Mistä löysitte talonne?
Mistä löysitte talonne?
Tässä nyt kun on se oma RMT hakusessa, niin tuli mieleen, että mistä ihmiset ovat talonsa löytäneet? Onko se löytynyt lehdestä, nettisivuilta (mikä?) vaiko kenties sukulaisten/puskaradion kautta?
Netistä löytyi!
Talo oli "roikkunut" jo yli vuoden etuovi.comissa. Talo oli kiinnostavan näköinen, mutta arvelimme, että pakkohan siinä on olla jotain pahasti vialla, kun ei se ole mennyt kaupaksi. Lopulta olimme katsoneet ainakin sata erilaista taloa ja päädyimme siihen, että käydään nyt tämäkin katsomassa.
Ja pang! Se oli sitten rakkautta ensi silmäyksellä, vaikka talo oli tyhjä ja kylmillään (säilytyslämmössä, jotain +10C) ja sääkin oli harmaa ja kylmä. Valoa tulvi eteläisistä ikkunoista, laajennus oli juuri oikeanlainen, vanhat pönttöuunit oli kunnostettu, iso katettu parveke, iso rasvamontullinen autotalli, pihalla vanhoja omenapuita. Ja kaikki keskellä kaupunkia, vanhojen puutalojen alueella, tunnelmallisella, mutkaisella kadulla... Vain liiteri puuttui ja meidän mieleiset pinnoitteet ja meidän mieleiset keittiön, kylppärin ja saunan sisustukset. Siis kuin luotu meiän puuhastelupaikaksi. Hinta oli aika kova, mutta paikka on hyvä, tontti on iso ja mukavasti eteläinen rinne, talo oli perusrempattu ja laajennettu ilman, että oli pilattu mitään meidän mielestä olennaista. Talon kunto tietysti tarkastettiin ennen ostopäätöstä, eikä merkittävää vikaa ollut - eikä ole vieläkään löytynyt. Ei siis mitään suuria ylläreitä. VAin paljon työtä tehtäväksi asumisen keskellä :)
Alli
Talo oli "roikkunut" jo yli vuoden etuovi.comissa. Talo oli kiinnostavan näköinen, mutta arvelimme, että pakkohan siinä on olla jotain pahasti vialla, kun ei se ole mennyt kaupaksi. Lopulta olimme katsoneet ainakin sata erilaista taloa ja päädyimme siihen, että käydään nyt tämäkin katsomassa.
Ja pang! Se oli sitten rakkautta ensi silmäyksellä, vaikka talo oli tyhjä ja kylmillään (säilytyslämmössä, jotain +10C) ja sääkin oli harmaa ja kylmä. Valoa tulvi eteläisistä ikkunoista, laajennus oli juuri oikeanlainen, vanhat pönttöuunit oli kunnostettu, iso katettu parveke, iso rasvamontullinen autotalli, pihalla vanhoja omenapuita. Ja kaikki keskellä kaupunkia, vanhojen puutalojen alueella, tunnelmallisella, mutkaisella kadulla... Vain liiteri puuttui ja meidän mieleiset pinnoitteet ja meidän mieleiset keittiön, kylppärin ja saunan sisustukset. Siis kuin luotu meiän puuhastelupaikaksi. Hinta oli aika kova, mutta paikka on hyvä, tontti on iso ja mukavasti eteläinen rinne, talo oli perusrempattu ja laajennettu ilman, että oli pilattu mitään meidän mielestä olennaista. Talon kunto tietysti tarkastettiin ennen ostopäätöstä, eikä merkittävää vikaa ollut - eikä ole vieläkään löytynyt. Ei siis mitään suuria ylläreitä. VAin paljon työtä tehtäväksi asumisen keskellä :)
Alli
Emännän kanssa etsittiin muutaman vuoden ajan rintsikkaa/maatilan pihapiiriä lehdistä, netistä ja ihan suoraan välittäjien kautta. Useampaa käytiin katsomassa, mutta mikään ei tuntunut siltä oikealta.
Viimein päätimme laittaa paikallislehteen ostoilmoituksen maatilan pihapiiristä. Heti lehden ilmestymisen jälkeen tuli aamusta ensimmäinen puhelinsoitto, ja aikalailla oikeanlaista pihapiiriä meille tarjottiinkin. Ainoa vain että hinta oli noin puolitoistakertainen verrattuna ilmoituksessa mainitsemaamme hintakattoon verrattuna. Ja eikun seuraavaa ehdokasta odottamaan. Ei aikaakaan kun puhelin taas soi, ja taas rupesi tulemaan unelmatalomme tuntomerkkejä. Itseasiassa kuulosti yllättävän tutulta, ja kyllähän tuo paikka sitten olikin ennalta tiedossamme. Olimme ajelleet usein ko. talon ohi, ja aina ihailleet että tuollainen olisi unelmakoti. Mutta olimme seurailleet saman kokoluokan pihapiirien hintoja välittäjien listoilta, ja siinä käsityksessä ettei meillä olisi ko. kokoluokan paikkaan hetiäkkiä varaa. Mutta nyt kun ei ollut välittäjää välissä, oli hintakin kohdallaan. Kauppoja hierottiin melko pitkään, mutta pääsipä tutustumaan paikkoihin huolella.
Melkeinpä voisi väittää että se oli kohtalo, että tuo paikka tuli meidän omistukseen.
Viimein päätimme laittaa paikallislehteen ostoilmoituksen maatilan pihapiiristä. Heti lehden ilmestymisen jälkeen tuli aamusta ensimmäinen puhelinsoitto, ja aikalailla oikeanlaista pihapiiriä meille tarjottiinkin. Ainoa vain että hinta oli noin puolitoistakertainen verrattuna ilmoituksessa mainitsemaamme hintakattoon verrattuna. Ja eikun seuraavaa ehdokasta odottamaan. Ei aikaakaan kun puhelin taas soi, ja taas rupesi tulemaan unelmatalomme tuntomerkkejä. Itseasiassa kuulosti yllättävän tutulta, ja kyllähän tuo paikka sitten olikin ennalta tiedossamme. Olimme ajelleet usein ko. talon ohi, ja aina ihailleet että tuollainen olisi unelmakoti. Mutta olimme seurailleet saman kokoluokan pihapiirien hintoja välittäjien listoilta, ja siinä käsityksessä ettei meillä olisi ko. kokoluokan paikkaan hetiäkkiä varaa. Mutta nyt kun ei ollut välittäjää välissä, oli hintakin kohdallaan. Kauppoja hierottiin melko pitkään, mutta pääsipä tutustumaan paikkoihin huolella.
Melkeinpä voisi väittää että se oli kohtalo, että tuo paikka tuli meidän omistukseen.
Oltiin kierrelty hyvän hivakkaa noita näyttöjä, mutta joku oli aina vikana.. jos ei muuta, niin vuokratontti. Sitten yks lauantai miehellä oli luppoaikaa kun minä olin shoppailemassa
ja hän oli lähtenyt kattomaan lehti-ilmoituksen pohjalta erästä tönöä. Ja siinähän se oli, ei sitä saanut sieltä enää mihinkään vapaaehtoisesti. Se oli meidän tuleva koti. Eli yksityiseltä lehti-ilmoituksen perusteella.
Käytiin katsomassa yhtä täysin lahonnutta tönöä välittäjän kanssa. Välittäjä oli unohtanut osan papereista konttorille, kun kävin hakemassa sieltä niitä niin näin silmäkulmasta seinällä kuvan tästä. pyysin paperit myös tästä talosta. Vielä samana iltana soitin ja sovin näytön seuraavaksi päiväksi. Jätimme tarjouksen ja tässä sitä ollaan.
Jumppaillan päätteeksi :)
Olin etsinyt taloa jo vuoden ja keväällä -05 alkoi tuntua, että ei löydy, ei sitten millään. Ensin olin rivareja katselemassa mutta pihat niissä niin pieniä, että ei nekään iskenyt. Sitten keväällä ma-illan jumpan jälkeen ajeltiin tyttökaverin kanssa monitoimitalolta ja mä vinkkasin oikealle, jossa oli Villa Haga ja huikkasin, että katsos, tuossakin olisi pieniä taloja, juuri sopivia minulle ja pojalle. Kaveri totesikin, että hei, tuo talo on muuten myytävänä (!) johon mie sanoin, että häh, miten tuo ilmoitus on jäänyt minulta huomaamatta?
Eikun heti kaverin kotiin koluamaan lehti-ilmoitukset ja soitin samana iltana omistajalle ja tässä sitä sitten ollaan. Villa Haga:lla oli arveluttava maine; kattovuotoja 3 kohdasta, jossa homevaurioita vintillä, lisäksi oli yksi tapon yritys, jossa nainen oli virunut yön yli verissään ja vasta aamulla päässyt sairaalaan. Jäi siis henkiin vaikka mun sähkäri kysyi tullessaan, että kummitteleeko täällä
.
Mutta, kun se oli lööv ät föörst sajt niin minkäs teet
nappasin Villa Haga:n pois markkinoilta ja hyvin on viihdytty. Nyt rakentelen ikkunoita ja tein paksuista rimoista lattiaa :).
Tällainen stoori
Eikun heti kaverin kotiin koluamaan lehti-ilmoitukset ja soitin samana iltana omistajalle ja tässä sitä sitten ollaan. Villa Haga:lla oli arveluttava maine; kattovuotoja 3 kohdasta, jossa homevaurioita vintillä, lisäksi oli yksi tapon yritys, jossa nainen oli virunut yön yli verissään ja vasta aamulla päässyt sairaalaan. Jäi siis henkiin vaikka mun sähkäri kysyi tullessaan, että kummitteleeko täällä
Mutta, kun se oli lööv ät föörst sajt niin minkäs teet
Tällainen stoori
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken




