Fuktisolien jälkeen laitan sokkelin maanpäälliselle osuudelle eps s 60. Syy on enempi kosmeettinen kuin käytännöllinen: Talo on lisäeristetty muinoin ja näyttää ikävästi tatilta. Samallahan se kellarin lämpötalouskin kait paranee, Mutta enivei, millä tuon styroxin rappaisi, niin ettei siittä myöhemmin seuraa kosteus yms ongelmia?
Olisiko tuo http://www.e-weber.fi/rapatut-julkisivu ... nalla.html oikea menetelmä?
Silikaattilaasteja täällä on suositeltu, mutta niiden hommaaminen tuntuu hankalalta. Kun ei meinaa saada edes tuota styroxia mistään. Rautakaupat eivät vastaa kyselyihin vaikka lupaavat selvittää asiaa Ei vissiin pienasiakas kiinnosta.
Mullakin sama dilemma ja tuota 410 hienorappauslaastia minäkin miettinyt. Isän mukaan hierrettävyys tosi huono, kokemuksia? Onko höyrynläpäisykyky riittävä?
Lämpörappaus on todettu toimivaksi rakenteeksi betoniseinässä jo pitkään. Lämpörappausten ongelmat ovat olleet puurakenteissa ilmavuotojen aiheuttamana tai huonosti tehtyjen vesipeltien ym. Vuoksi.
Myös laastit toimivat erinomaisesti, kunhan ne vaan on tarkoitettu lämmöneristeen päällä käytettäväksi.
Kapillaarisuus kellarin seinästä poistuu jo alhaalta maan pinnan alla ja kosteuskuorma ylhäällä on erittäin pieni, joka on myös rakenteen toimivuudelle.
Ulkopuolisilla eristeillä myös kellarin seinän mahdollinen kondenssi hoituu päiväjärjestyksestä.
Miltei ainoa ongelma rintamamiestalossa on esteettinen, mutta sekin hoituu kohtuullisen tyylikkäästi valkoisella tippapellillä yläosassa, joka ei välttämättä ole mitenkään pahan näköinen.
Rakenteen energiataloudellisen ja kosteusteknisen, sekä tilankäytöllisen toimivuuden kannalta ulkopuolinen eristäminen on ylivoimainen ratkaisu.
Eipäs löytynytkään Hämeenlinnan rautakaupoista eps 60 seinälevyä eikä paisumattomia uretaaneja.. tarjottiin lattia eps:ää tilalle.. ja tavallista urtsia, että sillä vaan laittelet ja hyvin sujuu.
Tilaisivat tietenkin, vaikka kuun taivaalta, mutta rahtihinnat olivat niin törkeitä, että tuli ihan naurettua tiskillä.
Onko lattia ja seinä eps tuotteilla käytännön eroavaisuuksia rappausalustana?
Tiedetään, että seinä eps sisältää palosuojan ja routa eps ei päästä vesihöyryä läpi.
--Make-- kirjoitti:Eipäs löytynytkään Hämeenlinnan rautakaupoista eps 60 seinälevyä eikä paisumattomia uretaaneja.. tarjottiin lattia eps:ää tilalle.. ja tavallista urtsia, että sillä vaan laittelet ja hyvin sujuu.
Tilaisivat tietenkin, vaikka kuun taivaalta, mutta rahtihinnat olivat niin törkeitä, että tuli ihan naurettua tiskillä.
Onko lattia ja seinä eps tuotteilla käytännön eroavaisuuksia rappausalustana?
Tiedetään, että seinä eps sisältää palosuojan ja routa eps ei päästä vesihöyryä läpi.
Sama vika Lappeenrannassa. Törkeän kalliiks tulis tilaaminen.
Rautakaupan on mahdotonta varastoida kaikkia tuotteita ja tietotaitokaan ei voi olla kaikkeen. Rahdin hintaan vaikuttaa tilaa vievä tuote ja pieni tilausmäärä.
Rappaus Eps S 60 tuotetta voisi kysellä paikallisilta rappausalan yrityksiltä, jotka voivat käyttää niitä suuremilla työmaillaan.
Lattia eps kyllä käy tarkoitukseen, tosiaankin palonestoaine puuttuu, joka on samaa jota käytetään laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa.
Uretaanikin voi olla paisuvaa kunhan käyttää sitä varovaisemmin ja kiinnittää mekaanisilla tulpilla reilusti.
Seuraavaksi sitten voi olla vaikeuksia sopivan laastin löytymisestä, mutta sitä kyllä lähetetään maahantuojien varastoista ja monasti tarvekkin lasketaan samaan hintaan.
Itse kiinnittelin rivinteerauksen taakse 50mm uretaanilevyä normi urtsilla - ei hyvä. Kiinnitä jollain muulla - vaikka laastilla(näin esim. weberin työohjekin neuvoo(410 laasti)) mutta älä paisuvalla uretaanilla. Levyt nousee satavarmasti irti 10-20mm vaikka sitä urtsia varovaisestikin laittaisi. Esim. IKH:n jälleenmyyjillä on ollut pentisolin liimauretaania valikoimisaan, hintaa n.13€ purkki. Jos ei muuten, niin vantaan myymälästä löytyy paikan päältä.
Liimaavaa paisumatonta Uretaania on tietysti parempi käyttää ja löytyy varmasti ainakin hyvin varustetusta rautakaupasta. Nimenä voi olla myös kiviliima ainakin Tremco tuotemerkillä.
Laastien kanssa voidaan kiinnittää, mutta saa olla tarkkana mitä käyttää ja turvallisinta on käyttää rappauslaastin toimittajan antamien ohjeiden mukaisia versioita.
Itse pidän liimaavaa Uretaania parempana, koska sillä höyryn kulkua hidastava pinta jää hyvin pieneksi. Tietysti jos maan pinnan alapuoli kuivuu tehokkaasti, on kosteusmääräkin yläosassa varsin pieni.
Pääkaupunkiseudulla sekä rappaus Eps, että oikeat liimat löytyy ja myös laastit Espoon Juvanmalmilta ainakin Kivira Oy:ltä.
Turun seudulla erikoisliikkeenä toimii Narmapinnoitus Oy ja eiköhän kaikissa suuremmissa kaupungeissa löydy vastaavia toimijoita.
Erikoisliikkeet myös lähettävät tuotteita, tekevät määrälaskentaa ja antavat ammattitaitoista neuvontaa.
Itse laitoin weberin 410 laastilla kiinni levyt sokkeliin ja pinnoitin samalla laastila verkon kera.
Lattia eps60 tuli mullekin ja soitin tehtaalle mitä eroa lattia/seinälevyillä.
Vastaus oli et samaa tavaraa toinen on mittatarkempaa mutten ny muista kumpi.
Tuotteena oli Ukorex eps60
Matti Alander kirjoitti:Pääkaupunkiseudulla sekä rappaus Eps, että oikeat liimat löytyy ja myös laastit Espoon Juvanmalmilta ainakin Kivira Oy:ltä.
Starkilta ehdottivat silikonihartsilaastia silikaattilaastin sijaan. Onko tämä yhtä hyvää ja varmaa pitkäikäisesti sokkelin maan päällisen osan kuivumiseksi?
Mihis kohtaan olette laittaneet tahikka aiotte laittaa tippalistan EPSin päälle ? Sokkeliin kiinni? Entäs tuuletusrako epsin ja ulkovuorauksen välissä? Paljonkohan sitä kannattaisi jättää?
Täällä siis talo on lisäeristetty ja ulkovuoraus tulee sokkelista ulos 13 senttiä. Tulee talon mittasuhteetkin nätimmiksi kun laittaa 10 senttiä EPSiä + rappauksen sokkelin pintaan.
Harri68 kirjoitti:Mihis kohtaan olette laittaneet tahikka aiotte laittaa tippalistan EPSin päälle ? Sokkeliin kiinni? Entäs tuuletusrako epsin ja ulkovuorauksen välissä? Paljonkohan sitä kannattaisi jättää?
Täällä siis talo on lisäeristetty ja ulkovuoraus tulee sokkelista ulos 13 senttiä. Tulee talon mittasuhteetkin nätimmiksi kun laittaa 10 senttiä EPSiä + rappauksen sokkelin pintaan.
Täällä sama juttu, eli ulkokuori tulee ulommaksi kuin eps-eriste. Tämän takia ajattelin jättää tippalistan pois.
Tuuletusraoksi pitäisi kai jättää vähintään 5 cm. Tämän osalta on mietinnässä ollut, että jos eristeen yläosan tekisikin viistoksi, esim. 30 asteen kulmassa ja aloittaisi viiisteen lähes ulkovuorauksen tasolta. Tiedä sitten miltä näyttäisi kokonaisuudessaan..
Miten tuntuu ettei tuota fiksun näköiseksi saa, vaikka miten koittaisi. Pellin kokonaan pois jättäminen voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Vallankin kun miun on pakko laittaa vuorauksen alareunaan vaakasuuntainen "vuorilauta". On vissiin ulkovuorauksen tekijältä meinannut paneelit loppua kesken
Kun tulee pystyvuoraus niin kannattaako sen alareunan päälle laittaa vaakasuuntainen vuorilauta hyllyksi keräämään vettä ja likaa?
Jos nuo leikauskuvasi sellaista tarkoittavat...
Hower kirjoitti:Kun tulee pystyvuoraus niin kannattaako sen alareunan päälle laittaa vaakasuuntainen vuorilauta hyllyksi keräämään vettä ja likaa?
Jos nuo leikauskuvasi sellaista tarkoittavat...
No ei kannattas ei, mutta muutakaan ratkaisua tässä keksi. Semmoinen siinä on ollut ja vasta kun sen poistin, huomasin kuinka erimittaisia nuo ulkovuorauslaudat ovat. Voishan sen vuorilaudan yläreunan kait viistää vinoon. Ulkovuoraus ei siis ole menossa vaihtoon. Tuo leikkauskuvan "uusi ulkovuoraus" on siis jo olemassa ja jää.
Vaikka siinä ulkovuorauksen alareunassa tuo vaakalauta on ollutkin, niin paneelit on ihan hyvässä kunnossa. Ei kuitenkaan ole mitään tolkkua käydä hyväkuntoista laudoitusta vaihtamaan, muutaman lyhyemmän laudan takia. Tuo vuorauksen alareunan epätasaisuus on vain yhdellä (taka)seinustalla.
Onnistuinkohan nyt selvittämään mahdollisimman epäselvästi
Ei vissiin pienasiakas kiinnosta.
tarjottiin lattia eps:ää tilalle.. ja tavallista urtsia, että sillä vaan laittelet ja hyvin sujuu.
