markokoo kirjoitti:
Maalinpoistometodisi kyllä vaikuttavat aika brutaaleilta jos siis ymmärsit väärin että nimenomaan sen takia niitä pressun alla hautoisit. Eikö nyt vaan kannattaisi hakea ovet samantien parempaan talteen sisälle ja unohtaa nuo poppakonstit. Maalinpoistoon on ihan oikeitakin keinoja eikä maalinpoisto sinänsä aina ole edes välttämätöntä.
No tämähän herätti keskustelua...annetaan nyt tyhjentävä vastaus.
Eipä ole ensimmäinen kerta kun maalia näin poistaa. Hommaan sopii parhaiten lato ja jokunen vuosi.
No voihan se vaikuttaa brutaalilta. Kun sain ovet, olivat olleet jo ulkona taivasalla ja saaneet sadetta ... ja totesin, ettei kauaa tarvitse olla, kun maali lähtee kokonaan pois. Jo paikoin rapisseeseen maaliin laittaa ainetta se imeytyy viereeseen puuhun. Raapimalla patinakin katoaa.
7 kuukautta on riittänyt. Pressun alla, niin että vain päältä ja alta ei tule kosteutta. Muutaman kerran olen ne antanut sateella kostua pinnastaan ja levittänyt kuivumaan. Maali rapisseet urakalla pois. Ei ne missään hautomossa ole. Tuuletetus pelaa ja 10cm rako kaikkien ovien välissä.
En noista nyt niin hötkyile. Ovat olleet niin kauan olemassa ja saaneet sen verran iskuja, etteivät enää muotoa muuta, Puussa ei ole jännityksiä, vaan palaavat ennalleen, jos johonkin edes vääntyvät, kuivuttuaan palaavat. Kun puun solukko umpeutuu, se ei ime enää samalla tavalla kosteutta itseensä. Kosteus jää solujen väliin ei solun sisään. Kuivuminen on myös nopeampaa. Vaurioita ei ole kuin tuossa yhdessä ja se oli oma moka. Jos olisin ne ihan märkinä tuonut sisään kuivumaan olisi takuulla tullut halkeamia, peilin kohdalla kävi näin, kun tuo ovi oli sisällä heti alkuunsa. jne.
Taivas alta pressun alle ja siitä sisään, kuivuminen hallitumpaa. Homma ei tapahdu parissa viikossa. Parempi mielestäni näin. Puun pinta on himmeä kiiltoista, kuin juuri höylätty, joten se ei tarvitse kuin hienon hellän pyyhkäisyn. Nukkantunut se ei ole.
Lisäksi mietin, että jos liimaa on ollut, se on jo saanut siipeensä, joten parempi antaa mennä loppuun asti ja purkaa sitten jos tarve. Jos liima jo irronnut osin, on kurja korjata ovi ja sitten sauma pettää lopullisesti. Tässä nyt olikin kiilat.
Parempi ulkona, kuin kosteassa kellarissa, joka on oikeasti hautomo, jossa kaikki puutavara ottaa siiipeensä. Vintillä on kesällä ainakin kuivaa ja kuuma. Ulkona ne tuulettuvat ja ilman kosteusprosentti on ainakin talvella pienempi (surkea talvi). Nyt ovat maalit lähteneet ja sisään tuon noita kuivumaan. Puutahan se on piruvie, ei se miksikään mene. Polttopuuksi nuo olivat menossa, joten pykälän parempi tulevaisuus niillä on näinkin. Mihin lie saan ne mahtumaan. Jos en saa, laitan homeeneston ja vien kaverin latoon ylisille toviksi. Maalit on nyt pois.
Tämän kohtelun jälkeen ovat sisätiloissa ikuiset, jos tästä selviävät.
Ja meidän sorvattu sukuantiikkisänky on 30 vuotta sitten entisöity tahallisesti näin muotojen säilyttämiseksi. Homman teki sama mies joka sen rakentanutkin isoiso vanhemmilleni satavuotta sitten. Liimasaumat avattu kastelemalla jne. Ei ole minun ideani. Minä en näistä tiedä, vaikka puutöitä harrastellutkin.
Oikein tai väärin, lopputulos on ihanteellinen uudelleen käsittelyyn tai purkuun.
Asunnosta on 1/3 purettuna ja säilytystilat tällä hetkelle minimaaliset. Talo on pahoin vaurioitunut, joten aikaa ei noille juuri välttämättä ole uhrata. Olen siten ulkoistanut tuon maalien poiston. Sehän on muotia. Käytän ne jos ehdin, jos en, mietin mitä teen. Passaan eteenpäin. Nyt kumminkin tovi aikaa niitä tutkia ja yrittää kuivattaa.
Terveyshaitan poisto etusijalla, kauneusseikkoja voi sitten miettiä joskus.
Pitää muisttaa, että lähtökohtaisesti, jos en olisi noita ottanut, ne olisivat saman päivänä muuttuneet tuhkaksi. Niin tai näin. Parempi näin. Kun ne kerran on tehty, ajattelin etteivät ole polttopuukunnossa ihan vielä. Ja kuvasta voit katsoa, että kyllä ne johonkin kelpaavat tai jollekulle muuksikin kuin polttoon.
Toivottavasti motiivit tulivat tyhjentävästi selväksi, ettei joku muukin ihmettele..
Kelpaakohan noihin kuusesta tehdyt karmit, vai tarviikoo olla mäntyä? Jos jostain vähän kovempaa löytyisi. Parasta kai olisi vanha purkupuu.
Yksi alkoi nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin koko roskan.