Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Olen tässä yrittänyt etsiä tietoa oikeaoppisesta kellarin kylpyhuoneen seinärakenteesta, mutta tuntuu että vaihtoehtoja on suuri määrä. Miten se pitäisi tehdä? Nythän seinät on riisuttu paljaaksi "rivinteeraukseen" asti ( jos se on se tiilistä kyhätty seinä ulkosokkelia vasten) kylpyhuoneessa on kaksi "ulkoseinää". Voiko tiiltä vasten laittaa suoraan eristeen jonka päälle koolaus ja levy johon sitten laatta? vai tiili,koolaus,eriste,levy ja laatat? kaikki vinkit ovat tervetulleita jos joku osaa ne selittää ihmiselle jolla ei ole mitään rakennusalan kokemusta...
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
No ensteksi kannatta miettiä sitä kivijalan ulkopuolista osuutta.. mitä sille tekee? Tuleeko tekemään ikinä mitään? Eli joutuujo salaojittamaan yms. Koska kaikki tämä muuttaa rakennuksen fysikaalista meininkiä.
Mulla on sellainen käsitys, että jos et tee seinälle mitään ulkoapäin, niin seinän sisäpuolinen koolailu, eristäminen laattoitaminen yms, vähentää kivijalkaan kohdistuvaa "hukkalämmön" menekkiä, jonka seuraksenä kivijalka kylmenee ja kostuu yms. Mieti nyt että alatko tekemään oikeasta päästä sitä remonttia sinne kellariin
Vähän sekavasti saatoin laittaa, mutta laitoinpa kuiteski.. 
Laadun Tae, Älä Urakointia Muualta Hae!.. Tee siis ihan ite!
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Aiheesta löytyy melkoisesti keskustelua foorumilta, kokeile hakua.
Rivinteeraus on sokkelista irti oleva muuraus eli välissä on ilmarako. Tämä tekee sisäpuoliset hommat helpommaksi kun ei olla rakentamassa mitään suoraan sokkeliin kiinni. Suosittelen koolauksien ja levytysten jättämistä väliin ja käyttämään eristeitä joissa on vedeneriste valmiina, esim. Finnfoamin Tulppa. Jää kaikki mahdollisesti mätänevä tavara asentamatta!
Toki pitää huomioida, että seinä on aina se helpompi osa. Lattian kanssa voi sitten mokata tehokkaasti. Nykymääräykset edellyttävät vedeneristeitä mutta jotta niitä voi kellarin lattiassa käyttää pitää maaperästä tulevan kosteuden olla hallinnassa. Tästäkin löytyy varmaan kymmenittäin keskusteluja täältä!
Rivinteeraus on sokkelista irti oleva muuraus eli välissä on ilmarako. Tämä tekee sisäpuoliset hommat helpommaksi kun ei olla rakentamassa mitään suoraan sokkeliin kiinni. Suosittelen koolauksien ja levytysten jättämistä väliin ja käyttämään eristeitä joissa on vedeneriste valmiina, esim. Finnfoamin Tulppa. Jää kaikki mahdollisesti mätänevä tavara asentamatta!
Toki pitää huomioida, että seinä on aina se helpompi osa. Lattian kanssa voi sitten mokata tehokkaasti. Nykymääräykset edellyttävät vedeneristeitä mutta jotta niitä voi kellarin lattiassa käyttää pitää maaperästä tulevan kosteuden olla hallinnassa. Tästäkin löytyy varmaan kymmenittäin keskusteluja täältä!
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Jep. Samaa mieltä Zaffodin kanssa. Jos sulla on rivinteeraus niin aina siihen joku rakenne keksitään kunhan jätät puutavaran pois.
Mutta se lattia on vaativampi juttu. Kapillaarikatko, lämpöeristys ja miellään vielä lattialämmitys on oikeinkin toivottava yhdistelmä.
Aiheesta löytyy perinpohjaista ja syvällistäkin teoreettista vääntöä foorumilta vaikka millä mitalla.
Tässä on vähän eri koulukuntia, siis lähinnä salaojittavat eristeet kontra höyrytiiviit, mutta jommin kummin se lattia olisi melkein tehtävä. Kolmas vaihtoehto on tyytyä kylmään ja kosteaan maanvaraiseen betoniin mutta siihen ei oikein voi laittaa muuta kuin klinkkerit ilman vesieristeitä.
Ainoa varsinainen ohje on se, että lue ajatuksella näitä keskusteluja.
Mutta se lattia on vaativampi juttu. Kapillaarikatko, lämpöeristys ja miellään vielä lattialämmitys on oikeinkin toivottava yhdistelmä.
Aiheesta löytyy perinpohjaista ja syvällistäkin teoreettista vääntöä foorumilta vaikka millä mitalla.
Tässä on vähän eri koulukuntia, siis lähinnä salaojittavat eristeet kontra höyrytiiviit, mutta jommin kummin se lattia olisi melkein tehtävä. Kolmas vaihtoehto on tyytyä kylmään ja kosteaan maanvaraiseen betoniin mutta siihen ei oikein voi laittaa muuta kuin klinkkerit ilman vesieristeitä.
Ainoa varsinainen ohje on se, että lue ajatuksella näitä keskusteluja.
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Juu, olen koittanut luea mahdollisimman paljon mutta tuntuu että kaikilla on tilanne hieman erilainen ja vaihtoehtoja tarjotaan useampia. Meillä tosiaan lattiaan tulee kapilaarikatko, eristys ja lattia lämmitys. Salaojia ei ole eikä siihen ole tänä vuonna varaakaan. Meidän piti alun perin tehdä pelkkä kylppärin pintaremontti mutta sitten selvisi ettei meillä ollutkaan muovisia viemäreitä miti piti olla. Nyt sitten piikattiin koko kylppäri/saunan lattia pois sekä pohjaviemäri näkyviin. Aikaisemmin ihmeteltiin kun viemärit menivät tukkoon ( viemäri johti sakokaivoon joka oli ääriään myöten täynnä, vaikka talon piti olla liitettynä kunnan viemäriverkostoon) ja ainoa viemäri mikä veti oli kylpyhuoneen lattiakaivo. Nyt piikkauksen jälkeen huomattiin että lattiakaivon valurautainen viemäri joka oli "juotettu" betonilla betoniviemäriin oli poikki sekä siinä oli iso reikä. Kaikki kylpyhuoneen harmaavesi oli siis mennyt suoraan talon alle. Mutta toi oikea oppinen seinärakenne kiinnostaa. Elikkä, ei tarvitse laittaa mitään bitumi mattoa vaan voi laittaa esim. spu eristeen suoraan seinään johon koolaus johon kipsilevy johon laatat? Jos tuolla eristeellä vetää koko tilan, siis seinät ja katon pitäisi olla riittävä höyrysulku tilassa? kö, vai koolaus siihen tiiliseinään, eriste,levytys?
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Lukaise tuolta: http://www.tulppa.fi/tulppa-levy eli ei koolausta eikä levytystä, laatat vaan pintaan!
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Tulppa levy on hyvä tuote, kosteuseristys ja erinomainen laatoituspohja.
Kellari maan alla taas tuo omat ongelmansa. Kapillaarikatkoton perustus pyrkii kuivumaan sisäänpäin ja tulpilla se estetään tehokkaasti.
Rivinteeraus on käytännössä todettu hyväksi rakenteeksi ja sitä voi suositella käytettäväksi. Orgaanisia puuaineksia ei voi kuitenkaan suositella, eikä paperi pintaisia Gybrock levyjä. Riskiä alkaa kertyä turhan paljon homeen kasvualustaksi.
Laastilla kiinnitetty solupolystyreeni tulppa levy ei ainakaan, lahoa, mätäne tai homehdu. Rakenteen huokoisalipaine eli kapillaarisuus levyn takana kasvaa ja saattaa aiheuttaa ongelmaa.
Remontti tulisi aina aloittaa ulkopuolelta ja sitten vähitellen sisähommiin, niin kaikki olisi turvallisempaa ja helpompaa.
Ulospäin hengittävä seinärakenne on kellarissa ja juuri vanhassa talossa ilman kapillaarikatkoja tärkeämpää toimivuuden kannalta kuin talon ylemmissä kerroksissa.
Salaojitukset, rännivesien ohjaus ja maakallistukset ulkopuolella, sekä samalla lämmöneristys ulkopuolelle on turvallinen hyväksi todettu ratkaisu jo parikymmentä vuotta Suomessakin.
Kellarin lattiarakenne toimii aivan samoin periaattein, höyrynsulku betonin alla ulkopinnassa on sielläkin yleinen ongelmien aiheuttaja.
Maaperän lämpiäminen talon alla ja perustusten alaosassa on kosteutta sisäänpäin työntävä ongelma, joten eristettä ulkopuolella tulisi käyttää runsaammin. Vesikiertoinen lattialämmitys on sähkökaapelia vähemmän maata lämmittävä, joten sähkövastusta käytettäessä paksu eriste kerros on entistäkin tärkeämpää.
200 mm eristekerros ulkopuolella toimii entistä paremmin ja ainakin 100 mm kerros lattialämmityksen alla on liian vähän.
Koska rakentaminen on kallista puuhaa ja raha on meillä kaikilla tiukassa, joudutaan etenemään hitaasti, mutta kuitenkin mielummin suunnitellusti.
Kellari maan alla taas tuo omat ongelmansa. Kapillaarikatkoton perustus pyrkii kuivumaan sisäänpäin ja tulpilla se estetään tehokkaasti.
Rivinteeraus on käytännössä todettu hyväksi rakenteeksi ja sitä voi suositella käytettäväksi. Orgaanisia puuaineksia ei voi kuitenkaan suositella, eikä paperi pintaisia Gybrock levyjä. Riskiä alkaa kertyä turhan paljon homeen kasvualustaksi.
Laastilla kiinnitetty solupolystyreeni tulppa levy ei ainakaan, lahoa, mätäne tai homehdu. Rakenteen huokoisalipaine eli kapillaarisuus levyn takana kasvaa ja saattaa aiheuttaa ongelmaa.
Remontti tulisi aina aloittaa ulkopuolelta ja sitten vähitellen sisähommiin, niin kaikki olisi turvallisempaa ja helpompaa.
Ulospäin hengittävä seinärakenne on kellarissa ja juuri vanhassa talossa ilman kapillaarikatkoja tärkeämpää toimivuuden kannalta kuin talon ylemmissä kerroksissa.
Salaojitukset, rännivesien ohjaus ja maakallistukset ulkopuolella, sekä samalla lämmöneristys ulkopuolelle on turvallinen hyväksi todettu ratkaisu jo parikymmentä vuotta Suomessakin.
Kellarin lattiarakenne toimii aivan samoin periaattein, höyrynsulku betonin alla ulkopinnassa on sielläkin yleinen ongelmien aiheuttaja.
Maaperän lämpiäminen talon alla ja perustusten alaosassa on kosteutta sisäänpäin työntävä ongelma, joten eristettä ulkopuolella tulisi käyttää runsaammin. Vesikiertoinen lattialämmitys on sähkökaapelia vähemmän maata lämmittävä, joten sähkövastusta käytettäessä paksu eriste kerros on entistäkin tärkeämpää.
200 mm eristekerros ulkopuolella toimii entistä paremmin ja ainakin 100 mm kerros lattialämmityksen alla on liian vähän.
Koska rakentaminen on kallista puuhaa ja raha on meillä kaikilla tiukassa, joudutaan etenemään hitaasti, mutta kuitenkin mielummin suunnitellusti.
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Kiitokset selventävistä kommenteista sekä vinkeistä. Löytyyköhän sivustolta mitään sanastoa tälläisille amatööreille missä selitetään rintamamiestalon rakennus/rakenne käsitteitä?
Re: Kellari kylpyhuoneen seinärakenne for dummies?
Enpä tiedä sanastosta tällä sivustolla, mutta jos haluat kattavan tietopaketin rintamamiestalon rakenteista ja remontoinnista, osta esim. tämä Hannu Rinteen kirja: http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510389706
Kellarikin on erittäin hyvin käsitelty ko. kirjassa :)
Kellarikin on erittäin hyvin käsitelty ko. kirjassa :)

