Kaksoislaattarakenne - ongelma?

[mvaarimo]

Talosta (rakennettu -60, purueristys) 1/3 on rakennettu kellarin päälle ja loput maanvararaisella laatalla, jossa välitilaa oli n. 40 cm puruille. Ulko- ja väliseinät ulottuivat alas maanvaraiselle laatalle. Kun remonttia oli tehty niin että lattioita oli oikaistu ja laitettu harvalaudoituksella lattialämmitys ja päälle lattiakipsilevy niin 19.3.2011 (tulen sen aina muistamaan) alkoi yhdessä huoneessa kellarinhajua tulemaan lattiakipislevyn raosta. Avattiin lattia, poistettiin kaikki purut ja ilmeni että parissa kohtaa oli puru ihan kuin märkää multaa. Maanvaraisessa laatassa oli reikiä ja sen alla tyhjää. Talo rakennettu kalliolle ja laatan alla oli isoja räjähdyskiviä jonka päälle oli laitettu hienoa hiekka. Hiekka oli tietyistä kohdin siinä imenyt kosteuden / veden laatan läpi ja siinä missä oli reikiä niin hiekka oli kadonnut.

Konsultoin ainakin viisi rakennusmestaria jotka kaikki sanoivat että täytä soralla ja vala uusi lattia. Ison firman paikallisen rakennusmestarin ohjeesta konsultoin rakennussuunnittelijaa joka on erikoistunut vanhoihin taloihin. Hänen ohjeittensa (suullisten kylläkin, sillä hänelle ei oikeasti olisi ollut aikaa tulla katsomaan taloa) mukaan kaikista huoneista joissa oli maanvarainen laatta poistettiin alapohjan purut. Huomattiin että parissa muussakin huoneessa oli joskus ollut kosteutta sillä laittaniskojen kannakkeet olivat alapäästä vähän lahonneet (olivat suoraan laatalla, ilman kosteussulkua välissä). Myös ongelmahuoneen viereisestä huoneesta oli laataa rikki ja siinäkin reikiä. Sekin lattia purettiin.

Ohjeista ruvettiin sitten rakentamaan uutta lattiaa 2/3 taloa. Kaikki väliseinät mitkä oli puuta alas maanvaraiselle laatalle asti katkottiin ja muurattiin harkoilla sisälattiapinnan tasolle ja sen päälle laitettiin bitumihuopa ennen uutta alajohdetta.

Huoneisiin mistä kokonaan purettiin rikkinäinen laatta ja niin paljon hienoa hiekkaa kuin mahdollista (erityisesti perustusten sisäpuolelta kavoin 50-100 cm hiekkaa pois) tuotiin kottikärryllä soraa tilalle. Ulkoseinää vasten laitettiin 30 mm finnfoamia pystyyn ja lattiavalunkin alle laitettiin 15 cm Finnfoamia. Lisäksi ulkoseiniä vasten laitettiin lisäksi 10 cm Finnfoamia vähentäämään soran painetta ulkoseiniin. Rakennusmestarin pääideana oli se että ulkoseiniin pääsevä mahdollinen kosteus aina pääsisi kuivumaan ulospäin. Tämä lattiarakenne merkitsi sen että pystyfinnfoamin sisäpuolella nousi sora noin 10 cm vanhan laattapinnan yläpuolelle, eli suunnilleen alajohteen ylätasolle. Keskellä huonetta oli sorataso sitten sen 10 cm korkeammalla. Rakenteen päälle valettiin 10 cm lattialaatta jossa on vesikiertoinen lattialämmitys.

Muissa huoneissa missä oli lattialaatta ehjä laitettiin Finnfoamia, 30mm, ulkoseinää vasten pystyllä, tasattiin lecasoralla 10-20 cm ja sen päälle styroksia ja päällimmäisenä Finnfoam. Ja niihinkin huoneisiin lattiavalut ja lattialämmitys.

Lisäksi tein ulkopuolella salaojituksen koko talon ympärille.

Mitä vaaroja piilee lattiarakenteissa, jotka tein ihan täysin luottaen rakennusmestarin ohjeisiin?

Valettu lattialaatta päätyy siinä kohdin missä on vanha alasmeno kellariin. Siinä on väliseinässä, lattiapinnan alla, puolen harkon reikä sähköputkien läpivientiä varten sähkötaululle. Reikä oli tukittu villalla, mutta siinä kohdin juuri homekoirat merkkasivat, ainoana paikkana talossa.

Eli varmaan on nyt sitten jotain siinä lattialaattojen välissä? Kun kaikki vanhat purut, ja lattialaatalla suoraan olleet puutavarat oli poistettu ei tehty mitään mutta kun perusteellinen imurointi ja laatan putsaus, kun lattialaatta kuitenkin oli kuiva.

Voiko tästä lattiarakenteesta olla joku syy oireiluumme, ja miten voimme reagoida vaikka homekoirat eivät merkanneet kun yhden paikan? Sen reiän olen nyt tiivistänyt uretaanilla joten vaikka laattojen välissä nyt olisi jotain niin ei pitäisi päästä asuinhuoneisiin, vai? Kun eivät kerran koiratkaan mitään haistaneet.

Entä minua paljon ihmetyttänyt ulkoseinän rakenne, eli se että ulkoseinien alapäät ovat ”kylmässä”, niin miten ne reagoivat talvisin? Missä syntyy kastepiste ym?

Entä jos laattojen välissä on jotain epäterveellistä ja siellä on kylmempää kuin sisätiloissa, niin onko niin että sieltä pyrkii koko ajan ilmaa sisätiloihin painovoimaisesti?

Jos on todella ongelmallista niin voiko jotain tehdä ilman että joutuisin purkamaan kaikki lattiat? Silloin menisi jo viimeinen jaksaminen ja järki.

[mvaarimo]

Lisäys kuviin sen verran että sisälattialaatan ja ulkoseinän välissä 10 mm solumuovi.

[tjk]

Alajuoksu ja osa senärakenteesta on aika kylmässä paikassa. Mielenkiintoinen toteutustapa... Suunnittelussa lähetään tietääkseni aina siitä että maanvaraisen laatan alla rh on aina 100%. Eli tuossa rakenteessa maaperän kosteus tasaantuu sivuille päin. Koska sisäpinnassa on lämmöneriste niin se laskee seinarakeenteen lämpötilaa ja talvella voi kondesoitua aika paljonkin vettä rakenteisiin. Tämä on teoriassa... Avaa ulkoseinärakennetta ja kurkaa missä kunnossa alajuoksut ovat. Jos siellä on vaurioita alajuoksun voi korottaa seuraavan julkisivurempan yhteydessä. Voi olla että kaikki on kunnossakin ja rakenne on toimiva.

[mvaarimo]

Alajuoksu ja osa senärakenteesta on aika kylmässä paikassa. Mielenkiintoinen toteutustapa... Suunnittelussa lähetään tietääkseni aina siitä että maanvaraisen laatan alla rh on aina 100%. Eli tuossa rakenteessa maaperän kosteus tasaantuu sivuille päin. Koska sisäpinnassa on lämmöneriste niin se laskee seinarakeenteen lämpötilaa ja talvella voi kondesoitua aika paljonkin vettä rakenteisiin. Tämä on teoriassa... Avaa ulkoseinärakennetta ja kurkaa missä kunnossa alajuoksut ovat. Jos siellä on vaurioita alajuoksun voi korottaa seuraavan julkisivurempan yhteydessä. Voi olla että kaikki on kunnossakin ja rakenne on toimiva.

Yhden seinän olen kokonaan pudottanut puruista, ja niissä kohdissa missä ei paikallista vahinkoa (parissa kohtaa oli päässyt vettä rakenteisiin joskus) ollut, niin siinä oli alajuoksu ja muu puutavara ihan priimana. Ennenkin (50 vuoden ajan) on ollut alapohjassa 40 cm kutteripuruja, eli ei ole varmaan ollut alapohjassa mitenkään lämmintä. Yhden nurkkahuoneenkin puolella olen ulkoa vaihtanut purut alajuoksun päältä (n. 50 cm) ihan tarkistaakseni missä kunnossa purut ja puutavara on juuri sisälattiatason alapuolella. Ei ollut mitään mikä viittasi siihen että puu olisi kärsinyt vaurioita.

Alajuoksua en varmaan voi korottaa, vaikka edessä julkisivuremontti (yksi seinä tänä kesänä ja loput ensi kesänä), sillä sisäpuolen vaakalaudoitustahan en voi purkaa niin että sisäpuolella oleva leca ja sora pysyisi paikallaan. Erittäin ongelmallista.

Onko jotain mitä pitäisi miettiä kun teen julkisivuremonttia koskien ulkoseinän alaosaa, eristeen paksuus ym? Nythän on puruja 10 cm ja ulkopuolella ulkovuorauksen takana tervapaperi ja insuliittilevy.

Ajatuksena olisi laittaa 150 mm ekovillaa, tuulensuojalevy ja ilmarako.

Pitäiskö mitenkään saada ulkosinien alapäät lämpimiksi, ja miten?

[Zaffodi]

Aika erikoinen rakenne, siinä on ehkä aikanaan haluttu matalat sokkelit mutta kun on kallion päällä niin lattia on ollut pakko nostaa eristeiden takia (ja betoni kallista joten sitä on käytetty säästeliäästi)? Alajuoksu ja ulkoseinän alaosa on kieltämättä kylmät mutta toisaalta ne on auki ulospäin eikä tuo ole mikään piilosokkeli mitä jossakin ketjussa taisin kysyäkin.

Ei tuossa nyt mitään suurta periaatteellista ongelmaa pitäisi olla jos kerran salaojatkin oli laitettu. Kallion päällä voi kuitenkin kulkea paljon pintavesiä ja halkeamista voi nousta vettä joten sinne laatan alle voi päästä paljonkin kosteutta. Ota ulkoseinän kautta muutamasta paikasta auki ja tarkasta tuon soratäytön kosteus, lecasta en olisi murheissani kun ei siinä mikään kapilaarisesti nouse.

Talo on siis kallion päällä, onko tuolla lecasora- ja soratäytöissä tuuletusputkia radonille? Radonilla ei kai toisaalta pitäisi olla sellaisia nopeita oireita mitä teillä on ollut. Noilla rakenteilla siellä ei kuitenkaan ole mitään mikä voisi lahota tai erityisesti suosisi homeen syntymistä. Kunhan tuo seinien ja laatan väli on tiivis niin ei sieltä pitäisi mitään huoneilmaan puhallella. Laatan ja seinän liitosta voisi tietty vieläkin tiivistää ilmansulkuteipillä tai jopa vedeneristeellä ja nurkkanauhalla mitä jossakin ketjussa ehdotettiin.

Jos siellä ei ole mitään tuuletusputkia niin niitä voisi tietty saada ulkoseinän läpi laatan ja eristeiden alle työnnettyä ulkoseinien korjaamisen yhteydessä. Noiden lattioiden korjaaminen on kuitenkin ollut niin kallis ja iso operaatio että älä nyt niitä ala pois purkamaan, korjaat sitten muut paikat niin että sopii yhteen tuon kanssa, esim. ulkoseinien remontin yhteydessä korjaat pätkän kerrallaan niin, että nostat alajuoksun ylemmäs ja laitat harkkoa sinne alas.

[mvaarimo]

Aika erikoinen rakenne, siinä on ehkä aikanaan haluttu matalat sokkelit mutta kun on kallion päällä niin lattia on ollut pakko nostaa eristeiden takia (ja betoni kallista joten sitä on käytetty säästeliäästi)? Alajuoksu ja ulkoseinän alaosa on kieltämättä kylmät mutta toisaalta ne on auki ulospäin eikä tuo ole mikään piilosokkeli mitä jossakin ketjussa taisin kysyäkin.

Nyt sokkeli on matalimmassa kohdin 20 cm ja korkeimmillaan n. 70 cm. Miten näissä alaseinissä on kastepisteen kanssa? Sisältäpäin ei tule paljon lämpöä, mutta kosteuttaa saattaa siirtyä sisältä lattiarakenteen takia. Ja miten vaikuttaa eri eristepaksuudet? Nyt kun on 10 cm puruja , ulospäin insuliittilevy, tervapaperi ja vaakalaudoitus. Ja aikomus olisi poistaa purut ja eristää 15 cm ekovillalla, tuulensuojalevy päälle ja ilmarako ennen laudoitusta. Mikä on turvallisin vaihtoehto alaseinille?

Ei tuossa nyt mitään suurta periaatteellista ongelmaa pitäisi olla jos kerran salaojatkin oli laitettu. Kallion päällä voi kuitenkin kulkea paljon pintavesiä ja halkeamista voi nousta vettä joten sinne laatan alle voi päästä paljonkin kosteutta. Ota ulkoseinän kautta muutamasta paikasta auki ja tarkasta tuon soratäytön kosteus, lecasta en olisi murheissani kun ei siinä mikään kapilaarisesti nouse.

Salaojat on laitettu vaikkakin talo on rakennettu kalliolle, eli alhaalta ei pitäisi (voi) vesi nousta. Lisäksi talon ympäri on alas kallioon asti laitettu soraa noin metrin leveydeltä sokkelin ympäri . Lisäksi olen sokkelin ja kallion yhtymäkohtiin valanut rampit ja siveltänyt ne kuumabitumilla, ettei vettä pääsisi sokkelin ja kallion välisiin koloihin talon alle. Oikeassa olet kuitenkin siitä että kalliolle rakennetussa talossa voi vesi päästä vaikka missä halkeamissa talon alle. Kellarissa (1/3 talon alla) olen joutunut tekemään reiän lattiavaluun jotta sain uppopumpun pumppaamaan nousevat vedet pois. Ennen (salaojia) tuli vesi jopa lattialaatan läpi kellarin lattialle.

Talo on siis kallion päällä, onko tuolla lecasora- ja soratäytöissä tuuletusputkia radonille? Radonilla ei kai toisaalta pitäisi olla sellaisia nopeita oireita mitä teillä on ollut. Noilla rakenteilla siellä ei kuitenkaan ole mitään mikä voisi lahota tai erityisesti suosisi homeen syntymistä. Kunhan tuo seinien ja laatan väli on tiivis niin ei sieltä pitäisi mitään huoneilmaan puhallella. Laatan ja seinän liitosta voisi tietty vieläkin tiivistää ilmansulkuteipillä tai jopa vedeneristeellä ja nurkkanauhalla mitä jossakin ketjussa ehdotettiin.

Soratäytössä olen laittanut ohjeitten mukaan tuuletusputken radonille. Putki kulkee kahden huoneen läpi joista purettiin alkuperäinen lattialaatta. Kyseinen putki on viety lattian alla hormiin, ja toimii ny siis ihan painovoimaisesti, mutta tarvittaessahan voi liittää huipparin. Lecatäytössä (KHH, Kylpyhuone ja eteinen) en ajatellut laittaa putkea, kun ei neuvottu siihen. Nyt jälkeenpäin voi olla vaikea laittaa minkäänlainen putki ilman että minulla on kaikki leca-sora pihalla, ja sisälattia 10-15 cm alempana kuin nyt. Ja jos tekisin ilma-aukkoja ulkoseinään, niin eikä helposti lisää kylmäsillan riskiä?

Seinän ja laatan välissä siis 10mm solumuovia, mutta alla oleva Finnfoam on tiivistetty uretaanilla ympäri seiniä vasten pystyssä olevaa Finnfoamia. Olen seinän jaa laatan välit tiivistänyt Sikaflex AT:llä ennen kun laitoin laminaatit lattialle. Nyt kun olen paikoin poistanut jalkalistoja olen huomannut että kyseiseen tiivistysmassaan on tullut reikiä. Nyt on vaikeampaa tiivistää (purkamatta lattiamateriaalia) millään teipillä tai nurkkanauhalla kun rakoa on laminaatin tarvitsema n. 10 mm. Vai vedänkö pienellä pensselillä esim. vesieristettä?

Entä jos kuitenkin jäi vanhan laatan päälle jotain mikä mahdollisesti voisi homehtua? Entä onko vanhalle maanvaraiselle laatalle (betonilla) mahdollista kosteuden takia muodostua jotain kellareidenkin betonipinnoissa viihtyvää mikrobikasvustoa?

Radonista olen lukenut ettei pitäisi antaa mitään oireita, ennen kun keuhkosyöpä iskee monen vuoden jälkeen.

Jos siellä ei ole mitään tuuletusputkia niin niitä voisi tietty saada ulkoseinän läpi laatan ja eristeiden alle työnnettyä ulkoseinien korjaamisen yhteydessä. Noiden lattioiden korjaaminen on kuitenkin ollut niin kallis ja iso operaatio että älä nyt niitä ala pois purkamaan, korjaat sitten muut paikat niin että sopii yhteen tuon kanssa, esim. ulkoseinien remontin yhteydessä korjaat pätkän kerrallaan niin, että nostat alajuoksun ylemmäs ja laitat harkkoa sinne alas.

Kyllä lattioiden korjaus on vienyt sekä rahaa että aikaa. Maaliskuussa 2011 huomasin siis ongelmat ja marraskuussa samana vuonna tehtiin lattiavalut. Sinä aikana tein yksin pelkästään salaojituksen ja uudet lattiarakenteet.

Alajuoksun nostaminen olisi aika vaativa toimenpide, ainakin sisäpuolella olevaa vaakalaudoitusta miettien. Sisäpuolen vaakalaudoituksen jos onnistuisin ulkokautta poistamaan, niin todennäköisesti sisäpuoleinen pystysuorassa, vaakalaudoitusta vasten, oleva Finnfoam antaisi periksi ja lecasorat ja sorat kyllä päätyisivät pihalle, ja sisälattiat eivät pysyisi siinä missä ovat tällä hetkellä.

Jos jotenkin saisin alajuoksun nostettua ainakin sisälattiapinnan tasolle, niin sokkeli näyttäisi ulkoapäin todella korkealta. Voisiko siinä sitten laittaa verhouslautaa alas sokkelin päälle, tietysti tuuliraolla?

[Zaffodi]

Ei siellä lattialaatan alla mitään valtavaa painetta ole sorassa tai lecapavuissa, tarpeeksi kun tulee sitä vinolaudoitusta ja purkaa sitä mukaa mitä muuraa harkkoa tilalle eli vaikka varvi kerrallaan niin ei ne foamit sieltä minnekkään pääse.
Ulkoseinän tuuletusraolla voi toki asentaa harkkojenkin päälle. Tuossa on vielä sekin kun olet tekemässä +50mm eristystä niin sokkeli jää aika syvälle joten sen päälle voi laittaa myös 50mm eristyksen ja rappauksen.
Jos kosteutta pelkää niin turvallisin vaihtoehto on tietty tuo kivi. Mutta niinkin voit ajatella että alajuoksuhan on yhä ehjä eikö vain? Eli ainakin suurimmilta osin se on kestänyt 50v tuota rakennetta.

[mvaarimo]

Ei siellä lattialaatan alla mitään valtavaa painetta ole sorassa tai lecapavuissa, tarpeeksi kun tulee sitä vinolaudoitusta ja purkaa sitä mukaa mitä muuraa harkkoa tilalle eli vaikka varvi kerrallaan niin ei ne foamit sieltä minnekkään pääse.
Ulkoseinän tuuletusraolla voi toki asentaa harkkojenkin päälle. Tuossa on vielä sekin kun olet tekemässä +50mm eristystä niin sokkeli jää aika syvälle joten sen päälle voi laittaa myös 50mm eristyksen ja rappauksen.
Jos kosteutta pelkää niin turvallisin vaihtoehto on tietty tuo kivi. Mutta niinkin voit ajatella että alajuoksuhan on yhä ehjä eikö vain? Eli ainakin suurimmilta osin se on kestänyt 50v tuota rakennetta.

Kyseinen rakenne on näköjään hyvin kestänyt 50 vuotta, mutta nythän lattirakenne on muuttunut, joten tekee alaseinille ihan eri olosuhteet. Toki varmin olisi kyllä nostaa alajuoksua. Pitää konsultoida rakennusmestaria paikan päällä ja miettiä miten sen saisi helposti ja turvallisesti tehtyä.

[mvaarimo]

Muutama epätoivoinen lisäkysymys ja tarkennus taas:

Jostain luin että käsitelty alajuoksu voi kostuessaan erittää terveydelle haitallisia kaasuja. Itsellä on -60 luvun alun aineita käytetty alajuoksun käsittelyyn. Voiko alajuoksusta siis sisätiloihin tulla haitallisia kaasuja? Ja pääsevätkö nämä kaasut materiaalienkin läpi? Jopa vesieristeenkin läpi? Mitä tarkoittaa sitten kostunut alajohde, riittääkö 20% kosteus?

Jostain netissä törmäsin kanssa siihen että kosteat leca-pavut voivat kanssa erittää vaarallisia kaasuja. Itsellä kun on suoraan maanvaraiselle laatalle (jonka alla räjähdekiviä ja hiekkaa) laitettu lecaa 10-20 cm tasoittaakseen lattiaeristettä varten? Nehän voi laatasta imeä kosteutta. Onko joku kuullut vastaavanlaisesta? Oli joku Muntterisn tutkimus mitä mainittiin.

Vanhaa maanvaraista laattaa en mitenkään desinfioinut vaan pelkästään putsasin ja imuroin. Voiko siinä olla että alimman laatan kautta nouseva kosteus, ja rakenne joka ei oikeastaan mahdollista kosteuden siirtymistä kuin alaspäin, voi aiheuttaa kasvustoa vanhan laatan pintaan? Ja se kasvusto voi siis päästä sisätiloihin hajuttomana kaasuna, ja aiheuttaa oireilua? Siinähän voi pahimmassa tapauksessa vanhan laatan pinta nousta kovinkin korkeaksi. Tietysti laatan päällä oleva Leca imee myös kosteutta itseensä.

Entä rakenteissa jossa vanha maanvarainen laatta purettiin ja täytettiin soralla, ja vaikka siinä on Finnfoamit ylimmän laatan alla ja pystyllä seinää vasten, onko siinä ulkoseinissä kuitenkin liian suuri jatkuva kosteusrasitus? Entä kun kosteusrasitus tulee sisältäpäin ja ulkona on pakkasta, ei varmaan ole hyvää puurakenteille? Entä alajohteen todellinen kosteusrasitus, kun en sisältä pääse mittaamaan. Ulkoa ja päältä kun näyttää 20%, niin onko se mahdollisesti mitenkään paljon korkeampi sisäpuolella? Jos siis esiintyy lahoa, mitä ei ainakaan huomaa ulkoapäin, niin miten siitä siirtyy terveyshaitat sisätiloihin, hajuttomana kaasuna? Pitäisikö sahata 10-20cm pätkä alajuoksusta ja katsoa / mitata juoksun sisäpuolelta?

Mitä muuta voisi olla syynä lattiarakenteissa, joka tekee talostamme tällä hetkellä asumiskelvottoman? Eniten minua ottaa päähän että pienet lapsemme itkevät kun eivät pääse kotiin takaisin asumaan.