Patolevyt ilman salaojitusta?

[ktsih]

Ostimme juuri 50-luvulla rakennetun rintamamiestalon ja tarvitsisin hieman vinkkejä.
Kuntotarkastusraportin mukaan maa viettää yhdeltä sivulta liikaa taloa kohti. Suosituksena oli, että kasvillisuus ja humuspinta poistetaan ja vaihdetaan tilalle sepeliä sekä tarkistetaan riittävä pihan kaltevuus pois päin talosta. Ajattelin kuitenkin samalla kaivaa koko sivun auki ja asentaa sokkeliin patolevyn, jotta ulkopuolinen kosteuseristys paranisi edes hieman. Kysymykseni kuitenkin kuuluu, onko patolevyä järkeä laittaa ilman salaojitusta? Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa. Maaperä on hiekka/sorapitoista. En ajatellut salaojitusta tehdä ainakaan vielä.
Kuntoraportissa on toimenpidesuosituksena sadevesien ohjauksen tehostus riittävän kauaksi sokkelin vierustoilta.
Onko muilla asennettuna patolevy ja jonkinlaiset eristeet esim. Finnfoam vaikka ei ole salaojitusta tehty?

Talossa on kellari, joka on juuri tällä auki kaivettavalla sivulla. Kellari on täysin varastotilana, eikä sitä ole tarkoituskaan ottaa asumistilaksi. Kylpyhuone on tehty yläkertaan. Kuntotarkastuksen mukaan varastokellarin seinissä ja lattioissa on havaittu kosteutta, mutta sen mukaan kosteudesta ei ole merkittävää rakenteellista haittaa nykyisessä käyttötarkoituksessa. Mitä olette tästä mieltä? Miten olette toteuttaneet varastona käytettävän kellarin ulkopuolisia eristyksiä? Onko patolevystä + eristeestä esim. finfoam apua yhtään?

Kiitos jo etukäteen avusta!

[Laurakaisa]

Miten olette toteuttaneet varastona käytettävän kellarin ulkopuolisia eristyksiä?

Ei mitenkään.

Jos se kellari on varastona, rakenne mahdollistaa kuivumisen sisäänpäin, eikä sitä ole tarkoituskaan ruveta esim. lämmittämään mihinkään teepaidassa talvipakkasilla -lämpötiloihin niin minä antaisin olla. Tai siis olen antanut olla, omassa talossani. Tuo sadevesien hallinta on toki järkevä operaatio, mutta minusta aivan riittävä niin kauan kuin kellarin käyttötarkoitus pysyy varastona.

Rintamamiestalon kellari on alkuperäisessä asussaan aina ja ikuisesti kostea. Kapillaarinen kosteus nousee maasta koska mitään, mikä estäisi kosteuden etenemistä, ei rakenteessa ole. Toisaalta jos se kellari on betoniseinäinen viileä varasto, ei siellä rakenteessa ole myöskään mitään sellaista, mikä kauheasti ottaisi ihteensä tuosta kosteudesta. Välillä se seinä ja lattia on märempi ja välillä kuivempi, mutta jos sille ei 60 vuoteen ole mitään mainittavampaa vahinkoa aiheutunut niin ei sitä ole odotettavissa jatkossakaan - jos siis sama käyttö jatkuu eikä olosuhteissa tapahdu muitakaan muutoksia.

Ja täällä taitaa tällä hetkellä vallita jonkinmoinen konsensus siitä, että tuo patolevyn kosteustekninen toimivuuskin on vähän niin ja näin. Suattaapi toimia vuan suattaapi olla toimimattakii .Jos haluaa kunnolliset eristykset, ne pitäisi tehdä vähän järeämmillä konsteilla (hakusana fuktisol antaa osviittaa) mutta niihin operaatioihin ei varmasti kukaan tuossa sinun tapauksessasi kannusta ryhtymään - isoja ja kalliita remontteja, joissa on järkeä vain silloin jos kellaria otetaan asuinkäyttöön tmv. käyttötarkoituksen muutoksissa.

[KariFS]

Meillä on pelkkä patolevy ja sitten hiekkatäyttö. Ei siis laitettu styroksia, foamia, fuktisolia tms. Ajatuksena oli sellainen että kun tuo nyt kuitenkin on melko routa-altista maaperää, jne, niin pysyypä maa lämpöisempänä ja samalla koitetaan pitää lämpötilaero seinän läpi reiluhkona niin puhkuu sitten kapillaarit sun muut sinne ulkopuolelle. Tiedä sitten mikä viisainta olisi ollut, mutta lämpöeristykselle ei nähty tarvetta. Pikisively meillä on sokkelin sisäpinnassa, rivinteerauksen takana piilossa. EDIT: Piti siis järjestää niin että kuivuu ulospäin.

Styroksit pistettiin ulkopuolelle vaakaan lähelle maanpintaa, sillai että kaatavat reilusti siellä maan alla ulospäin talosta, savitiivistys siinä styroksien ulommaisella reunalla, näiden ajatuksena on lähinnä pitää pintavalumavedet poissa soratäytöstä, ja osittain tietty myös pitää routaa kurissa talon lähellä. 3 vuotta sitten nämä laitettiin, toistaiseksi toiminut toivotulla tavalla. Kellarin lattiaa ei kaivettu auki (tuskin kaivetaankaan) joten kapillaarista kosteutta siellä on, mutta vähemmän kuin ennen eikä enää tule lätäköitä.

Salaojat meillä on, ja suosittelen sinuakin laittamaan, jos kerran kaivat seinän esille alas saakka. Laita sinne putki ja päihin tarkistuskaivot, asianmukaisine soratäyttöineen (EDÌT2: Siis ei kaivoja täytetä soralla mutta kais tiät ), niin ovatpa siellä sitten valmiina, ja ainakin pääset sitten tsiikailemaan kertyykö vettä kaivoihin. Ne kaivokamat ja putki maksavat niin vähän (50-100e) että kokonaisuudessa eivät juuri tunnu. EDIT3: Ja kun se putki ja kaivot ovat yhdellä seinällä valmiina, on siitä sitten helppo mahdollisesti myöhemmin tarvittaessa tai haluttaessa jatkaa muille seinille ja tehdä purkuputket sun muut alamäen puolelle.

Ja kyllä sen nappulalevyn laittaisin kanssa, ei siitä ainakaan haittaa ole jos betonin ja maaperän välissä sellainen on. Finnfoamia ja sellaisia ei käytetä kosteuden takia vaan lämmöneristämiseen, joten se tarve sinun täytyy puntaroida kun mietit mitä "sitten joskus" saattaa kellariin tulla.

EDIT4 (jopas näitä nyt tulikin): Valumavesien saaminen hallintaan on tosiaan ihan a ja o, kuten myös kattovedet. Rintamamiestalon katto on suoraan yläpuolelta katsellen jotain 100 neliötä, millin sademäärä siis tuo 100 litraa vettä siihen sokkelin juureen jos ei ole kaivot ja röörit kunnossa tai joku muu systeemi. Meillä on nyt tullut 24 tunnin aikana muutama hyvin lievä sadekuuro, yhteensä 10mm, eli siis kuution verran ränneistä alas. Ennätys on 60mm vajaassa parissa tunnissa, eli about paloautollinen vettä ränneihin. Mukavampi kun menevät putkea pitkin ojaan tuollaiset määrät eivätkä imeydy siihen kivijalan juureen