klapit homehtuu...

[ode]

onko muilla ollu tänä vuonna ongelmia saada puut kuivumaan meillä ainakin tuppaa menee kevyesti homeesee vaikka pihalle normisti laitettu katoksee kuivuu. Ollu niin "kuiva" kesä ja syksy.

[Kauppis]

Olosuhteista johtuen se on vähän kaikilla ropleemina. Tosin kun katson naapuriin, jolla on suoranaiset vuosikertapuut tiukkojen pressujen alla jemmassa, olen ihan tyytyväinen

Pitäisi poistua, kun pakkaskelit pääsevät kuivaamaan niitä, se yllättävän hyvin kuivattaa puuta sellainen muutaman asteen pakkanen. Kunhan tuulella on vapaat reitit.

[Aihki]

Itsellä ei ole kyllä koskaan päässyt homehtumaan polttopuut. Muutaman perusasian kun pitää mielessä, niin puut kuivuvat, pysyvät kuivina ja siten homeet ei pääse iskemään. Puut kannattaa kaataa etupäässä talvella ja hyödyntää kevättalven hyvät kuivatusilmat. Jos joutuu kaatamaan kesällä, niin silloin kannattaa kaataa ns. rasiin. Eli jättää rungot pätkimättä ja oksat (sekä lehdet/neulaset) paikalleen ja antaa kuivua.

Säilytyksessä paras vaihtoehto on perinteinen rakoseinäinen puuvaja, halkohäkki tms. missä tuuli pääsee vapaasti puhaltelemaan. Juuri hyvä ilmanvaihtuvuus estää homeiden ja sienten iskeytymisen. Toki puiden päällä pitää jonkinlainen sadesuoja olla ja alla kosteutta läpäisemätön ja tuulettuva alusta. Netistä löytyy hyviä oppaita puiden tekoon ja säilytykseen. Tuossa yksi:

http://www.halkoliiteri.com/tiedostot/T ... as_web.pdf

[ode]

joo muuten homma onkin hoidettu oppikirjan mukaa paitsi puut on kaadettu kesällä ja karsittu oksat heti mut sain rangat ilmaseks ni ei voi valittaa. mut joo ei oo aiemmin ollu tota ongelmaa et homehtuu ni kai tää ilma tekee tehtävänsä.

[PetteriKivimäki]

Ja maakosteuden kanssa on oltava tarkkana.

Männä kesä oli kyl uskomaton. Tapuloin kesäkuusa vanhaa vinolaudoitusta ilmavasti pressun alle, vähän jäi yli nelimetrisistä pilkistämään pressun reunan alta. oli sitte pilkistävä osuus aivan mustaa ja läpimärkää kun viime viikolla vihdoin sain aikaiseksi purkaa taapelin. Saunapuiks meni laudat, siis kuivat ja vaaleat osat, mustuneet pätkät on peltikaton alla kuivumassa kevääseen..

[Juha_P]

...no niin homehtuu.
Ja sientä lykkää vaikka ovat katoksessa ilmavasti pinossa.
Heinäkuussa puukauppias kippasi kasan pihaan ja valitteli ettei ole ihan "superkuivaa" . No ei ollu juu.
Heti pinottiin katokseen mutta eihän ne missään välissä ole päässeet kuivumaan kun kokoajan on satanut ja ilmankosteus on 90-100%

Kuivuukohan ne polttokuntoon ollenkaan ennen kuin ensi kesänä?

Eihän sieni tietysti pakkasessa kasva mutta ei kai ne juuri kuivukaan?

[tuuma]

Eihän sieni tietysti pakkasessa kasva mutta ei kai ne juuri kuivukaan?

Tatit eivät tosiaan kasva, kai... mutta puut kai ainakin vähän kuivuu.

Muistan, kuten varmaan monet muutkin, vielä 70-luvulla kun pyykit nostettiin pakkasella narulle kuivumaan tönköiksi. Sublimoituminen on näemmä fysiikan termi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sublimoituminen

Eipä sitä kevätilmaa kuitenkaan kai mikään voita.

Kivihiili ja varsinkin antrasiitti eivät kosteuksista piittaa, voi säilyttää taivasalla Niin, ei täällä kuitenkaan niillä torppaa lämmitetä. Sähköllä ja sitten kun on luppoaikaa, niin puilla, ehdottomasti kuivilla.

Tuossa kuvatus Wikistä, jonka kai saa lainata ilman joutumista raastupaan miten olomuodot muuttuu. Lämpöpumputkin tuosta haarasta toista käyttää hyväkseen:

[Juha_P]

Muistan, kuten varmaan monet muutkin, vielä 70-luvulla kun pyykit nostettiin pakkasella narulle kuivumaan tönköiksi. Sublimoituminen on näemmä fysiikan termi

Juu mutta eikös se tarvi kumminkin ulkopuolista energiaa eli käytännössä esimerkiksi kevätauringon säteilyä?

[tuuma]

Muistan, kuten varmaan monet muutkin, vielä 70-luvulla kun pyykit nostettiin pakkasella narulle kuivumaan tönköiksi. Sublimoituminen on näemmä fysiikan termi

Juu mutta eikös se tarvi kumminkin ulkopuolista energiaa eli käytännössä esimerkiksi kevätauringon säteilyä?

Niin, taitaa olla siellä päässä vähän sama ongelma etteivät kaasujen tilayhtälöt aukene maalaisjärjellä, ei minullekaan. Jokseenkin kaikki (jotka ymmärtää) perustavat jutun tasapainoon; kaikki haluaa maailmassa tasaantua, myös läpimärkä klapi kai sitten luovuttaa energiansa kuivumalla kuivaan jääkylmään pakkasilmaan

Edelleen, parasta kai olisi klapin luopua kosteudestaan lämpöiseen mutta kuivaan kevätilmaan jos niitä kuivia kevätilmoja vaan tulee. Tuuli sitten tehostaaa vaikutusta kuin vanhan kuplavolkkarin ilmajäähdytteinen bokseri aikoinaan.

Ulkopuolista energiaa toki aina tarvitaan, ei se niihin märkiin pyykkeihinkään ilmaiseksi ole tullut, tasapainoon haluavat.

[Markku&Rintsikka]

Nyt ei maakosteus nouse polttopuihin alla olevan lavan kautta. Onnistuin saamaan muovista tehtyjä trukkilavoja. Tuntuvat olevan todella tukevan oloisia vieläkin. Kosteaa on ollut. Täytyykö kohta olla kuivuri puille että saa palamaan....

[Juha_P]

...no niin homehtuu.
Ja sientä lykkää vaikka ovat katoksessa ilmavasti pinossa.
Heinäkuussa puukauppias kippasi kasan pihaan ja valitteli ettei ole ihan "superkuivaa" . No ei ollu juu.
Heti pinottiin katokseen mutta eihän ne missään välissä ole päässeet kuivumaan kun kokoajan on satanut ja ilmankosteus on 90-100%

Kuivuukohan ne polttokuntoon ollenkaan ennen kuin ensi kesänä?

Eihän sieni tietysti pakkasessa kasva mutta ei kai ne juuri kuivukaan?

Jepjep.
Liiteristä loppui ylivuotiset puut, joten piti lapioida umpihankeen polku pihan perälle puukatokseen.
Siellä noi viimekesäiset märkänä pinotut koivuklapit on siinä kunnossa, että tekisi mieli pestä ne painepesurilla ennen sisälle kantamista.

[tv43]

Minulla on puille 6x11 m avokatos . Kyllä sielläkin keskimmäiset tuulta kaipaisi . Hiukan taitaa auttaa kun
laittaa kuormalavoja kaksi kerrosta alle . Puut kaadan yleensä syksyllä ja ajankin ennen isompia lumia .
Keväällä ei vain malta odottaa lumen ja jään sulamista rankakasoista . Saattaa pitää pitkään kosteutta
kun jäiset ja lumiset rankat pilkkoo kasalle . Poltettavat on kuitenkin 2-3 v vanhoja joten kosteus ei haittaa ,
mutta joskus on hometta löytynyt .

[vesahy]

Tapanin myrskyn kaatamia kuusia korjailen vieläkin. Ensin pätkittiin rungot valmiiksi paloiksi metsässä ja sitten klapeiksi pihalla, joskus juhannuksen alla. Kun liiteriä piti korjailla ennen kuin saan klapit sisään, niin peittelin klapikasan pressulla, pilkettä oli ehkä 4-5 heittokuutiota. Nyt olen kärrännyt niitä sisälle ja huomasin, että melkein kaikki ovat saaneet sinistymää mutta sehän ei ole mitenkään vaarallista. Sen sijaan kasan sisälle kosteina jääneet puut ovat selvästi homehtuneet, kirkkaan myrkynvihreää hometta ja ja kirkkaan keltavihreää limaa nimenomaan klapien päätypinnoissa. Ei niitä homeisia paljoa ole ja erottelen ne sivuun ja lämmittelen niillä saunaa tässä kesän mittaan. En kuitenkaan niitä vie priimatavaran sekaan liiteriin.

[vesahy]

Tämän näköisiä puita löytyy kasan sisältä. Uskomattoman nopeasti ne ovat homehtuneet, nimenomaan päistä, ei niinkään kyljistä. Pahimmin ovat homeessa ne, jotka olivat suhteellisen kosteita jo metsästä tuotuituna, osa suorastaan märkiä silloin, kun niitä pilkoin pölkeistä. Ja vieressä oleva täysin kuiva klapi on ihan virheetön, ei edes sinistymää ole havaittavissa.

Nyt sitten pitäisi päättää mitä näiden kanssa tekee. Homeettomat klapit vien liiteriin ja pinoan talven sauna- ja hellapuiksi ja nämä homeenkirjavat nakkelen pihalla omaan kasaansa. Taidan pinota ne seinustalle liiterin ulkopuolelle ja peitellä syksyllä pahimmilta sateilta. Vien siitä sitten suoraan saumnan kiukaaseen, enkä ala niitä sisällä säilömään yhtään ylimääräistä minuuttia. Vai joko alan koota ensi juhannusta varten kokkoa?

[vesahy]

Kyllä minä nuo homeisetkin, ihan pahimpia lukuunottamatta, pinosin liiteriin omaan kasaansa ja siinä ne ovat saaneet kuivua. Homeesta on jäljellä vain muisto, vaaleanharmaa läiskä klapin päässä ja vaikka liiterissä on näillä sateilla ilmankosteus sama kuin kartanollakin, niin home ei näytä heränneen henkiin. Vaimo on näitä puita keittön hellassa poltellut ja lämpöä on riittänyt.

Yhtään todellisia homeongelmia vähättelemättä on kuitenkin muistettava, että joka tapauksessa ympäristömme on täynnä hometta, levää, jäkälää, sieniä ja kaikkia muita iljetyksiä, ei niitä pysty välttämään. Esimerkiski jääkaapissa meillä on juustoa, joka on homeesta aivan vihreänä.