Kaikista pahin ulkolämpötila lämmityksen kannalta.

[PTM]

Mielestäni on 0 - +10°C.
Nyt pihalla lämmintä +8, oumannilta menöö 30 vesi kiertoon. Sit kun tämä vesi kiertää takaasin varajaan niin se alentaa varaajan lämpötilaa.
Totesin sen vaan kun eilen poltin 2 pesällistä puita, niin eihän sillä pärjännyt kun tähän iltaan asti. Sit jos on -2°C-0°C niin tuntuu et samalla poltolla pärjää pitemmälle.

Teoriani. 30 asteinen vesi kun kiertää niin se jäähdyttää paljon nopiampaa varaajan. Okei vesi sekoittuu silloin varaajassa, mutta sekoittuuhan se myös kun lähtö on 40 ja paluu 30, Mut jos 30 asteinen vesi palaa 25 vasteisena niin se jäähdyttää nopiampaa ja hyötysuhde on paljon huonompi??

[PTM]

Ja sekin vaikuttaa et pannun lämpötila näillä keleillä on yleensä 30°C, kun alkaa uudestaan lämmittään.
Eli pesällinen menee et saa lämmöt 80°C et varaajalle alkaa kiertää.

[ascomm74]

Riippuu lämmitystavasta... Ilmalämpöpumppaajalle 0 - +10'C on paras mahdollinen ulkolämpötila, ts lämpö tulee kaikkein vähimmällä sähköenergialla.

[Maatilallinen]

Mielestäni on 0 - +10°C.
Nyt pihalla lämmintä +8, oumannilta menöö 30 vesi kiertoon. Sit kun tämä vesi kiertää takaasin varajaan niin se alentaa varaajan lämpötilaa.
Totesin sen vaan kun eilen poltin 2 pesällistä puita, niin eihän sillä pärjännyt kun tähän iltaan asti. Sit jos on -2°C-0°C niin tuntuu et samalla poltolla pärjää pitemmälle.

Teoriani. 30 asteinen vesi kun kiertää niin se jäähdyttää paljon nopiampaa varaajan. Okei vesi sekoittuu silloin varaajassa, mutta sekoittuuhan se myös kun lähtö on 40 ja paluu 30, Mut jos 30 asteinen vesi palaa 25 vasteisena niin se jäähdyttää nopiampaa ja hyötysuhde on paljon huonompi??

Ei tuo teoria nyt kyllä kovin paikkansa pidä, jos lähtee viileämpänä vesi kiertoon niin vähemmänhän se lämpöä kuluttaa. Suntti on vähemmän auki ja kierto varaajan kautta pienempää, lämpöä kuluu vähemmän.

Sitä en osaa sanoa, miksi kylmemmällä ilmalla sama määrä puuta riittää pidempään, olisiko kattilahyötysuhde mahdollisesti korkeampi? Mulla ainakin lauhoilla keleillä kattilahyötysuhde menee täällä Enekan kanssa alas kuin lehmän häntä, kattila vaan kytee koko ajan kun ei oikein ole kulutusta ja muutaman kerran vuorokaudessa n. 10min "käy" nostaen veden lämpöä 85-> 90.

Toisessa talossa Kespes kattila ja siellä pysyy hyötysuhteet korkealla vaikka olisi ulkona miten lämmintä melkoisen suuren lämmönkulutuksen johdosta, 100m kanaalia jossa lämminvesikierto kaikkine pyyhepattereineen ja lattialämmityksineen takaa ettei pannu ainakaan tyhjän panttina hehku kuumuuttaan Ja ottaahan se patteriverkostokin omansa kun täytyyhän talokin pitää 30 astetta lämpöisen puolella, ettei vaan asukkaat vilustuisi.


Veden ei muuten pitäisi sekoittua varaajassa, vaan kerrostua, etenkin jos on panospolttoinen kattila. Jatkuvapolttoisella kattilallahan varaajaa sotketaan koko ajan latauspumpulla niin eihän se silloin tietenkään kerrostu kun pytty kuumana ylhäältä alas asti.

[Ilpisti]

Kuvittelin huomaavani tuon saman ilmiön öljypannulla, tässä -2 - +8 "välikelillä" tuo öljypannu kävis useammin, mutta jotenkin olen sen liittänyt tuohon ilmankosteuteen. Mielestäni keväällä tuota ilmiötä en ole havainnut EMT
No, nyt kun ilpit lämmittävät torpan niin olen vain tyytyväinen näistä "välikeleistä", toimivat hyvällä hyötysuhteella, ja pannu ei käy kuin silloin tällöin, ö-kulutus kuukaudessa noin 40l ja sillä tehdään lkv, ja kärsitään häviöt

[Nikari]

Heps heps

Ajattelin hyödyntää tätä viestiketjua kun liippaa sen verran läheltä. Sen verran tuore RMT-asuja olen, että lähes kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä.
Lämmityskausia on takana yksi, toista aloitellaan. Lämmitettävää pinta-alaa on noin 170 m2, ja pannuhuoneessa pörisee 60 kW:n Ala-Talkkarin stokeripannu.
Viime talvena meni pellettiä 6,5 tonnia kun piti lämmittää harvaa ulkorakennustakin, noin 50 m2. Nyt on ulkorakennuksen patteriverkko tyhjänä. Pellettiä on tosin sama määrä varastossa kuin
viime talvenakin .

Tällä hetkellä mennään klapilämmityksellä, mutta parin viikon sisään vaihtuu polttoaine pellettiin. Näillä keleillä (+5-10 astetta) pidän tulet pannussa joka päivä.
Pari banaanilaatikollista klapeja ja pari tuntia kunnon tulet, niin 1800 litran varaajan lämmöt nousee noin 85 asteeseen. Kattilan ja varaajan välillä ei ole pumppua,
vaan vapaakierto 2" putkilla. Tuolla systeemillä pysyy tupa ja käyttövesi lämpimänä noin vuorokauden. Kuulostaako tämä suurinpiirtein oikealta??

Kattilalämmöt (ja varaajan myös) tippuu noin 30 asteeseen ennen ku seuraavat tulet raapasen.
Kattilan keston kannalta tämä "rykiminen" ei kai ole optimitilanne, mutta kunhan pakkaskelit alkaa niin sitten mennäänkin pannu lämpimänä koko ajan.
Viime talven perusteella tuntui että parin asteen pakkanen ja tuuli viilensi tupaa tehokkaimmin, "tuulen se tupa tuntee".
Kiitollisena otan vastaan lämmitysvinkkejä jos viisaammilta niitä saan!

[pähkäilijä]

Täällä pahin ulkolämpötila alkaa kolmosella ja siinä on miinus edessä. Tähän mennessä ei ole vielä nelosella alkavaa lukua näkynyt mittarissa.

Tässä kuussa olen muutaman kerran laskenut varaajan jäähtymistä ja noin 2.03-2.2 kW keskiteholla on jäähtynyt. Noin 3 vuorokautta on nyt lämmitysten välissä ja sitten poltan 50 kg puuta. Suunnilleen 1 kW menee lisää kun lämpö laskee 5 astetta pihamaan puolella. Jollain "pollucom" mittaajalla lienee hyvinkin tarkkaa dataa paljonkos verkko kuluttaa, täällä laskenut varaajan jäähtymisen perusteella lämmitysenergian (samassa lämmin käyttövesi) tarvetta.

edit - pitäs viel opetella kirjottamaankin - mikäköhän on enegiankulutus...

[PTM]

Kattilan ja varaajan välillä ei ole pumppua,
vaan vapaakierto 2" putkilla. Tuolla systeemillä pysyy tupa ja käyttövesi lämpimänä noin vuorokauden. Kuulostaako tämä suurinpiirtein oikealta??

Tuosta tuli mieleeni jota en ole ajatellut et onko turha pitää pannun->varaajan pumppua kolmosella. Varaaja ei lämpene 3:n pesällisenkään jälkeen yli 80.
Jos vesi kiertää hitampaan niin silloin saadaan ajettua varaajaan 90 asteista vettä samalla polttomäärällä, joka taas lämmittää varaajaa nopeampaa? olenko väärässä?
Kyse on taas hyötysuhteesta.

Sen olen nyt tänä syksynä huomannut et kannattaa polttaa niin paljon puita et varaaja lämpiää alapuoleltakin lähemmäksi 60. se riittää 3 päiväksi helposti.
Jos sit lämmität vähän ja seuraavana päivänä taas niin pannun lähtölämpö on 40. pesällinen menee aina hukkaan et saa lämmöt 80.

Edit: Mitä hitampaa vesikiertää niin silloinhan se lämpenee enemmän kierukassa sekä pannu ei jäähdy niin nopiaa. Jos poltetaan täydellä teholla aina sinne 95 asteeseen asti

[Maatilallinen]

Tuosta tuli mieleeni jota en ole ajatellut et onko turha pitää pannun->varaajan pumppua kolmosella. Varaaja ei lämpene 3:n pesällisenkään jälkeen yli 80.
Jos vesi kiertää hitampaan niin silloin saadaan ajettua varaajaan 90 asteista vettä samalla polttomäärällä, joka taas lämmittää varaajaa nopeampaa? olenko väärässä?
Kyse on taas hyötysuhteesta.

Sen olen nyt tänä syksynä huomannut et kannattaa polttaa niin paljon puita et varaaja lämpiää alapuoleltakin lähemmäksi 60. se riittää 3 päiväksi helposti.
Jos sit lämmität vähän ja seuraavana päivänä taas niin pannun lähtölämpö on 40. pesällinen menee aina hukkaan et saa lämmöt 80.

Saman verran sitä energiaa tietystä määrästä puuta irtoaa, kiersi vesi sitten mitä vauhtia tahansa Latausventtiilihän siinä taisi pannun päällä kuitenkin olla, ettei kattilan alaosaan kylmää vettä tule? Mahtaakohan siinä olla minkälämpöinen termostaatti, jos se on 72 niin vaihtamalla kuumemman termostaatin saa varaajaa ladattua kuumemmaksi.

Mulla on AVTA venttiili josta pystyy nupista kääntämällä säätämään lämpöä 50-90c välillä. Seitsemässäkympissä tullut pidettyä, niin ei ala kattilatermostaatti ja latausventtiili taistelemaan keskenään, sitäkin on sattunut

80c kun vasta latausventtiili päästi vedet varaajaan niin heti kohta kattilatermostaatti lopetti lämmittämisen ja sitten kun vesi jäähtyi ja lähti taas kattila tulelle niin kohta meni latausventtiili kiinni jne...

Kun virtaamaa vähennetään niin saman tehon siirtämiseksi lämpötilaero suurenee, eli vesi kuumenee kattilassa enemmän, kovemmalla virtaamalla lämpötilaero on taas pienempi ja vesi kuumenee kattilassa vähemmän.


Itse on tullut tässä talossa Eneka 35 + 2m3 varaajan kanssa pidettyä latauspumppua Grundfos 25-60 täysillä.

Toisessa talossa taas Kespes 25 + 4m3 varaaja niin latauspumppu Kolmeks AHV 25/2 on säätöasennolla 0, eli pienimmällään koska alkuperäinen suunnittelija on näin ajatellut.

Molemmathan nämä on jatkuvapaloisia, joten lämpötilaero kattilan "yli" ei ole kovin suuri. Molemmat on hyvin toimineet, Enekassa nyt ei ole vettä kovin paljon niin siinä on hyvä että kiertää vauhdilla varaajaan niin saa käyntijaksoja vähän pidemmiksi kun ei niin äkkiä humahda vesi kuumaksi. Kessu kun on jatkuvapaloisuuteen ilman varaajaa tehtaalla jo suunniteltu, niin siinä on vettä enempi, olikohan 300 vaiko 400 litraa, niin käyntijaksot on paljon pitempiä.

Enekassa lämpötilaero kattilan yli on kytytulella pari astetta, mutta heti kun lähtee tulille niin menoveden lämpö on hetkessä noussut 10 astetta ja tulet sammuu aika äkkiä. Kespesissä taas on tasaisempaa, menoveden lämpötila vaihtelee vain muutamia asteista riippuen siitä, onko paloilmapuhallin juuri käynnistynyt vaiko sammunut. Molemmissa termostaateissa hystereesi on n. 7 astetta.

Kespesissä termostaatti kun on kattilan puolivälissä ja lähtö varaajalle yläreunassa niin puhallin käynnistyy jo hyvissä ajoin ennenkuin ylhäällä alkaa vesi kylmetä, Enekassa termostaatti on taas pintatermostaattina kattilan päältä lähtevässä putkessa, tosi huonossa paikassa siis ja kun sitä vesitilaakaan ei juuri ole

[pähkäilijä]

Jos kattilan ja varaajan välissä on pumppu on siinä sitten varmaan termostaattikin eikä se sen enempää taida vettä kierrättää kattilan ja varaajan välillä kun termari menee nopeammin kiinni suuremmalla virtauksella.

Täällä on Grundfors 25-60 pumppu ja 72 asteinen termari käytössä. Niin kauan kun varaajan alareunan vesi on alle 60c riittää I asento, kun lämmöt nousee yli 60c ei edes III asento riitä enää saamaan termaria kiinni vaan kattilan lämmöt on satasen paikkeilla ja ylikin kun lämmöt alapäässä nousee 70c paikkeille. Kattilan tehon olen laskekellut noin 25 kW paikkeille varaajan lämpenemisen perusteella (kv pumppu kiinni laskelmissa).

Tilasin 82c termarin - pähkäilin että varaajaan sais noin 30 kWh enemmän ladattua kerralla ja pannu saisi edelleen kylmempää vettä varaajan alareunasta.

[PTM]

Maatilallinen: latausventtiili aukeaa 72. mut nyt kun laitin pumpun 2 asentoon niin varaaja lämpeni heti yli 80 sekä varaaja ylälämpö näytti yli 80. mitä ei normaalisti näytä 3:lla.

Kattilaan tulee kylmävesi käyttöveden puolelta. mutta en usko sen jäähdyttävän kattilaa tällä veden käytöllä paljoankaa. jos suihkussa käy niin vaikutus kattilan lämpötilaan on aika minimaalinen..

[PTM]

Nyt kun kävin vielä kattomassa, niin pannu on tosiaan se 90, sekä varaajan päällä oleva (pannun->varaajan) menovesi näytti 85.
Eli varaaja saa ladattua paljon lämpösemmäksi samalla puu määrällä..? kerta pannu tulee kuumemmaksi tätä kautta kierukassa oleva vesi lämpenee paljon enemmän. Jos poltetaan täydellä teholla..

Tottahan sä ajat hukkaan lämpöä jos latausventiili aukeaa jo 72 ja pannussa poltat täysillä, silloin pitisi alkaa jo poltaa hiljempaa, mut jos lataus aukeaa vasta 85 niin silloin hyötysuhde on paljon parempi...

Suhteellisesti on eroa pannu 90 astetta ja varaajasta tuleva vesi pannuun 30, kuin pannu 80 ja 30.
Eli lataus venttiili vaihtoon.
Jos lataus aukeaa vaikka 90 niin silloinhan sä saat varaajan lämpöisemmäksi suhteutettuna samaan puu määrään.

[pähkäilijä]

Jos kattila polttaa kunnolla ei siinä ole eroa otetaanko sieltä vesi 75 vai 85 asteisena, samalla puumäärällä lämpenee sama vesimäärä. Enemmän hyötyä on varaajaa ladatessa että haaleaa vettä riittää pitempään varaajan alareunasta.

Motiva on laskenut muistaakseen 3 kWh yhteen keskimääräiseen suihkussakäyntiin. Täällä huomaa selkeästi varaajasta lämmittäessä millainen kuoppa tulee lämpökäyriin. Liitän kohta havainnollisen esimerkin aiheesta - noin 20 min päästä - tähän viestiin.

EDIT

ja lisätty, varaajan yläpään mittauspisteet - 0cm - 20cm - 40cm ja 80cm kohdilla lämmöt tippui kun 3 kävi saunomassa vaikka lämmityskin oli käynnissä samaan aikaan - varaajan keskilämpötila silti nousi koko ajan pikkusen.

[Maatilallinen]

Nyt kun kävin vielä kattomassa, niin pannu on tosiaan se 90, sekä varaajan päällä oleva (pannun->varaajan) menovesi näytti 85.
Eli varaaja saa ladattua paljon lämpösemmäksi samalla puu määrällä..? kerta pannu tulee kuumemmaksi tätä kautta kierukassa oleva vesi lämpenee paljon enemmän. Jos poltetaan täydellä teholla..

Tottahan sä ajat hukkaan lämpöä jos latausventiili aukeaa jo 72 ja pannussa poltat täysillä, silloin pitisi alkaa jo poltaa hiljempaa, mut jos lataus aukeaa vasta 85 niin silloin hyötysuhde on paljon parempi...

Suhteellisesti on eroa pannu 90 astetta ja varaajasta tuleva vesi pannuun 30, kuin pannu 80 ja 30.
Eli lataus venttiili vaihtoon.
Jos lataus aukeaa vaikka 90 niin silloinhan sä saat varaajan lämpöisemmäksi suhteutettuna samaan puu määrään.

Ei sinne lämpöenergiaa yhtään enempää tosiaan tule, energiaa siinä puussa on saman verran oli se kattilaveden lämpötila sitten 70, 80 tai 90 polton aikana. Mutta hitaammalla virtaamalla tai kuumemmalla latausventtiilillä saadaan kattilavesi kuumemmaksi ja varaajaan ladattua enemmän energiaa, kun se täyttyy heti alkuun jo 90 asteisella vedellä 70 asteisen sijaan, ja kattila saa käydä täysillä loppuun asti, niin että varaaja on +90.

Saahan sen toki 90 asteeseen kylmemmälläkin latausventtiilillä, mutta loppuvaiheessa paluuvesi on jo sitä 70-80 asteista, ja kattila käy aika kituen ettei alkaisi kiehumaan. Ja sitten kun tuli sammuu, vesi kiertää pannun kautta sekoittaen varaajaa kunnes se on alle sen 70 astetta.

Kuumempi latausventtiili on siksi parempi. Suihkussakäynti ottaa hetkellisesti suuren tehon, kyllä se kattilaveden lämpötilaan vaikuttaa, mutta niinhän sen kuuluu ollakin. Kierukka kattilassa ottaa myös hyötykäyttöön latausventtiilin sulkeutumisen jälkeen kattilaan jäävää lämpöä.

Mulla on tässä talossa Enekan ja 2m3 pytyn kanssa vain varaajassa kierukka, toisessa talossa Kessun ja 4m3 varaajan kanssa on molemmissa kierukat, sekä kattilassa että varaajassa. Kun kattilassa on kierukka ja vesi esilämmitetään ensin siellä, kattila lähtee nopeasti käyntiin ja saadaan äkkiä koko kattilan teho käyttöön.

Taas kun kierukka on pelkästään varaajassa niin menee pidempään ennenkuin kattila lähtee tulille, ensin täytyy varaajan ja paluuveden jonka jälkeen vielä kattilaveden jäähtyä ennenkuin termostaatti lyö tulta pannuun.

Tosin ei sillä ole niin väliä kun vesitilaa on monta kuutiota ja kattilateho siellä 20-30kW paikkeilla, lähteekö kattila käyntiin nyt vai vartin päästä, ei ole pelkoa että lämmin vesi kesken pääsisi loppumaan Ja jos ei ole jatkuvapaloinen kattila niin ei sillä kierukalla siellä oikein välttämättä mitään tee, jos se käy täysteholla muutenkin aina poltettaessa.


Mullakin kun tuo seuranta löytyy niin laitetaan kuvaa malliksi, suihkussa on käyty tuossa käyrän alussa puolen yön jälkeen, kyllä se vähän kuoppaa tekee. Oranssi viiru lähtevä lämmin käyttövesi, aina käyttäminen tekee vähän piikkiä kun ei sekoitusventtiili niin tarkka ole, ruskea varaaja kierukan kohdalta, vihreä paluuvesi kattilaan ja sininen kattilavesi.

Pari piikkiä hälytysviirussa johtuu kattilan ilmaluukkujen tahmaamisesta kun tahtovat pikeentyä ja sitten liimaantuu kiinni niin automatiikka joutuu yrittämään useampaan kertaa avata luukkuja kunnes ne aukeaa. Kaksi yritystä kerkeää tehdä kunnes tulee hälytys ja joskus kun pikeä on kertynyt enemmän saatetaan tarvita jopa 15-20 yritystä.

Trend 2012-10-16

[PTM]

Kyse onkin miten puusta saatava lämpöenergia saadaan hyödynnettyä mahdollisiman tehokkaasti.

Mutta hitaammalla virtaamalla tai kuumemmalla latausventtiilillä saadaan kattilavesi kuumemmaksi ja varaajaan ladattua enemmän energiaa, kun se täyttyy heti alkuun jo 90 asteisella vedellä 70 asteisen sijaan, ja kattila saa käydä täysillä loppuun asti, niin että varaaja on +90.

Eli kuumemmalla latausventtiilillä saadaan enemmän energiaa talteen.