On aika jatkaa eteenpäin..Onko kukaan nähnyt tai tehnyt moista? MIettinyt tuon alapohjan rakennetta ja selvää on että puran vanhan laatan (20-30mm korppuvalu). Sen perusteella mitä olen maata nyt tonkinut talon ympärillä, on talossa 3 maalajia talon alla. Savea, hiesua ja hietaa. Kapillarikatkon ja eristeen toteutan salaojittavalla eristeellä jne. Tämä on pähkäilty melkein loppuun.
Painon lisääminen olemassa oleville maa-aineksille ei ole mielekästä ja taitaa olla mahdotontakin. Maata ei voi tiivistää koneella. Näistä seuraa ongelmia olen varma. Mietin sitten kevytsorabetonin käyttöä. Mitenköhän se kestäisi rakenteessa. Laatat tekisin huoneen kokoisiksi (n. 3x3m - 4x4m) ja sitten tulee liikuntasauma. Laatoille ei tule rasitusta, vaan kantavat väliseinät anturoin erikseen, on pakko.
kevytsorabetonin Raudoitus? Vai kannattaako tuollaista edes harkita. En muutakaan oikein keksi. Laatan ympäri voisi tehdä betonisen reunan rautoineen. esim 300 x100mm
Ehdottakaa muuta jos tiedätte?
.
kevytsorabetoni laatta
-
kappalainen
- Jäsen

- Viestit: 1227
- Liittynyt: Su Elo 08, 2010 23:12
- Paikkakunta: Lounais-häme
kevytsorabetoni laatta
Yksi huhta alkoi yvllä nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin käytön
Re: kevytsorabetoni laatta
Kevytsorabetonista (leca) ei ole kokemuksia, mutta siporexmurskeesta on. Lattiarakenne on kylläkin kaksoislaatta, eli päällimmäiseksi tuli raudoitettu valu johon laitettiin lattialämmitysputket. Siporexmurskeessa on asennusystävällistä, että levitetyn murskeen päällä pystyy kävelemään, eikä ole pitkiä kuivumisaikoja (paitsi pintalaatalla).
En oikein ymmärtänyt lattiarakennettasi. Tulisiko kevytsorabetonia lattian pintaan saakka? Riittääkö siinä kovuus ja kantavuus?
En oikein ymmärtänyt lattiarakennettasi. Tulisiko kevytsorabetonia lattian pintaan saakka? Riittääkö siinä kovuus ja kantavuus?
Re: kevytsorabetoni laatta
Kevytsorabetonin käyttö ei selvinnyt täälläkään . Ainakin paino olisi etu eikä' haitta jos tajusin rakenteen .
Anturan päällä oleva rakennuksen paino työntää keveitä / juoksevia maita sivulle . Tässä tapauksessa tyhjään
sisätilaan . Kuvittelisin raskaan laatan antavan kantavuutta sokkelillekin . Maita ja rakenteita tuntematta voin
olla väärässä . Omassa 90 v vanhassa talossa luulen muurinperustuksen painuneen sen takia 8 cm . Painumisvaiheen
aikana talon kellari oli maalattialla ja ilman salaojitusta .
Anturan päällä oleva rakennuksen paino työntää keveitä / juoksevia maita sivulle . Tässä tapauksessa tyhjään
sisätilaan . Kuvittelisin raskaan laatan antavan kantavuutta sokkelillekin . Maita ja rakenteita tuntematta voin
olla väärässä . Omassa 90 v vanhassa talossa luulen muurinperustuksen painuneen sen takia 8 cm . Painumisvaiheen
aikana talon kellari oli maalattialla ja ilman salaojitusta .
-
kappalainen
- Jäsen

- Viestit: 1227
- Liittynyt: Su Elo 08, 2010 23:12
- Paikkakunta: Lounais-häme
Re: kevytsorabetoni laatta
Yritän selventää
Betonilaattaa rakenteessa korvautuisi 'reunavahvistetulla' kevytsorabetoni laatalla.
-Perusma salaojineen
- Salojasoraa tasauskerros
-Kangas
- Salaojittava eriste
-XPS tai EPS
.Kangas?
- Laatta'
- Pintavalu/laasti oikaisu (Diffuusiotiivis?)
Ongelman luo se, että joudun korottamaan sokkelia 20- 30cm. Lisäpainoa tulee paljon, jos betonia käyttää.
Alapuoiliseen maahan kajoaminen voi nesteyttää sen, sitä ei voi kaivaa, ei tiivistää.Sen tiedän ihan varmasti. Siksi sokkelin viereen salaojatkin kaivoin käsin. Siksi kaivuut pidän mahdollisimman pieninä ja myös lisämaan tuominen tiivistysongelman vuoksi. Siksi myös saloijittavaa eristettä .
Vanha laatta on 20-30mm ja raudoittamaton. Tällä hetkellä kantavat seinät ovat sen päällä. Vanha laatta on ollut 50 vuotta kohtuu kunnossa, joten tuskin se nyt sen enempää hajoaisi kunhan antaa asioiden olla maaperän suhteen ennallaan.. Kaikki mikä on parempi kuin ennen riittää. Ei tästä uutta saa.
Huoneittain laattaa kiertäisi reunoiltaan 30cm kaistale ympäri raudoitettua betonia teräsbetonia, keskellä olisi kevytbetoni ja verkko. Laattaan ei kohdistu kuin pintamateriaalien ja asumisen kuormitus.
Kantavat väliseinät anturoin erikseen alemmaksi maaperään ja niiden kuormitus ei tule laatalle.
Peruskysymys tiivistettynä,
Vastaako 100mm paksu reunoiltaan 300mm leveydeltä teräsbetonilla vahvistettu raudoitettu kevytbetonilaatta kapillarikatkoineen ja eristeineen lujuudeltaan, 30mm raudoittamatonta säästöbetonia soratäytöllä ja kestääkö se asumisen kuormituksen.
Mietityttää myös diffuusio, joka on betonilla kuitenkin pienempi.???
Rakennesuunittelijaa en tähän hae tai homma menee niin, että jää korjaamatta vallan. Tiedän, että silloin kaivetaan koko talo ilmaan. Eihän rakennesuunnittelija voi riskeerata vastuunsa vuoksi, vaikka kevyempi ratkaisu toimisi. tavoite korjaamiseen on parantaa eristystä ja rakennetta. ei tehdä siitä mainittavasti kestävämpää kuin ennen. Itse soppani keitän ja sen syön. Sen jälkeen kukalie laittaa talon nurin.
Ongelmana on kapillarisuus ei maaperän liikkuminen tai painuminen. Niin kauan kuin en kaivele turhia Lapiollinenkin on liikaa, Kunhan en myöskään tiivistä maaperää tai lisää sinne painoa, rakenteen luulisi kestävän. Kun nyt kumminkien virtaavien vesien pääsy laatalle ja laatan alle on estetty kahdella salaojalla.
Aika näyttää mitä teen, riippuen oikeudenkäynnistä, mutta keväällä alan touhuamaan kävi miten kävi ja siihen mennessä on oltava jokin suunnitelma, mitä teen.
Betonilaattaa rakenteessa korvautuisi 'reunavahvistetulla' kevytsorabetoni laatalla.
-Perusma salaojineen
- Salojasoraa tasauskerros
-Kangas
- Salaojittava eriste
-XPS tai EPS
.Kangas?
- Laatta'
- Pintavalu/laasti oikaisu (Diffuusiotiivis?)
Ongelman luo se, että joudun korottamaan sokkelia 20- 30cm. Lisäpainoa tulee paljon, jos betonia käyttää.
Alapuoiliseen maahan kajoaminen voi nesteyttää sen, sitä ei voi kaivaa, ei tiivistää.Sen tiedän ihan varmasti. Siksi sokkelin viereen salaojatkin kaivoin käsin. Siksi kaivuut pidän mahdollisimman pieninä ja myös lisämaan tuominen tiivistysongelman vuoksi. Siksi myös saloijittavaa eristettä .
Vanha laatta on 20-30mm ja raudoittamaton. Tällä hetkellä kantavat seinät ovat sen päällä. Vanha laatta on ollut 50 vuotta kohtuu kunnossa, joten tuskin se nyt sen enempää hajoaisi kunhan antaa asioiden olla maaperän suhteen ennallaan.. Kaikki mikä on parempi kuin ennen riittää. Ei tästä uutta saa.
Huoneittain laattaa kiertäisi reunoiltaan 30cm kaistale ympäri raudoitettua betonia teräsbetonia, keskellä olisi kevytbetoni ja verkko. Laattaan ei kohdistu kuin pintamateriaalien ja asumisen kuormitus.
Kantavat väliseinät anturoin erikseen alemmaksi maaperään ja niiden kuormitus ei tule laatalle.
Peruskysymys tiivistettynä,
Vastaako 100mm paksu reunoiltaan 300mm leveydeltä teräsbetonilla vahvistettu raudoitettu kevytbetonilaatta kapillarikatkoineen ja eristeineen lujuudeltaan, 30mm raudoittamatonta säästöbetonia soratäytöllä ja kestääkö se asumisen kuormituksen.
Mietityttää myös diffuusio, joka on betonilla kuitenkin pienempi.???
Rakennesuunittelijaa en tähän hae tai homma menee niin, että jää korjaamatta vallan. Tiedän, että silloin kaivetaan koko talo ilmaan. Eihän rakennesuunnittelija voi riskeerata vastuunsa vuoksi, vaikka kevyempi ratkaisu toimisi. tavoite korjaamiseen on parantaa eristystä ja rakennetta. ei tehdä siitä mainittavasti kestävämpää kuin ennen. Itse soppani keitän ja sen syön. Sen jälkeen kukalie laittaa talon nurin.
Ongelmana on kapillarisuus ei maaperän liikkuminen tai painuminen. Niin kauan kuin en kaivele turhia Lapiollinenkin on liikaa, Kunhan en myöskään tiivistä maaperää tai lisää sinne painoa, rakenteen luulisi kestävän. Kun nyt kumminkien virtaavien vesien pääsy laatalle ja laatan alle on estetty kahdella salaojalla.
Aika näyttää mitä teen, riippuen oikeudenkäynnistä, mutta keväällä alan touhuamaan kävi miten kävi ja siihen mennessä on oltava jokin suunnitelma, mitä teen.
Yksi huhta alkoi yvllä nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin käytön
