Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Minkälaisia eri lämmöneristysvaihtoehtoja on kellarin sisäpuoliseen lämmöneristämiseen? Mitä kannatatte? Mikä on toimivin ja varmin ratkaisu tämmöselle rakenteele? Minulla patolevy, jonka päällä 50mm esp ja 265mm sokkeli. Kellarista maanpinnan yläpuolella n.80cm. Lattiassa eristeet ja lattialämmitys.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
sokkelin sisäpinnasta sisään päin:
SPU- levy 50-70mm
ilmarako 20mm
harkko 69mm
SPU- levy 50-70mm
ilmarako 20mm
harkko 69mm
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Moi
Mitenkäs toi 20 mm ilmarako harkkomuurauksen yläpäässä, tukitaanko se esim vaahdottamalla vai jääkö se auki sieltä ylhäältä?
Mitenkäs toi 20 mm ilmarako harkkomuurauksen yläpäässä, tukitaanko se esim vaahdottamalla vai jääkö se auki sieltä ylhäältä?
Toisinaan on vaikeampaa kuin yleensä
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Rivinteeraus pyritään aina tekemään niin, että ilma raossa ei vaihdu. Näin sinne väliin ei pääse ravinteita, sisäilmaa aiheuttaamaan kondensia ja ilma ei liiku. Seisova ilma toimii samalla jonkin tasoisena eristeenä. Eli rivinteeraus laastilla tai vaahdolla kattoon kiinni niin, että raosta tulee suljettu.
Itse en suosi sisäpuolista eristystä rivinteerausta luukuunottamatta. Jos siihen on pakko mennä, niin yläosaan varmaakin tulis uretaani tiiviisti muuriin kiinni ja alaosaa joku 30- 50 senttiä eristämättä. Pääle rivinteeraus niin, että se on yläosan eristeessä kiinni ja alas yläosan ersiteen paksuinen ilmarako. Maan alainen osuus eristetään ulkopuolelle.
Itse en suosi sisäpuolista eristystä rivinteerausta luukuunottamatta. Jos siihen on pakko mennä, niin yläosaan varmaakin tulis uretaani tiiviisti muuriin kiinni ja alaosaa joku 30- 50 senttiä eristämättä. Pääle rivinteeraus niin, että se on yläosan eristeessä kiinni ja alas yläosan ersiteen paksuinen ilmarako. Maan alainen osuus eristetään ulkopuolelle.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Ton alaosan ilmaraon vois ainakin mun tapauksessa tuulettaa helposti hormiin samalla tavalla kun on esitettu SPU:n sivuilla esitetyssä tutkimuksessa. Näin mahdollinen kapillaarinen kosteus sokkelin alaosasta pääsisi tuulettumaan pois. Mitä mieltä tämmösestä?
Toisinaan on vaikeampaa kuin yleensä
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Tuulettaminen vaattii aina sen korvausilman. Se on juurikin sitä kosteaa sisä ilmaa jolla saadaan sinne rakoon kondennsia aikiseksi. Parempi konsti on tehdä kaikki keksittävä järkevyyden puitteissa sille kapilaarin nousemisen estolle.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
No, toi tuuletus ajatus tuli vaan mieleen, kun olin lukaissut sen SPUn tarinan:
http://www.spu.fi/files/spu/oppaat/5899 ... ettiin.pdf
Eli siis ilmaako alareunaan ja sitten muurataan tiiviksi rakenteeksi ja ylhäältä myös tiiviiksi?
http://www.spu.fi/files/spu/oppaat/5899 ... ettiin.pdf
Eli siis ilmaako alareunaan ja sitten muurataan tiiviksi rakenteeksi ja ylhäältä myös tiiviiksi?
Toisinaan on vaikeampaa kuin yleensä
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
yleinen käytäntö on rivinteerauksessa että ilmarako ei tuuletu. toinen tapa tehdä on jättää rako tuulettuvaksi rivinteerauksen ja katon rajassa. ilmaraon tarkoitus on tuulettaa höyrynsulkuna toimivan SPU-eristeen pinnalle kerääntyvä sisäilman kosteus.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
spun laittamista olen miettinyt pitkään, spun ohjeessa mainitulla kanavistolla varmasti tulee toimiva ratkaisu, mutta vaikuttaa melko työläältä niin sillä tuli mieleen että olisiko joku muu ratkaisu tarpeeksi energia tehokas, koska suurin osa kuitenkin seinästä on maan alla niin tarviiko siellä niin "järeää" lämmöneristystä? Onko niin, että ilman kanavistoa spun laittaminen kellariin jossa ei ole anturan alla kapilaarikatkoa on riskirakenne? Ootteko laittanu sputa itse ja millä systeemillä??
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Tämä on niitä näkemyseroja, mutta itse en missään nimessä päästäisi sisäilman kosteudesta ja lämmössä olevaa ilmaa yhtään perusmuuria lähemmäksi kuin on pakko.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Samaa mieltä. Sinne on turha ajaa yhtään lisää kosteutta kapillaarin lisäksi.Ves_ku kirjoitti:en missään nimessä päästäisi sisäilman kosteudesta ja lämmössä olevaa ilmaa yhtään perusmuuria lähemmäksi kuin on pakko
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Tuuletusreitti tehdään siksi, että SPU:n pintaan tuuletusreitin kautta ilmarakoon pääsevä kosteus pääsee tuulettumaan.ibix kirjoitti:...toinen tapa tehdä on jättää rako tuulettuvaksi rivinteerauksen ja katon rajassa. ilmaraon tarkoitus on tuulettaa höyrynsulkuna toimivan SPU-eristeen pinnalle kerääntyvä sisäilman kosteus.
??
Elikkä näin Juha P:ltä:
Tuo kanaviston rakentelu tuntuu ihan tolkuttomalta touhulta. Miksi se ilma sitäpaitsi edes liikkuisi kun ei kummempia paine-eroja ole? Ja jos liikku niin kerää pölyä ja kosteutta. On noita rakennusteoll.firmojen kehitelmiä koko kanavahomma.Sinne on turha ajaa yhtään lisää kosteutta kapillaarin lisäksi
Ei ole meillä SPUta seinissä, pelkkä rivinteeraus/ilmarako ja yläosassa seinää raossa karhuntaljaa vm.50-jotain.
Nämä systeemit kannattaa kyllä pitää mahdollisimman yksinkertaisina.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Niin, SPU:han on teettänyt kyseisen tutkimuksen ja sen tuloksena on ymmärtääkseni kehitetty kyseinen tuuletuskanavisto ja sen kehittämiselle on titenkin ollut jokin syy / ongelma joka pitää ratkaista. Artikkelissahan sanotaan, että se on erityisen vaikeisiin olosuhteisiin jolloin ollaan maan pinnan alapuolella ja kapillaarinen kosteus on huomattavan suuri ongelma. Siinähän johdetaan korvausilmaa kanavaan joka sitten painovoimaisesti tai koneellisesti tuuletetaan hormiin tai seinästä ulos. Itse en ole SPU:n kannattaja sen paremmin kuin vihollinenkaan, mutta keskusteluiden myöta haluaisin vaan löytää varman ja toimivan ratkaisun, etenkin jos teen muurauksen.
Tämän juttusarjan alussa ibix suositteli seuraavaa;
sokkelin sisäpinnasta sisään päin:
SPU- levy 50-70mm
ilmarako 20mm
harkko 69mm
Näin ollen tulee toki mieleen tutkia SPU:n informaatiota ja siellähän tuosta kanavaretkaisusta sitten kerrottiin.
Itse ajattelin, että jos pintaan tulee muuraus, niin se ei ehkä tarvisi mitään peltistä kanavaa niin kuin artikkelissa tehtiin seinälle johon tuli rimoitus ja panelointi. Jättais vaan erisreen irti lattiasta sen 20-30cm jolloin siellä olisi se kanava. Tokihan sen kanavan tuuletusratkaisun voi myöhemmin poistaa käytöstä tukkimalla se korvausilma-aukko tai sitten toisinpäin että tekee aukon myöhemmin??
Tämän juttusarjan alussa ibix suositteli seuraavaa;
sokkelin sisäpinnasta sisään päin:
SPU- levy 50-70mm
ilmarako 20mm
harkko 69mm
Näin ollen tulee toki mieleen tutkia SPU:n informaatiota ja siellähän tuosta kanavaretkaisusta sitten kerrottiin.
Itse ajattelin, että jos pintaan tulee muuraus, niin se ei ehkä tarvisi mitään peltistä kanavaa niin kuin artikkelissa tehtiin seinälle johon tuli rimoitus ja panelointi. Jättais vaan erisreen irti lattiasta sen 20-30cm jolloin siellä olisi se kanava. Tokihan sen kanavan tuuletusratkaisun voi myöhemmin poistaa käytöstä tukkimalla se korvausilma-aukko tai sitten toisinpäin että tekee aukon myöhemmin??
Toisinaan on vaikeampaa kuin yleensä
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Yksi näkemys:Miihol kirjoitti:Niin, SPU:han on teettänyt kyseisen tutkimuksen ja sen tuloksena on ymmärtääkseni kehitetty kyseinen tuuletuskanavisto ja sen kehittämiselle on titenkin ollut jokin syy / ongelma joka pitää ratkaista.
Suomi on täynnä taloja, joissa on kostea ja viileä kellari.
Tehtaalla on tuote, jota halutaan saada myytyä em. kellareihin.
Olosuhteet ovat niin vaativat, ettei tuotetta voin noin vain suoraan sinne lätkiä.
Tehdään tutkimus jossa selvitetään millä edellytyksillä ja lisäkikkailuilla eristettä voidaan käyttää kostean, maanalaisen kellarin seinän sisäpuoliseen eristämiseen ilman, että siitä seuraa suurempia ongelmia.
Eli tavoite ei välttämättä ole ollut selvittää mikä on paras, helpoin, toimivin tapa eristää kellari vaan miten se voidaan tehdä nimenomaan mainitulla tuotteella.
Siitä alareunan "tuuletuksesta": kun kylmää sokkelin alareunaa vasten tuuletetaan lämmintä ja kosteaa huoneilmaan niin kuivaako vai kostuttaako tämä järjestely sokkelia? Voisin lyödä vetoa kosteana pysymisen puolesta.
Esimerkiksi juuri saunaosaton ilma on ainakin ajoittain niin lämmintä ja kosteaa, että kondensoitumista tapahtuu varmasti.
Jos siellä halutaan ilmaa kierrättää niin se täytyisi ensin ajaa koneellisen kuivaimen (ja mielellään pölysuodattimen) läpi.
Suljetulla ilmaraolla tehtyjä rivinteerauksia on ollut kymmeniä vuosia ja melko hyvinhän ne on menestyneet jollei välissä ole jotain tojalevyä tai olkia yms.
Ainoa ongelma on ollut rivinteerauksenkin kapillaarisesti kostea alareuna mutta sekin on estettävissä bitumikermillä tai PE-nauhalla muurauksen alla.
Re: Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.
Tuommosia eri vaihtoehtoja tuli mieleen, että voisko noilla saada toimivan ratkasun. Kanaviston rakentaminen tuntuu melko työläältä. En tiedä onko kaukaa haettu mutta kommentoikaa! Jos rivinteeraukseen päätyy niin millä kannattaa tehdä? mikä on halvin ratkaisu? mitä kyselin hintoja niin tuntuu että spulla on halvempi tehdä ja onhan se huomattavasti visumpi.



