Paljonko pitää kaivaa?

[Kyytsis]

Kellarilla on nyt korkeutta 205cm. Tarkoituksena laittaa maalämpö ja siitä vesikiertoinen lattialämmitys kellariin. Laatta on 8cm paksu ja sen alla kuvien perusteella 17cm hiekkaa. Ulkopuolella on salaojat ja sadevesisysteemit, seinässä nystyrällinen patolevy...

Paljonko pitää kaivaa vanhan laatan alle lisää tilaa eristeille? Lattia saisi tulla samaan koroon kuin nytkin.

Kiitos,
Ville

[rautakauppias]

Itselläni on lähes vastaavanlainen tilanne. Eristeet on nyt laitettu ja valua ollaan tilailemassa. Mikäli käytät salaojittavaa lämmöneristettä (josta palstalla paljon keskustelua) on minimisuosistus vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa 150 mm. Toinen vaihtoehto on 100mm fuktisol (salaojittava lämmöneriste) + 50mm eps lattia, jota pidetään edellisen ns. säästöversiona. Tuo 15 cm eristettä on siis vähimmäissuositus lattialämmityksen kanssa. Pohjalaattaa tuskinpa kannattaa paljon 80mm ohuemmaksi tehdä. Kokonais-ja vähimmäiskorkeus näille mainitsemilleni eristeille + valulle on siis kutakuinkin 23cm. Fuktisolhan ei kaipaa alleen muutakuin mahdollisen tasaussepelin, että saat pohjan tasaiseksi jos kyseessä esim. savimaa. Toisinsanoen erillisiä kapillaarikerroksia ei tarvita.

Kipsivalulla on mahdollisuus napsauttaa tuosta pohjalaatan paksuudesta 20mm pois, mutta alle 6 cm kipsivaluja eivät urakoitsijat lähde tekemään kun kyseessä on lattialämmityksen omaava valu. Näin minulle on asia selvitetty.

[htpteemu]

mulla samanlainen tilanne, olis virtaa kaivaakin, mutta anturan mataluuden takia ei pääse ihan niin alas kun haluisin.
meinasin laittaa kapillaari pavulla tasauksen ja 100 fuktisol/isodrän kamaa.
kai toi 60mm max kipsivalujuttu koski vain maanvarasta(fuktisol)laattaa, kun mulle luvattiin ainakin tehdä vanerin päälle(asuinkerroksiin) 25mm+lämmitysletkun paksuus.

[Mustekimi]

Itsellä menossa samahomma, tosin purkasin 3 eri lattiaa ennenku pääsin hiekkatasolle josta kaivettiin 15-20cm pois, osa eristeestä menee osittain sokkelin alapuolelle ja osa taas jää täysin sokkelin yläpuolelle johtuen perustusten "vinoudesta" ja siitä että olen lattiakorot tasoittanut 10mm sisään tasolaaserilla.

Itse ainakaan en nää mitään syytä miksi eristeet eivät vois osittain olla sokkelin alapuolella, mulle tulee lattialämmitys joten laitan 20cm pp finnfoamia jonkapäälle raudoitus ja 10cm valu.
Ja hengittävyyttähän finnfoamissa nyt ei sinänsä ole joten laitan vielä rakennusmuovin eristeiden alapuolelle sikäli mikäli vettä valuu ennenkun ehdin kaivaa talon jokapuolelle salaojat+fuktisolit niin se vesi ei sitten valu niiden eristekerrostenväliin mitkä ovat osittain sokkelin alapuolella.

maaperä on siis mulla sellasta tosi tiukkaa hiekkalaatikkomaista hiekkaa ihan kallioon asti.

[v4pinta]

Meillä oli 80 luvun perus juttu rempalla vedetty kellari, savi, sen päällä tasaus hiekka 5omm, 50mm + 50mm styroksi ja 5 cm valu. Seinät 50 mm styroksi, 50mm lasivilla, muovi + kipsilevy osassa paneeli, varsin onnistuneesti vanha toimiva pilattu. vettä puski joka muovin raosta ja seinän vierestä, joten kaikki pois ja..
uusi lattia, kaivettiin noin 50cm pois. nyt savi, harso, 20 cm kapilaari katko hiekka, tais olla harso tässäkin välissä 20cm isodrän ja 10 cm valu vesi kiertoisella lämmityksellä.
Seinä 88 harkosta, 5omm riventeeruksella, ylä osaan väliin 50mm kivivilla. päälle tasoitus ja antiikki laasti slammaus
Kellarin täysin kuivunut ja ei mitään ongelmia.
Itse en jättänyt kapilaari katkoa pois. Ei ehkä kannata riskeerata sen kanssa, vesi tulee hiekan ja styroksin läpi että heilahtaa, ehkö myös salaojittavan eristeen.. mutta
ei nouse kapilaari sorassa
Ei muuta kuin lapio kunnolla heilumaan

[rautakauppias]

mulla samanlainen tilanne, olis virtaa kaivaakin, mutta anturan mataluuden takia ei pääse ihan niin alas kun haluisin.
meinasin laittaa kapillaari pavulla tasauksen ja 100 fuktisol/isodrän kamaa.
kai toi 60mm max kipsivalujuttu koski vain maanvarasta(fuktisol)laattaa, kun mulle luvattiin ainakin tehdä vanerin päälle(asuinkerroksiin) 25mm+lämmitysletkun paksuus.

Juu. Koski nimenomaan pohjalaattaa ja ehdottomasti minimiksi mainittiin tuo 60cm. Asuinkerroksissa paksuudet on juuri tuota mainitsemasi luokkaa. Ongelmia oli muuten täälläkin noiden ns. anturoiden kanssa, eikä auttanut muu kun laittaa betonimylly pyöriin ja valaa alaspäin. Homma sekin, mutta meni tässä projektissa ikäänkuin alkulämmittelynä kun ensin oli kannettu n. 30 000 kiloa tavaraa jätelavoille. No, ihan päivässä ei kaikki tapahtunut :)

Korjataan 60 mm. Tuon salaojittavan lämmöneristeen toimivuudesta kannattaa kysellä Alanderin Matilta, joka hyvin myös palstalla viihtyy. Itse kuulun ns. Alanderilaisiin ja uskoni tuotteen toimivuuteen on syvä. Katsotaan miten käy..

Tuosta finnfoamin toimivuudesta eristeenä kellarin lattiassa käsitykseni on sen sijaan eri juuri tuon minimaalisen läpäisevyyskykynsä vuoksi.

[Kyytsis]

Kiitos vastauksista! Eli vähän pääsee kaivamaan, ei haittaa. Ristilaaseri alkoi juuri kiinnostaa, voisi tässä projektissa auttaa.

[Matti Alander]

Muovikalvon käyttö lattian alla on poistettu rakennustapaohjeista jo vuosia takaperin. Syynä muovikalvon aiheuttamat kuivumisen ongelmat.
Kapillaarinen kosteudennousu, eli rakenteen huokoisalipaine on perustuksien ongelmista ehkä yleisin. Tätä vastaan voidaan toimia harvoilla rakenteilla, joissa huokoisalipainetta on vähemmän. Esimerkiksi kapillaarikatko sepeleillä, kevytsoralla tai salaojittavilla lämmöneristeillä.
Harvoilla materiaaleilla on etuna myös vesihöyryn läpäisy, jolloin lattiarakenne kuivuu paremmin myös alaspäin, kunhan eristystä on riittävästi.
Uusissa suunnitteluohjeissa oikeaoppisesti korostetaan suunnittelijan vastuuta parhaan mahdollisen kuivumisen aikaansaamiseksi mikäli rakenne jostain syystä kastuu.
Vanha rakennusfysiikan totuus rakentamalla tiivis sisältä ulospäin harveneva toimii hyvin myös lattiarakenteissa, kuin kellarinseinäkin .
Salaojitus- ja sadevesijärjestelmät tulee tietysti olla aina kunnossa ensimmäiseksi, ei ole normaalia että lattia raoista tirsuu vettä sisään .
Lattialämmitys on hyvä, niitä asennettaessa on eristetävä paremmin, jotta meistä ei tule maanlämmittäjiä. Liika maaperän lämmittäminen aiheuttaa kosteushaittaa ylöspäin nousevana vesihöyrynä ja tietysti runsaasti energiahukkaa.
Vielä lopuksi kapillaarikatkoihin, joita asennellessa on oltava huolellinen, ettei mukaan pääse sitä pilaavia hienoaineksia.
Sahanpurujen ym. Pääsy työstettäessä kapillaarikerroksiin on haitallista ja rajapinnan korkeassa kosteudessa homehtuvat laatan alla helposti.

[Kyytsis]

Riittääkö lattialämmityksen kanssa 100mm salaojittavaa(tm) + 50mm EPS + 25mm EPS (anturoiden päälle siis vain 25mm, muualla koko kakku 175mm).

Jos mennään 100mm + 100mm + 25mm niin kaivamista pitää tehdä vielä vähän. Jos taas tuolla matalammalla niin päästään suoraan tasaamaan pohjaa murskeella...

[Matti Alander]

200 mm on aina parempi, jos vaan seinät antavat varaa. 5 sentin lisäkaivu on varmasti kovan urakan veroista.
Kellarinseinien syventäminen alkaakin olla jo tosi työlästä ja silloin hommaa on syytä miettiä. Toki näinkin on paljon menetelty ja onnistuu pätkissä kaivaen.
Kapillaarikatko ja sen puhtaana pysyminen on tärkeä asia ja oikeastaan kapillarikatko sepeli on aina pestyä versiota. Hihna autolla kuljettaen pysyy puhtaana, pienikin hienoaines määrä pilaa parhaankin sepelin helposti.
Salaojittavaa eristeet muovipaketeissa tai kapillaarikatko kevytsora suursäkissä välttää hyvin hienoaineksen pääsyn lattian alusrakenteita pilaamaan.
Kapillaarikatkon toimivuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää, sen korjaaminen uuden teräsbetoni lattian alla on sitten lähes mahdotonta.
Lämmöneristeen toimivuus sitten vaikuttaa energian kulutukseen ja myös kosteuden pysymiseen maaperässä.
Salaojittavien eristeiden, lattia Eps materiaalin ja suulakepuristettujen eristeiden eristyskyky on lähes sama. Kevytsorassa ja vaahtolasissa se taas on merkittävästi huonompi ja Uretaanissa parempi.
Edelleen korostan, että lattian ja kellarin maanvastaisen seinän toimintaperiaate on täysin sama. Höyrynsulun asentaminen ulkopintaan voi tuoda molemmissa omat ongelmansa.
Korjausrakentamisessa turvallisinta on aina jättää rakenteille myös mahdollisuus sisäänpäin kuivumiseen.
Talvi on lattiaremonttien aikaa ja sitten keväällä kannattaa myös ulkopuoli päivittää ja varmistaa että salaojitustaso on riittävän alhaalla.

[Kyytsis]

Jatketaan kaivamista...

Kiitos!

t.Ville