoakin kattotuolirakenteineen sen verran, että sateella pistäisi harmittamaan. Jäljelle jäänee vaihtoehdoista akuuteimman kohdan purku ja sitten suoja-alueen puhdistus.

Miten tuo puhdistus käytännössä tehdään? Teräsharjalla hinkkaamalla ja sen jälkeen imurointi? Mahdollisesti joku myrkky / homepesu? Ilmeisesti tarkoitus on puhdistaa vain pinnat eli materiaalissa ei ole tarkoitus mennä pintaa syvemmälle? Jääkö tällöin jotain kasvustoa jäljelle silmällä näkymättömiin eli esimerkiksi puun sisään ja onko silloin riski, että homma pamahtaa uudelleen käyntiin?

On varmaan jokseenkin ainoa mahdollisuus elää riskien kanssa, koska vaihtoehto olisi purkaa kulma talosta. Tuo mitä Oto sanoi, ja sen lisäksi tiivistäisin kyllä sisäpuolelta rakenteen. Itse laittaisin 30 mm uretaanin nykyisten eristeiden sisäpuolelle, se ei syö korkeutta liikaa ja tiivistää rakenteen varmasti ehkäisten myös lämpövuotoja, jotka voivat aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta. Vanhojen rakenteiden ympärille puukuitueristettä, jotta pystyvät kuivumaan jos sattuvat kostumaan. Tuo uretaanieriste on vielä sen verran ohut, että sieltä virtaa jonkin verran lämpöä kuivattaen ylempiä rakennekerroksia.

Uretaanin lisäksi voi tietysti käyttää muutakin höyryn/ilmansulkua+halltex sisäpintaan. On varmaan monta tapa tehdä ja onnistua, mutta kaikille yhteisenä se että mahdollisimman paljon pitää saada vanhaa pilaantunutta pois ja rakenne täysin tiiviiksi sisäilmaa vasten.

[stewie]

Tuollaisessa paikassa ei varmaan ole järkevää mennä tuon radikaalimman toimenpiteen eli vaurioituneen kohdan + 500mm poistamisen mukaan? Tuosta rakennuksestahan lähtisi silloin koko yläkulma pois eli pitkät pätkät ulkoseinää kahdelta eri julkisivulta, välipohjaa kannattimineen monta neliötä ja vesikattoakin kattotuolirakenteineen sen verran, että sateella pistäisi harmittamaan. Jäljelle jäänee vaihtoehdoista akuuteimman kohdan purku ja sitten suoja-alueen puhdistus.

Miten tuo puhdistus käytännössä tehdään? Teräsharjalla hinkkaamalla ja sen jälkeen imurointi? Mahdollisesti joku myrkky / homepesu? Ilmeisesti tarkoitus on puhdistaa vain pinnat eli materiaalissa ei ole tarkoitus mennä pintaa syvemmälle? Jääkö tällöin jotain kasvustoa jäljelle silmällä näkymättömiin eli esimerkiksi puun sisään ja onko silloin riski, että homma pamahtaa uudelleen käyntiin?

Tapauskohtaisesti pitää tietysti miettiä, mikä korjauskeino on järkevin juuri kyseisiin rakenteisiin tai rakennukseen. Lähtökohtaisesti on kuitenkin aina suositeltavaa pyrkiä kokonaan poistamaan vaurioitunut materiaali + 500mm tervettä. Kantavien rakenteiden kohdalla poistaminen ei välttämättä ole järkevää vaan joudutaan tyytymään pelkkään puhdistukseen. Molemmilla tavoin tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden tiiveyteen, koska aina on mahdollista, että rakenteisiin jää mikrobikasvua jota ei joko ole löydetty tai voitu puhdistaa/poistaa.

Puurakenteita puhdistetaan esim. hiomalla hiomakoneella tai käsin, höyläämällä ja vuolemalla jne. Soodapuhallusta voi myös käyttää. Pointtina on poistaa nimenomaan rakenteen pintaa, puun tapauksessa noin 5mm, mikrobit kun kasvavat pääosin pinnalla. Uutta kasvustoa ei vanhaan kasvustoon muodostu vaikka se rakenteeseen jäisi, koska mikrobit tarvitsevat kosteutta kasvaakseen. Vanha kuivakin kasvusto kuitenkin aiheuttaa oireita jos sen itiöt tai rihmastonkappaleet pääsevät sisäilmaan, eikä semmoista siten ovi jättää rakenteisiin tai ei ainakaan ole mitenkään suositeltavaa. Ja jos se vanha kasvusto saa uudestaa kosteutta esim. tässä tapauksessa vaikka vesikatto vuotaisi korjausten jälkeen, niin se jatkaa kasvuaan siitä mihin se ennen korjauksia jäi. Puhdistuksen jälkeen se hepa-imurointi. Mitään desinfiointiaineita ei ole tarpeen käyttää.

Mitä tulee materiaalien puhdistamiseen, niin mitään levyjä esim. kipsi- tai lastulevyjä ei kannata alkaa puhdistamaan, eikä myöskään ohuita kalvoja hs-muovia, bitumipaperia jne. tai todella huokoisia materiaaleja esim. eristeitä (villa, puu jne.)

[Oto Hascak]

Molemmilla tavoin tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden tiiveyteen, koska aina on mahdollista, että rakenteisiin jää mikrobikasvua jota ei joko ole löydetty tai voitu puhdistaa/poistaa.

Mulla on edelleen 8 900 euron arvoinen asumisterveysasiantuntijakoulutus käymättä, mutta voisin olla melkoisen varma, että rakenteisiin jää aina korjauksista, poistamisista ja siivoamisista huolimatta mikrobikasvustoa. Aina. Ikään kuin home ja muut epäpuhtaudet olisivat sellaisia äänettömiä yhtiökumppaneita, jotka taustalla odottelevat kaikessa rauhassa. Ehkä ovat ikuisesti hiljaa tai sitten pyrkivät valtaamaan koko yrityksen. Olosuhteista riippuen, milloin mitenkin.

Puurakenteita puhdistetaan esim. hiomalla hiomakoneella tai käsin, höyläämällä ja vuolemalla jne. Soodapuhallusta voi myös käyttää.

Aika pitkälti samat asiat näkyivätkin olevan jossakin opinnäytetyössä, jota juuri lueskelin. Kyseinen työ oli kahden herrashenkilön tekemä tuossa edellä mainitussa koulutuksessa ja käsitteli juurikin homekorjauksia. Olisivatko herraset ollee Hengitysliiton korjausneuvojia tai jotain vastaavaa. Pari vuotta vanha pruju eli siinä puhuttiin vielä suoja-aineistakin tai siis desinfioinneista, mitä ei ilmeisesti enää nykyisellään juurikaan suosita?

Uutta kasvustoa ei vanhaan kasvustoon muodostu vaikka se rakenteeseen jäisi, koska mikrobit tarvitsevat kosteutta kasvaakseen.

Siinä se kaikista oleellisin.

Hometta on, itiöitä on, sieniä on, lahottajia on. Aina. Niiden kanssa joko tullaan juttuun tai ei tulla. Korjataan se, mikä korjataan ja aloitetaan mieluiten niistä olosuhteista. Ja se, mikä ei ole korjattavissa, pyritään eristämään. Siinä sivussa yritetään olla panikoimatta.

[stewie]

Aika pitkälti samat asiat näkyivätkin olevan jossakin opinnäytetyössä, jota juuri lueskelin. Kyseinen työ oli kahden herrashenkilön tekemä tuossa edellä mainitussa koulutuksessa ja käsitteli juurikin homekorjauksia. Olisivatko herraset ollee Hengitysliiton korjausneuvojia tai jotain vastaavaa. Pari vuotta vanha pruju eli siinä puhuttiin vielä suoja-aineistakin tai siis desinfioinneista, mitä ei ilmeisesti enää nykyisellään juurikaan suosita?

Joo nykytietämyksen mukaan desinfiointiaineilla ei kyetä tappamaan mikrobeja, vaan jotkin aineet jopa lisäävät mikrobien myrkyllisyyttä.

Hometta on, itiöitä on, sieniä on, lahottajia on. Aina. Niiden kanssa joko tullaan juttuun tai ei tulla. Korjataan se, mikä korjataan ja aloitetaan mieluiten niistä olosuhteista. Ja se, mikä ei ole korjattavissa, pyritään eristämään. Siinä sivussa yritetään olla panikoimatta.

Näinpä.

[vesahy]

Hometta on, itiöitä on, sieniä on, lahottajia on. Aina. Niiden kanssa joko tullaan juttuun tai ei tulla....Siinä sivussa yritetään olla panikoimatta.

Totta kuin mikä, mullakin on jääkaapissa juustoa, joka on niin paksussa vihreässä homeessa, että jos se olisi puutavaraa vessan lattian alla, niin olisi syytä pikku paniikkiin. Mutta taidan nauttia sen juuston jalohomeen avulla valmistetun viinin kanssa viikonloppuna...

Mutta asiaan! Pienellä haulla netistä löytyy asiasta erittäin paljon hyviä artikkeleita, ihan selvällä suomella. Alla yksi, jonka voi aluksi lukaista. Sen viiteluettelossa no 20 on erinomainen gradutyö kemiallisesta homeenpoistosta, siinä käytettävistä aineista ja niiden vaikutuksesta. Se oli aikaisemmin luettavissa Hengitysliiton sivuilla mutta näyttää nyt poistuneen. Jos joku löytää sen vielä netistä, niin vinkatkoon. Graden tekijän nimi on Klaus Sippel, julkaisuvuosi 2008.

Kosteus- ja hometalkoot: Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa

edit: jassoo, tämä ohjelmisto näköjään muuttaa sanan v-i-i-n-i suoraan hymiöksi, niin että kippis vaan!