Kellarissa asuminen

[Miihol]

Moni keskusteluiden kellariremontija suunnittelee kellriin asuttavia tiloja. Onkohan se loppuviimein ihan järkevää / luvallista?
Alla oleva teksti on lainattu Tampereen teknillisen yliopiston SPU:lle tekemästä tutkimuksesta. Siinä viitataan Suomen rakennusmääräys kokoelmaan jonka mukaan kellarissa ei saisi jatkuvasti asua. Joku foorumiin kirjoittanut suunnutteli kellariin jopa lastenhuonetta! En kyllä suosittelisi.


Tilat ja niiden käyttö
Usein tilojen käyttötarkoituksen muutos tai niiden varustelutason parantaminen on ensimmäinen
sysäys kellarin korjaus- ja muutostöihin. Rakenteellinen selvitys saattaa kuitenkin
asettaa toiminnallisia ja taloudellisia reunaehtoja sille mitä voi, saa ja kannattaa tehdä.
Joskus saattaa käydä niinkin, että haluttuja korjauksia ei voida realistisilla kustannuksilla
toteuttaa ja järkevin korjausvaihtoehto on jättää korjaus tekemättä.
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kellariin ei saa rakentaa asuintiloja eli tiloja, joita
käytetään jatkuvaan oleskeluun. Suomen rakentamismääräyskokoelma toteaa: ”Asuinhuoneen
lattian tulee olla pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osa
huoneiston asuinhuoneista voidaan kuitenkin mainitulta osin sijoittaa vähäisessä määrin
maanpinnan alapuolelle (RakMK G1).” Lisärajoituksia asettavat mm. ikkunapinta-ala, kerroskorkeus
ja tontin rakennusoikeus. Rinnetalojen maantasokerroksessa saattaa kuitenkin
olla tiloja, jotka täyttävät nämä ehdot.
Tyypillisesti kellariin luvallisesti sijoitettavia tiloja ovat pesu- ja saunatilat, puku- ja kodinhoitohuoneet,
varastot, kellarit, tekniset tilat ja harrastustilat.

[ibix]

Tyypillisesti kellariin luvallisesti sijoitettavia tiloja ovat pesu- ja saunatilat, puku- ja kodinhoitohuoneet,
varastot, kellarit, tekniset tilat ja harrastustilat.

aika vähän sinne muita tiloja tehdään. kun puhutaan asuttavuudesta, tarkoitetaan sillä kaiketi, että tilat täyttävät asuttavuuden kriteerit.

[Kariharrikari]

Niin, aika harvassa rintamamiestalossa on sellainen kellari, jonka tiloja voitaisiin laskea virallisen määritelmän mukaan asuintiloiksi. Silti esim. monissa myynti-ilmoituksissa näkee, että kellarin pinta-ala on virheellisesti laskettu asuintiloihin mukaan. Virallisesti kellarissa ei siis voi asua, mutta eipä sitä kukaan tule estämään/tarkastamaan, jos joku perheenjäsenistä haluaa kellarin harrastetilassa tai takkahuoneessa asustella...

Itsekään en olisi kellariin pieniä lapsia asuttamassa, mutta tuskin esim. teini-ikäinen pilalle mene kellarissa asumisesta. Tämä siis olettaen, että kellari on korjattu hyväksi havaittuja menetelmiä käyttäen.

[Miihol]

Lapsi tai teini, kummallakin on paljon elämää edessä. Pitää olla kyllä hyvinkin perillä rakenteista ja asuttuvuudesta. Nykyään lapset / nuoret ovat hyvinkin alttiita allargioille tai hengitystie sairauksille. Kannatta kyllä kaksi kertaa miettiä ennenkuin asuttaa lapsia / nuoria tai ketän muuta kellariin.Se, että tuleeko kukaan tarkastamaan ei mun mielestä se pointti vaan se, että pystytkö sen hyvällä omllatunnolla tekemään.

[ascomm74]

Nykyään lapset / nuoret ovat hyvinkin alttiita allargioille tai hengitystie sairauksille.

Ja mistäpä se johtuu. Siitä, että nykyään eletään steriilisti eikä "kellarimaisesti". Kellariin vaan asumaan, niin saavat hieman edes vastustuskykyä aikuisiälle.

[Matti Alander]

Hyvä sinänsä että rakennusaineiden myyjät ja valmistajat teettävät tutkimuksia, jotta asiohin saadaan selvyys. Uretaani eristeet eivät yleisesti ole parhaimmillaan kellareissa ja sopivatkin paremmin maanpinnan yläpuoliseen rakentamiseen, jolloin kosteustekniset riskit ovat tuotteella toteutettaessa pienemmät.
Viranomaismääräykset ovat varsin pyöreitä ja varovaisia kellareiden osiolla, koska kellareiden kanssa on ollut paljon ongelmia, kuten maanalaisen rakentamisen kanssa yleensäkin.
Kellari rakentamiseen kun samat ohjeet, kuin maanpällisessä rakentamisessa sopivat huonosti. Nykyisin tietoa on jo saatavissa paremmin ja rakennustapaohjeetkin tulevat nykyaikaistumaan.
Kellarin kosteustekninen käyttäytyminen on erittäin monimutkaista ja toiminta monen tekijän summa. Viranomainenkin yrittää ratkaista ohjeensa varman päälle, jonka hän laittaa paperille leimoineen.
Jotta kaikki ei olisi liian helppoa, on korjausrakentaminen usein erillaista ja samat ohjeet eivät sovi kuin uudisrakentamisessa.
Oikeaoppisen rakentamisen voi kyllä tiivistää muutamaan lauseeseen joita noudattamalla homma onnistuu kohtuullisesti.
Vedelle ja kosteudelle tulee toteuttaa helpoin tie rakennuksesta pois, tiivistämällä ongelma vain usein vaihtaa paikkaansa. Lämmöneristys riittävän hyvänä ulos ja rakenne tiivis sisältä ulospäin harveneva. Rakenteet tulee kosteuseristää niin että perustus pystyy mahdollisesti kastuttuaan kuivumaan mahdollisimman nopeasti. Lattialla ja seinällä maanvastaisissa rakenteissa kosteusteknisen toiminnan osalta ole muuta eroa, kuin toinen on vaakatasossa ja toinen pystytasossa.
Rakennustapaohjeet on tehty rakentajan turvaksi ja niitä on hyvä pyrkiä aina noudattamaan, niin välttyy monilta ikävyyksiltä sitten jälkikäteen. Ohje ympäristöministeriö C 2 kosteus on tutustumisen arvoinen ja se on kaksi osioinen, siinä on määräyksiä, sekä suosituksia.

[PetteriKivimäki]

Itse olen asunut rinnetalon kellarissa ja tällä hetkellä mulla on ko. tilassa yritykseni työtila. Ikkunat vaan yhdellä seinällä, mutta ihan ookoo.

Mutta mielestäni "kokonaan maan alla" olevan vanhan kellarin saaminen riskittömästi nykyvaatimusten mukaiseen mukavuuskuntoon on todella kovan työn takana, ja lisäksi kuten Matti mainitsee: arvaamatonta. Kosteuden- ja lämmönhallinnan lisäksi pitäisi suhmuroida kondikseen ilmanvaihto.

[Toljanteri]

Mekin meinattiin erehtyä ostamaan talo jossa makuuhuone oli rakennettu kellariin. Onneks hälytyskellot soivat ja järki heräsi.
Vaikka kuinka hyvin olis rakennettu, kellarissa on jotenkin painostava fiilis.
Makkarin oikea paikka on 5 metriä maan pinnan yläpuolella.