Rauhanvuori 1890-luvulta

[PetteriSeppänen]

Tervehdys kaikille. Tuli hankittua otsikon mukainen 1890-luvulla valmistunut hirsitalo kallion päältä. Tontti on suotuisa talon perustamiselle ja talo onkin suoraan kallion päällä tontin korkeimmalla kohdalla.
Kuten arvata saattaa on talo hirsirunkoinen, leikatuista kivistä valmistetun kivijalan päällä lepäävä rossipohjainen "laatutalo". Neliöitä on 70 asuinkäytössä ja lisäksi pieni kuisti suojaamassa uloskäyntiä.

60-luvulla on talo saanut uudet rintamamiestalotyyppiset ikkunat asuinkerrokseen, sisälle lastulevyvehouksen tapetteineen, akustiikkalevyt huoneiden kattoihin sekä lautalattioiden päälle levytykset muovimattoineen. Osa ovista on vaihdettu leveämpiin puukuvioituihin lakattuihin oviin. Ulkoasua talossa on "kohennettu" lätkimällä alkuperäisen lautaverhouksen tilalle vaakalaudoitus ponttilaudasta ja sen päälle mineriittiverhous. Ilmeisesti samoihin aikoihin on keittiöön asennettu tiskipöytä ja kaapistot, väri kun on turkoosia ja hanan malli melkoisen vanha kaksiotehana. 80-luvulla on mummon ikääntyessä tehty "pikkuhuoneeseen" sisäwc ja olohuoneeseen kylpyhuone sisäsaunoineen. Viemäreiden ja vesiputken läpivienti alapohjasta on tehty melko hutiloiden, esim keittiössä ei ollut läpiviennin kohdalla tiskialtaan alla lainkaan lattiapintaa tai ilmasulkua. Talon korvausilma tulikin iloisesti putkien läpiviennin ympäriltä ALLASKAAPISTA! Keittiön poiston ollessa melkein vieressä, meni kaikki korvausilma myös suoraan piipusta ulos. 80-luvulla on myös asennettu aaltopeltikate vanhan päre+huopakatteen päälle, aaltopellistä huolimatta on piippujen pellitykset tehty huolellisesti ja jopa hyvän näköisesti.

Osa sähköjohdoista on 60-luvulta, keittiön valokatkaisija taisi olla sitäkin vanhempi, uudempia sähköjä on 80-luvulla tehty suojamaadoittamattomalla MMJ kaapelilla.

Projektin tarkoituksena on säilyttää talossa vanhoja ratkaisuja, palauttaa osaltaan 1800-luvun asuunsa ja lisätä hieman nykyaikaisia mukavuuksia unohtamatta esim sähköjohdotuksien turvallisuuden parantamista. Jo toteutuneita parannuksia ovat olleet :

1. Keittiön lattian korjaus alapohjan eristyksien, ilman sulun ja lattiapinnan osalta. Pois lahonneen / irti revityn alalaudoituksen tilkitseminen ilmansulkupaperilla (tiedetään, pitäisi olla 1:5 suhde), sen päälle levymuotoista ekovillaa ja kaikki raot täyteen sahanpurua. Eristeen päälle uutta tukikehikkoa lattiapinnalle joka tuli 20+mm lattialastulevystä jonka alla x5 ilmansulkupaperi teipattuna huolellisesti saumoistaan. Alkuperäinen alapohjaeriste ollut jotain saven/hiekan/sammalen sekoitetta n. 30cm paksuudelta, 80-luvulla korvattu lasivillalla. Korjauksen jälkeen veto vähentynyt huomattavasti eikä ainakaan korjauksen kohdalta tunnu mistään saumoista vetoa. Emäntä ei ole valittanut uudesta keittiöhanastakaan josta irtoaa lämmintäkin vettä, saati astianpesukoneesta tai tiskialtaan hajulukosta. Allastaso ja kaapisto syntyi ruuvaamalla, sirkkelöimällä ja sahaamalla varaston antimista ja samaisesta lattialastulevystä.

2. Kylpyhuoneen purkaminen ja käyttövesiputkiston uusiminen. Vanhan kylpyhuoneen ilmanvaihtoputken läpivienti vesikatteen läpi oli kadonnut talven lumien mukana päästäen sadeveden mukavasti kylpyhuoneen katon päälle. Kylpyhuoneen ja yläpohjan välissä kun oli järkevästi ilmanvaihdoton varastokaappi... tuossa varastokaapissa oli sitten vesi muhinut ilmeisesti vuoden pari ja hometta oli kertynyt jonkin verran. Koko kylpyhuone purettiin ja raijattiin saastunut materiaali pois asunnosta. Katon läpivienti paikattiin aaltopellin palasella ja yläpohjan eristeet leviteltiin kuivumaan. Yläpohjan reikä on vielä paikattu jeesusteipillä ja sanomalehdellä. Yläpohjan reikä on tarkoitus korjata laudalla ja laittaa eristeeksi samaisia ekovillalevyjä ja levitellä sahanpurua reilusti ympäriinsä kun sitä tuli ostettua 450litraa remontteja varten. Käyttövesiputket uusittiin keittiön ja kylpyhuoneremonttien yhteydessä. Käytin jakotukeilta laitteille 12mm pexiä tukiholkein ja vesiautomaatilta varaajalle -> varaajalta jakotukeille 15mm pexiä. Varaajalla on omat sulut sekä automaatissa pääsulku. Vesiautomaatiksi hankin Onnlinen teräksisen 100L tuotolla olevan vesiautomaatin. Mukavasti sai käyttövesiputkien vaihdosta alennusta vakuutusmaksuun.

3. Ilmalämpöpumpun asennus. Talon lämmitys on aikaisemmin hoitunut suorasähköllä ja pienehköllä pystyuunilla. Pystyuuni on sen verran kevyt tiiliuuni, ettei siitä taida olla varsinaiseksi lämmön lähteeksi, lähinnä tukemaan kovilla pakkasilla. Suorasähkö taas on sen verran kallista, että pakko oli jotain tehdä. Aikaisemmin on talo vienyt 11 000kwh vuodessa ilmeisesti tyhjillään tai hyvin vähäisellä sähkönkäytöllä, siinä lukemassa ajattelin kulutuksen pitääkin. Hankin siis ahlselliltä suoraan Hitatchi premium sx25 pumpun jolla pitäisi torpan vähän kovemmillekin pakkasille asti ja pystyuunin kanssa kovillakin pakkasilla. Itse mallivalinnasta sen verran, että laitteessa on automaattinen karkeasuodattimien puhdistus ja suuri imupinta-ala sisäyksikön kennolle edestä aukeavan kotelon ansiosta joka vaikuttanee hyötysuhteeseen ja puhaltimen äänekkyyteen. Pumppu on moniin muihin merkkeihin verrattuna (esim mitsun fd:t) hieman pienitehoinen, mutta pieni asuinpinta-ala huomioituna varmasti riittävän kokoinen. Scrollkompressori invertterinä vielä edistää "matalalta vääntämistä" jolloin nollakelien säästöt ovat hyvät. En ole vielä kerennyt tekemään kunnollista vertailua ILP vs suorasähköllä, mutta kulutusseurannan perusteella on roimasti säästynyt jo sähköä kelien ollessa leudot tähän asti. Lämpö myös leviää uunista paremmin muuhun asuntoon kun huoneet kiertävät koko talon ympäri. Ulkoyksikkö asennettiin kivijalan viereen suoraan maatelinelle peruskallioon pultattuna. Vielä ei ole mitään ääniä kuulunut taloon sisälle, eikä juuri ulkonakaan ulkoyksikköä huomaa. Arvioiden mukaan tämä "premium" pumppukin on maksanut itsensä takaisin 5-6 vuodessa, oletettavaa on että itse laitos kestänee sen 10v -> meidän pienellä kuormituksella.


Suunnitelmia talolle on mietitty. Ainakin kunnallistekniikkaan liittyminen, fiksusti tehty kosteusteknisesti toimiva kylpyhuone/kodinhoitohuone olisi tarkoitus tehdä vanhaan pikkuhuoneeseen ja keittiö remontoida käytännöllisemmäksi tulevaisuudessa. Talousrakennuksen katto vaatisi uusimista huopakatteiden osalta ja autotallista on haaveiltu puolilämmintä kun kaikki varastot pursuavat naapureilta jääneitä parocvillapaaleja ja finnfoamlevyjä.

[PetteriSeppänen]

Sitten kuvia :

Keittiön allaskaapin kohdalta alapohja auki.


Uuden allaskaapin hahmottelua "tein itse ja säästin" menetelmällä. Tavoitteena n. 2-4vuoden elinkaari.


Keittiön tiskiallas asenneltuna ja käyttövesiputket näkyvät seinällä.


Keittiö taas käyttökelpoisena : toimiva hana, viemäröinnit, lattia ja astianpesukone.


Tuli ostettua ensihätään muutama motti koivuklapia. Jospa ensi vuonna vähän mottitalkoita ja puoli-ilmaisia puita kuivumaan.

[PetteriSeppänen]

Tyylikäs suihkukaappi tyylikkäästi olohuoneen nurkassa, höyryä ei kaappi juurikaan huoneeseen päästä ja kosteusmittarin mukaan ei pitäisi ongelmia tulla. Ilmalämpöpumppu levittää kosteuden koko taloon josta poistuu normaalin ilmanvaihdon mukana ulkoilmaan.


Muutettaessa oli toki saatava postilaatikolle teline, kallioon oli hieman työlästä kaivaa keppiä pystyyn joten moinen häkkyrä oli proppaamisen lisäksi ainoa vaihtoehto siihen hätään.


Katolla oli jotain tullut alas tms kun pieni reikä löytyi kuistin katosta. Sen sain paikattua kätevästi kaistaleella aaltopeltiä.


Keittiö muutettaessa. Huomatkaa kunnon tavarasta valmistettu tiskiallastaso.


Ekovillan ja sahanpurun sullomista alapohjaan.


Ensilumet, talousrakennus ja karvaperseet.


Lopuksi osoitus yhteistyön voimasta! Tein itse ja säästin.

[lehmikangas]

Mukavan näköinen projekti. Mietin joutessani että mahtuukohan tiskipöydän vieressä oleva ikkuna aukeamaan niin paljoa, että sisäpokan saa nostettua pois. Viimeinen kuva pisti miettimään että onko ulkoverhouksen suhteen mitä suunnitelmia?

[jtv000]

Fiksun tuntuista toimintaa, itse muutettiin lokakuun lopulla ja tuon tapaista purushowta koitin itsekin harrastaa, meidän tapauksessa välikaton voutaneen painesäiliön alle. Mistäpä hankit puruja, edellisen asukkaan varastot nyt käytetty loppuun.
Kailliopohja varmaan antaa tukevuutta ratkaisuille, toisaalta tuo ehkä omat haasteensa, onnea projektiin.

[warixenjalka]

Ilmeisesti tarkoituksena myös purkaa mineriitit pois. Toivottavasti vanha ulkovuori on niin hyvässä kunnossa että sen voi maalata ja säilyttää. Meillä selvittiin muutaman alareunan laudan vaihtamisella. Tosin länsipäädystä (eniten alttiina tuulelle, sateelle ja auringolle) olisi kannattanut ottaa vielä pari - kolme lautaa enempi pois ja korvata uusilla. Maali on niissä hieman korkannut parin vuoden seinässä olon jälkeen. Ylempänä vanha vuori on ihan hyvin pitänyt maalinsa, samoin alareunan uusi vuori.

[PetteriSeppänen]

Lehmikangas, terävä huomio ikkunasta. Jo aikoja sitten on vasemman puoleinen poka ollut niin tiukassa raossa ettei mahdu kuin raolleen auki. Nyt sitten oikean puoleinenkin poka on tiukassa raossa. Tuo poka on talon varapoistumistie, joten nyt on pikkuhuoneen ikkunassa irtokahvat ja tarkoituksena joko siirtää keittiön ikkunasta kiinteät kahvat tai hankkia toiset. On jo sammutuspeite lieden viereisellä seinällä, mutta sammutin puuttuu. Haluaisin CO2 sammuttimen jota kehtaisi käyttää surutta pienemmässäkin katastrofissa ilman pelkoa talon täyssiivouksesta. Ei siis tule sitä refleksiä, että haenpa märän rätin tms tyhmää. Itse kysymykseen -> ei nouse saranoilta pois.

jtv000, Haarajoen sahalta hain kolme säkkiä. Tuo ei mitään erityisen halpaa ollut, 150litran jätesäkki 10e. Kuivaa kyllä tuntuu olevan eikä ihan hienointa sahajauhoa vaan vähän karkeampaa sahanpurua (ei mitään kutterilastua tms).

Wariksenjalka, kyllä on suunnitelmissa purkaa mineriitti pois. Eniten mineriitissä huolettaa tuuletuksen heikkeneminen, esim vintillä on melko lämmintä vaikka se on "kylmä", eikä siellä käy edes tuulenvire pihalla puhaltelevasta puhurista huolimatta. Saimme naapurilta (jotka ovat kaikki jotain sukua entiselle asukille) kuvia tästä suvun talosta, kuvia on 1940-luvulta suvun muuttaessa ja 1960-luvulta kun verhous muutettiin mineriitiksi jne. Jostain mahdollisesti 1970-luvulta on ilmakuva pihapiiristä jossa talousrakennuksessa ja talossa on vielä huopakatot (ilmeisen hyväkuntoiset) maalattuina säihkyvän valkoiseksi talossa ja punaiseksi talousrakennuksessa. 1940-luvun verhous näyttää melkoisen hyvältä, siinä on pystylaudoitus yläpohjan tasalta ylöspäin eli "harjakolmiossa"??, siitä alaspäin ikkunoiden alareunaan vaakalaudoitus ja alimmaisena taas pystylaudoitus. Väreistä on vaikeaa päätellä kun kuva on piru vie värisokea. Valkoisen tapaista näyttäisi olevan lauta ja katto lienee musta tai punainen kuten talousrakennus ilmakuvassa.

Kiitokset tuesta, tässä on vielä pitkä matka valmiiseen.

[Juha_P]

. Saimme naapurilta (jotka ovat kaikki jotain sukua entiselle asukille) kuvia tästä suvun talosta, kuvia on 1940-luvulta suvun muuttaessa ja 1960-luvulta kun verhous muutettiin mineriitiksi jne. Jostain mahdollisesti 1970-luvulta on ilmakuva pihapiiristä jossa talousrakennuksessa ja talossa on vielä huopakatot (ilmeisen hyväkuntoiset) maalattuina säihkyvän valkoiseksi talossa ja punaiseksi talousrakennuksessa. 1940-luvun verhous näyttää melkoisen hyvältä, siinä on pystylaudoitus yläpohjan tasalta ylöspäin eli "harjakolmiossa"??, siitä alaspäin ikkunoiden alareunaan vaakalaudoitus ja alimmaisena taas pystylaudoitus. Väreistä on vaikeaa päätellä kun kuva on piru vie värisokea. Valkoisen tapaista näyttäisi olevan lauta ja katto lienee musta tai punainen kuten talousrakennus ilmakuvassa.

Oho. Kävipä tuuri. Tommoset kuvat vuosikymmenten takaa ja vielä eri aikakausilta ovat korvaamattomia aarteita.
Minäkin olen kysellyt naapureita myöten mutta kellään ei ole mitään.

[PetteriSeppänen]

Viime ajat on tullut lepäiltyä ja nyt olisi taas hampaankolossa remontti-intoa. Pystyuunia olen mielenkiinnolla viritellyt toiveena hieman parempi palamistapahtuma ja ensisijaisesti hiilloksen nopeampi muuttuminen tuhkaksi. Aloitin ostamalla pienen arinan k-raudasta ja virittelemällä nurkista löytyneitä tiiliä tulipesän pohjalle. Tulipesähän on pohjastaan umpinainen ilman tuhkaluukkua ja tulipesän pohja on myös tiilen paksuuden verran luukun alareunaa alempana. Lisätyt tiilet nostavat tuon arinan luukkujen alareunan tasalle ja arinan alle jää luonnollisesti pieni tila tuhkalle. Tällä hetkellä uunissa palaa hissukseen muutama klapia ja testaan lähinnä palo-omituisuuksia kohonneen pohjatason aiheuttamana. Jatkojalostusideana on tehdä luukun alapuolelle ilmakanava joka johtaisi arinan alle, tämä kanava luonnollisesti tukittavissa jollain keinoin liian primääri-ilman saannin estämiseksi. Tuo kanava toivon mukaan hävittäisi nopeasti hiilloksen jolloin viimeinenkin energian ripe tulisi hyötykäyttöön. Uunin luukut ovat tosin melkoisen kierot, eli mistään kunnollisista hyötysuhteista tuskin puhutaan. Laittelen kuvia jahka tutkimukset edistyvät.

[jarkkis]

Muutin oman umpiarinallisen kaakeliuunin arinalliseksi ja uunin lämmitys-ja käyttöominaisuudet parani huomattavasti.Kyseinen uuni on tehty ammattimuurarin toimesta n.20 v sitten.Silloin oli puhe että tehdään se alusta alkaen rostilla ja tuhkapesällä.Vaan kun hommaan alettiin niin mestari sanoi ettei niitä tarvitse,ei auttanu mikään... voihan kettu.Silloin päätin mielessäni,että opettelen ainakin jonkunlaiset muurarin taidot niin saa jatkossa tehdä just niinkun haluaa.

Tähän omaan kakluuniin sain rostin ja tuhkapesän niin että koversin tiiliseen umpiarinaan tuhkatilan joka ei tietenkään ole kovin suuri,mutta ainakin viikon tuhkat siihen mahtuu.Sitten leikkasin suulukun alapuolisesta kaakelista tuhkaluukun mentävän aukon.Siihen pienehkö valurautainen saranoitu tuhkaluukku ja pesään rosti.Tietysti joutui tekemään hieman muurauksia ja tulenkestäviä valuja,mutta ei kokonaisuudessaan iso homma.Vaati kuitenkin näkemystä asiaan ja jonkunlaisia muurarin taitoja.Kaikkiin vanhoihin uuneihin ei tuommosta operaatiota voi välttämättä edes tehdä,se riippuu siitä millaiset uunin ap.rakenteet ovat.

Omat kokemukset umpiarinan muuttamisesta arinalliseksi on:Lämmitysaika lyheni huomattavasti,hiilet palavat arinalla tarkkaan ja kuumasti loppuun,pesään ei jää siis mitään häkää tai kitkua tuottavaa ainesta.Samassa huoneessa ko.uunin kanssa on näytöllinen häkävarotin joka pysyy nollilla.Uuni myös lämpenee samalla puumäärällä(pesällinen,n.6-7kg)selvästi paremmin.Lämmitysaika on tikun raapaisusta noin tunti 15 min kun saa pellin kiinni.

[PetteriSeppänen]

Millä tavalla käytät tuota arinan ilmansyöttöä? Onko alussa ja lopussa auki, vaiko koko ajan?
Tällä hetkellä on toinen testi viritelmällä menossa. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Ilmansyöttö arinan alle on vielä tekemättä, kun vaatii iskuporakoneen reiän tekemiseen.

[jarkkis]

Arinan alta olen päästänyt primääri-ilmaa koko palamisen ajan,uunin suuluukussa(siis arinan yläpuolella) on venttiili josta syötetään sekundääri-ilma,sitä pienennän palamisen edistyessä,hiilipalovaiheessa se joutaa kokonaan kiinni,silloin ilmaa vaan arinan alta sopivasti.Kokeilemallahan tuo selviää,miten saa parhaan hyödyn.

Sekundääri(toisio)ilman saanti on palamisen alkuvaiheessa tärkeää,silloin puusta irtoaa runsaasti palavia kaasumaisia aineita,hiilipalovaiheessa sitä ei tarvita.

[PetteriSeppänen]

Melkoisen hyviä kokemuksia jo nykyisellään uunista :



Kolmas poltto menossa pimpattuna. Mittojen kanssa bauhaussiin seuraavaksi, töistä sitä hiltiä jne. Milläköhän noita tiiliä saisi katkottua kätevästi ja edullisesti? Olisi paljon parempi jos arina olisi keskellä uunia eikä sivussa kuten nyt.

[jarkkis]

Tuommosta vanhaa uunia korjaillessa on syytä välttää liiallista voimankäyttöä sekä varoa heikentämästä uunin rakenteita.Omassa uunissa käytin tiilen piikkaukseen pientä iskuporakonetta betoniterällä.

Tuossa kuvan uunissa näyttäis siis siltä,että luukun alapuolelle pitäis saada reikä mistä sais ilman syötön arinan alle.Ja siihen sitten jokin sopiva säätöjippo.Pariin vanhaan pystyuuniin olen vastaavanlaisen arinavirityksen tehnyt niin,että luukun alapuolelle sai viriteltyä tuhkalaatikon(oli kota-padan tuhkalaatikko),niistä tuli ihan toimivat.

[PetteriSeppänen]

Gigantissa on sopivasti tarjouksessa Mielen pyykinpesukone ja kuivuri, en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Kyseisten laitteiden kaltaiset hökötykset kun olivat muutenkin jo hankintalistalla, nyt vain halvemmalla. Kuivurista nyt jäi ajastin puuttumaan mutta muuten on varmasti täysin riittävä laitos.



Asennus on hieman tökerössä paikassa, mutta ei oikein vaihtoehtoja ole. Laatuvaikutelma on melko lailla erilainen kuin edellisessä koneessa, Aristonissa vaikka sekin oli päältä ladattavaksi melko kallis laite.