Tuuletusrako

[Bryggare11]

Tarvitaanko tuuletusrakoa, vai käykö:
1. ulkovuorauslauta
2. paperi
3. kivivilla
4. paperi
5. lauta
6. puukuitulevy
7. pinkopahvi
8. tapetti

[Kuvaja]

Se tuuletusväli tekee rakenteesta turvallisemman tulevaisuutta silmällä pitäen.

[sloisa]

Eipä taida tuollaisessa maali kestää.

[Mäki-Tuomola]

Ja paperi voi olla turhan herkkä materiaali tuuletusvälillisen ulkoverhouksen tuulensuojana. Seinän jäykistekin olisi helppo levyllä toteuttaa ulkopinnassa. Halpa se ei ole eikä välttämättä silmää miellytä seinän paksunnos. Jotenkin tuntuisi vinolaudoituksen kanssa turvallisemmalta rakenteelta tehdä ilman tuuletusväliä. Olisi enemmän pintää mikä kosteutta sitoisi. Maaliltahan tuo rakenne vaatii paljon ja ulkoverhous täytyy olla erittäin tarkasti tehty. En usko, että monikaan silmiä räpäyttämättä voi tuota rakennetta riskittömäksi kutsua.

[Kuvaja]

Paljonhan noita on tehty tuolla tavalla (tosin ei kivivillalla) jo alkujaan ja osa on vieläkin terveitä. Vaatii tosiaan sen, että maali verhoilussa zmon sopiva ja sisältä ei pääse ei-toivotusti kosteutta rakenteisiin.

[PetteriKivimäki]

Hmm. Rakennusmääräyskokoelmassa edellytetään seinärakenteelta 5:1 -sääntöä eli sitä, että rakenteen sisäpinnassa tulee olla vähintään viisinkertainen vesihöyrynvastus ulkopintaan verrattuna. Tuo kivivilla on rakenteessasi aika ulkona..

Käytännössä 5:1 tarkoittaa kivivillalla toteutetun seinäeristeen kohdalla että tarvitaan höyrynsulkumuovi rakenteen sisäpintaan..

[vm51]

Jos haluaa hengittävän seinärakenteen, joka tasaa vuodenaikaisia kosteus/kuivuuspiikkejä suosittelen sisäpuolelle ekovillan X5 ilmansulkupaperia (sisäpuolella saa olla ennen eristettä myös pinkopahvia ilmansulkupaperin kanssa). Ulkopuolen vesihöyrynvastus pitää sitten olla sen viisi kertaa huonompi kuin sisäpuolella. Tähän toimii esimerkiksi huokoinen puukuitulevy. Eristeeksi pellavaa, puukuitua, sahanpurua ja kutterinlastua, turvetta....
Näistä on aika paljon taas viime aikoina keskusteltu - onko jokin yläpohja tai ulkoseinä riskirakenne tai onko jonkun ehdottama sekamelskarakenne hyvä ratkaisu. Yksinkertainen ohjehan olisi vaikka porttaalin etusivulle:

Hengittävä rakenne: 1. hengittävä sisäpinnoite
2. ilmansulku
3. hengittävä eriste
4. tuulensuojalevy - puukuitulevy
lisäksi yläpohjalle
ja ulkoseinälle 5. ilmarako (22mm seinä, 50->mm yläpohja
6. ulkopinnoite (vesikatto aluskatteella, ulkoseinä paneelilla tai rappauksella, rappaus vaati alustan)

Hengittämätön rakenne:1. sisäpinnoite
2. höyrynsulku
3. eriste
4. tuulensuojalevy
lisäksi yläpohjalle
ja ulkoseinälle 5. ilmarako (22mm seinä, 50->mm yläpohja
6. ulkopinnoite (vesikatto aluskatteella, ulkoseinä paneelilla tai rappauksella, rappaus vaati alustan)

Hengittävien rakenteiden etuna on kyky varastoida diffuusiolla siirtyvää vesihöyryä ja vapauttaa sitä tarvittaessa, eli tasata kosteutta. Auttaa pitämänn sisäilman parempana kun ilmanvaihto ei välttämättä toimi niin hyvin.
Hengittämättömän rakenteen huonoutena on riippuvuus hyvästä ilmanvaihdosta ja piikit suhteellisessa kosteudessa vuoden eri aikoina (kosteus ja kuivuus). Tämä venähti vähän liian pitkäksi, että toimisi porttaalin etusivulla ytimekkäästi. Mukavaahan tämä on kyllä pohdiskella kaikennäköisiä rakenteita ja niiden toimivuutta.

[nahkaluoma]

Varsinaiseen kysymykseen: Tarvitaanko tuuletusrakoa, mielestäni kyllä. Toisaalta näitä rakennusneuvoja tutuu tulevan niin paljon, että ei tahdo pysyä perässä. Peruskunnostin noin 35 v. siten hirsitalon ja laitoin lisäeristettä 10 cm. Silloin villan, paperin, muovin jne sijoituksesta ja paikasta sai jokaiselta asiantuntijalta eri vastauksen. Toisaalta kun olen katsonut näitä suurella viisaudella rakennettuja valtion, kuntien, pankkien, koulujen lisärakennuksia, niin niitä on purettu ja korjattu usein alle 10 vuoden kuluttua valmistumisestaan. Syynä homehtuminen, kosteusvauriot, hengitysongelmat jne. Lieneeköhän tämä tiiviyden ihannointi ja ilmastoinin koneellinen ohjaus sitten kehityksen huippu? En usko sitä, vaikken olekkaan rakentamisen ammattilainen. Olen käyttänyt ja käytän ensisijaisesti maalaisjärkeä näissä korjaus ja uudelleen rakentamisissa. Sen toki ymmärrän, että insinööri tekii 1:5 sääntöjä tms, se helpottaa matemaattista ratkaisua!:)

[Bryggare11]

Periaatteessa kivivilla korvaa alkuperäisen turve eristeen. Kivivilla kuivuu jos kostuu, kuten turve eristekin teki. Ennen ei ollut tuuletusvälejä!

[PetteriKivimäki]

Kaikki eristeet kuivuvat ajan, lämmön ja hujun kanssa (varsinkin TM Rakennusmaailman puhaltimellla ja ritilällä varustetussa testissä!), mutta mineraalivilla ei ole hygroskooppinen eli kosteutta imevä ja luovuttava materiaali. Se ei siis tasaa kosteutta ympäröivien materiaalien kanssa, vaan siihen kertyvä kosteus tiivistyy vedeksi. Suosittelen googlettamaan aineen nimeltä 2-etyyliheksanoli, sillä:

Lattioiden lisäksi 2-EH:ia pääsee sisäilmaan myös muista muovipohjaisista sisustusmateriaaleista tai esim. vinyylitapeteista on mitattu merkittäviä 2-EH -päästöjä (Hamburger Umwelt Institut). Myös mineraalivillan kastuminen ja sitä seuraava mikrobikasvu aiheuttavat 2-EH päästöä sisäilmaan (Ezeonu 1994, Ahearn 1996).

[Bryggare11]

Mineraalivillalla voidaan tarkoittaa sekä lasivillaa tai kivivillaa, mutta tässä olisi kyseessä kivivilla. Lasivilla ei tulisi kyseeseen, sillä se ei kuivu. Lasivilla kaipaa muovia kaverikseen, mutta sitä en halua taloon, joten kivivilla on vaihtoehto. Paroc sanoo esitteessään kivivillasta näin: Kivivilla ei kapillaarisesti ime vettä eikä hygroskooppisesti kerää koste- utta. Kuidun kivimateriaali ei reagoi rakenteiden normaaleihin kosteusvaihteluihin, kuten ei sideaineena oleva bakeliittikaan. Ilmaa läpäisevän “hengittävän” rakenteen ansiosta kosteus pääsee nopeasti kuivumaan oikein toteutetuissa rakenteissa. Kyseessä on tietyt kohdat talossa, missä pitää paikata ja poistaa alkuperäinen turve eriste, tilalle tulisi sitten kivivilla.

[PetteriKivimäki]

Kysy nyt kumminkin vaikka Parocin asiakaspalvelusta tuon aikomasi rakenteen toimivuudesta.

Paroc sanoo esitteessään kivivillasta näin: Kivivilla ei kapillaarisesti ime vettä eikä hygroskooppisesti kerää kosteutta. Kuidun kivimateriaali ei reagoi rakenteiden normaaleihin kosteusvaihteluihin, kuten ei sideaineena oleva bakeliittikaan. Ilmaa läpäisevän “hengittävän” rakenteen ansiosta kosteus pääsee nopeasti kuivumaan oikein toteutetuissa rakenteissa.

Öh tuota, niin kuin tuolla jo kerettiin valistamaan: kun se hygroskooppisuus ja hengittävyys ovat yksi ja sama asia. Hengittävällä rakenteella ei tarkoiteta rakennusfysiikassa ilmanläpäisevyyttä, vaan nimenomaan rakenteessa käytettyjen materiaalien hygroskooppisuutta; kykyä imeä, luovuttaa ja siirtää kosteutta.

[Bryggare11]

Kuvassa näkyy korjattava kohta. Eli vettä tullut ylhäältä vuosien aikana. Nyt purut poistettu, ja vielä poistetaan tummat laudat (tässä tuplalaudotus).
Sitten kun kaikki putsattu, niin paperi, kivivilla, paperi ja sisäpinnat. Ei tässä kauheasti tuuletusvälejä enää kehitellä kun sitä alkujaankaan ei ollut.
Mitä sanotte? Kyseessä 105 vuotta vanha huvila!

[PetteriKivimäki]

Tuollainen on valmistajan ohje:



Periaatteessa Sinulla on tässä ihan samanlainen tilanne kuin rintsikan kylmien sivuvinttien eristäminen. Kohtuullisen monen torpan kattorakenteet pilattu laittamalla villat ilman ilmarakoa suoraan kiinni aluskatteeseen, mikä ei 80-luvulla ollut edes rakennusmääräysten vastaista!

Itsellä oli pieni pelko persiissä kun purin -87 tehtyjä lastulevysivukaisia; onneksi oli sentään minimaalinen 3 sentin ilmarako ja kunnollinen höyrynsulku sisäpuolella. Siitä huolimatta oli paikka paikoin (kivi)villat mustina.

[SaLexi]

Käytännössä 5:1 tarkoittaa kivivillalla toteutetun seinäeristeen kohdalla että tarvitaan höyrynsulkumuovi rakenteen sisäpintaan..

Tuon 5:1 suhteen saa kyllä nykyaikaisilla ilmansulkupapereillakin, esim Ekovilla X5: http://www.ekovilla.com/fileadmin/user_ ... pi_8.2.pdf

Mutta aloittajalle kyllä suosittelisin ulkopintaan tuulensuojalevyä, sisälle sitten höyrynsulkupaperia.