Salaojitus

[Pikkuhilja]

Tervehdys rintamamiestalokollegat,

olen lueskellut silloin tällöin tätä antoisaa palstaa ja nyt päätin rekisteröityä.

Salaojitus on nimittäin suunniteilla, koska viereisen tontin rakentamisen jälkeen meidän kellariin on tullut jo kolme kertaa vettä kolmen vuoden sisällä. Vesi nousee erityisen märällä kelillä (lumen sulaminen/rankkasateet) kapillaarisesti useista kohdista, ja osin myös valua lirittelee seinän ja lattian liittymäkohdasta.

Pari kysymystä jos joku viitsisi vastata:

1) onko väliä mihin vuodenaikaan salaojittaa - onko esim. hinnassa eroa? Onko ylipäätään toivoa selvitä alle kymppitonnin PK-seudulla?

2) oliko se Fuktisol se levy mitä sinne ulkopuolelle suositellaan?

3) Lattiaan valettu viemäriputki on ainakin alkuperäinen - pitäisikö viemäri tsekata ja korjata samalla, vai voiko nämä projektit tehdä erikseen? Voiko sen lattiaviemärin jotenkin pinnoittaa, vai pitääkö se aina kaivaa ja piikata esiin ja vaihtaa kokonaan?

[Karhis]

Terve.

Routa-aikana/lumen aikana tuskin kannattaa hommaan ryhtyä ja mitä vähemmän on sadetta tiedossa, sitä mukavampaa.
Viimeksi mainittua tuskin voi valita, eli vuodenaika mikä tahansa kyseessä, tuppaa satamaan kun sataa. Työ on kuitenkin nopeampaa, siistimpää ja kaikin puolin tuskattomampaa, mitä vähemmän taivaalta heittää vettä niskaan ja nopeasti täyttyvään kaivantoon. En tiedä, ryhtyisikö kukaan urakoitsija ko hommaan esim talvella? Tuskin.

Jos salaojittavia tahtoo käyttää, Isodrän, Fuktisol tai Podrän ovat tuotemerkkejä. Fuktisol ja Podrän vissiin pikkuisen edullisempia kuin Isodrän? Isodrän on vissiin ainoa, jolla asianmukainen VTT:n sertifikaatti?

Talomme on mitoiltaan 10 m kertaa 9 m, rinnetontilla. Urakoitsijoiden tarjoukset salaojituksesta ja routaeristyksestä, myös sadevesijärjestelmä tarvittiin, tarjoomukset vaihtelivat 24 000- 35 000 euron välillä....että semmottes. Halpaa kuin saippua. Mitä enemmän tekee itse, sitä edullisempaa tietenkin on. Joidenkin urakoitsijoiden kanssa (esim Konekauha) pystyy joustavasti sopimaan töiden jakamisesta, mitä itse tekee ja mitä tulee firmalta, ja saa vielä monesti ohjeet työn tekemiseen. Halvinta on tietysti, jos ottaa pelkän kaivurin ja pystyy/ osaa tehdä muut hommat itte. Ei oikeasti ole mitään salatiedettä, josko ei mitään kevyttäkään hommaa....

Viemäreistä sen verran, että mikäli muuten on talossa pojat auki, kellarin lattia poissa tms. kannattaa ehkä ne viemärit oikeesti uusia. Meillä nuo vanhat sementtiviemärit oli ihan hiekkana, ja autotallin alla vuosikymmeniä muhinut saostuskenttä....Nam. Rautakangella kun vähän koputti, jo meni läpi, kun kuoppa saatiin auki ja yläkerrassa veti vessan, niin kaivanto täyttyi heti ( ja tämä ennen kopauttelua). Jos siis kellariremppa suunnitteilla, en jättäisi vanhoja putkia uusien pintojen alle. Salaojituksen kanssa ei tartte ajoittaa, muuten kuin tarkastaaa liittymä kunnallistekniikkaan talon sisälle niin että jos sitten joskus uusitte, ei tarttis rikkoa salaojituksia, eristeita ja pihaa uudelleen....

Karhis

[Matti Alander]

Vuodenajalla ei sinänsä ole väliä, talvisaikaan kalustoa on paljon paremmin vapaana. Muuten homma on niin kilpailtua, ettei talvella sen halvemmalla voi toimia.
Leutoina talvina etelä-Suomessa salajituksen korjauksia on tehty ympäri vuoden ja oikeastaan kovat lumisateet on pakkasta pahempi vastus.
Brojektin läpimenoaika on laajuudesta riippuen 1 - 2 viikkoa, jos myös hulevesiliitos toteutetaan samalla.
Helsingin hintataso on erittäin korkea, verrattuna muuhun maahan, edellisen kirjoittajan hintahaarukasta saa ottaa kymppitonnin pois ainakin Turussa.
Urakoitsijoissa on myös valtavia eroja, on niitä joilta saisi kieltää kalliiden materiaalien pilaaminen ja kohtuullisen huolellisia, huippusuoritukset ilman virheitä ovat harvinaisia.
Vanhan korjaaminen on aina vaikeampaa ja joudutaan miettimään vaihtoehtoja, rakenteet voivat olla epätasaisia tai vaikeasti luokse päästäviä.
Yleensä aina kannattaa tehdä kerralla kunnolla ja säästää sitten helpommissa paikoissa operoida uudelleen.
On varsin yleistä että tällainen homma toteutetaan yhteistyössä, koneet ja tieto urakoitsijalta, miestyöt omana työnä. Rahaa säästyy ja itse tietää mitä tuli tehtyä. Samalla huomaa myös mistä ne kustannukset kertyvät, on useimmiten suurempi homma mitä kuviteltiin.
Salaojittavan eristeen etuna on kaivumassojen vähäinen vaihdon tarve, joka suurissa kaupungeissa säästää merkittävästi rahaa, kun kuljetusetäisyydet ovat pitkät ja jätemaksut kalliit. Tärkeää on tietysti myös kalliin työn onnistuminen ja seinän kuivuminen hengittävänä.
Rakennustapaohjeiden noudattaminen on tärkeää, jotta työn arvo säilyy myös mahdollisessa myyntitilanteessa ja tietysti se on myös tae toimivuudelle.
Kustannuksia säästyy myös kun työn tekojärjestyksen suunnittelee oikein, eikä joudu tekemään eri työvaiheita vaikeasti tai kahteen kertaan.
Asennusohjeiden lukemisella pääsee jo pitkälle, eikä niitä tulee soveltaa ilman että varmistuu asiasta esim. ottamalla yhteyttä tuotteen toimittamaan. Tuotteen toimittajan ammattitaito yhdessä urakoitsijan huolellisuuden kanssa on varsin ratkaisevaa.

[anamasa]

Kätken tähän ketjuun pari tyhmää kysymystä salaojista.

1. Salaoja pitäisi saada anturan alapuolelle, tämä selvä. Jostain syystä jännittää tehdä kuoppaa aivan seinän vierestä ulottuen anturan alapuolelle, että mitä jos koko linna notkahtaa johonkin suuntaan Eli jos toteutan Piikkiön "ruskealla kullalla" samaan tapaan kuin tuossa markkinointianimaatiossa, niin mitä merkitystä on jos laitatan putken vielä kauemmaksi talosta? Antura olisi siis savipatjan päällä, mutta siitä lähtisi paljon loivempi ja ehkä jopa puolen metrin vevyinen saviluiska irti talosta, jonka pohjalle salaojaputki.
2. Vähän edelliseen liittyen. Tossa on mun kuisti: http://nottinkia.files.wordpress.com/20 ... c_0017.jpg Kuisti on siis irti maasta. Säästäisin helvetisti aikaa, eli rahaa, jos kiertäisin kuistin. Kuistin levyinen pätkä jäisi siis ilman lämpöeristettä, mutta mites kosteuden kanssa? Jos n. 90% talosta kiertää asianmukaiset salaojat ja 10% kuistin verran kauempaa, niin ei kai se vesi yksin tuosta kohtaa jaksa puskea ylös? Kellarissa on muuten juuri kuistin kohdalla avokaivo, sikälimikäli sillä on merkitystä.

Mitä kustannuksiin tulee, niin tähän torppaan (Pravdan painokoneista tunnin verran Luoteeseen) on entinen asukas saanut n. 3v sitten tarjouksen "avaimet käteen" salaojista 5000e. Tuo olisi varmaan tarkoittanut perussettiä patolevyineen ja sepelitäyttöineen. Mun stetsonilaskin sanoo, että lähelle samoja lukuja pitäisi päästä tänä päivänä Fuktisolillakin. Laskin kaivuria (+ukko) 2 erillistä päivää, raksamies 3-4pv, eristeet, tarvikkeet, putket ja sepelit. Arvio sisältää oman työn (2 löysää kättä, toisessa aina kalja, tyhmä pää välissä), eli pientä lapiolla jelppimistä, putkien kantamista ja sen semmoista siellä täällä.

[jokihuoko]

Teroittaisin tässä ketjussa mielelläni sitä että etenkin salaojittaviin eristeisiin päätyessänne, varmistakaa hitossa että ko. urakoitsija on tehnyt salaojittavilla eristeillä aiemmin.

Olen omin silmin joutunut seuraamaan vierestä kun joku onneton tunari on tehnyt pohjasta perunapeltoa ja kalliit eristeet siinä päällä sen vuoksi kappaleina pienenä sulppuna. Noh, teetätin uusiksi pohjat paremmaksi mutta teki pahaa ajatellakin mitä olisi käynyt jos en olisi valvonut hommia.

Valaisevin esimerkki tuosta mainitsemastani turaamisesta ehkä se, kun ko. "asiantuntija" oli leikannut MOOTTORISAHALLA Fuktisolia - arvaatte varmaan miltä sahan imuaukot (imenyt Fuktisol-pöpperön) ja pakoputki (sulattanut Fuktisol-pöpperön) olivat tehneet tarkempaa tuttavuutta eristeen kanssa. Meni itseltäkin jauhot suuhun hetkeksi kun näin omin silmin.

Tein loput pohjat Fuktisolilla itse - ja säästin pitkän pennin, hermoista puhumattakaan. On muuten helkutisti mukavampaa siirtää käsipelillä salaojittavaa eristettä kuin sepeliä 8)

[Ves_ku]

Kuvaa kyllä hyvin kiireen määrää jos ei eristettä malta vaikka käsisahalla leikata. Ei meinaan kauaa mene silläkään konstilla.

[Matti Alander]

Luiskaaminen ulospäin putken vieminen etäämmälle talosta on aivan oikea toimenpide. Maan häiritsemistä anturan alla on syytä välttää ja myöskään mahdollisia louhoskiven kappaleita ei tule kaivella pois perusturvan alta.
Pienen pätkän eristämättömyys vaikuttaa lämmöneristykseen pinta-alansa verran ja kosteusteknisesti tulee tältä kohdalta varmistua sisäänpäin kuivumisesta.
Osalevytyskin kuivattaa kellarin sisäilmaa ulospäin ja tämä pienikin pinta-ala kuivuu sisäänpäin silloin paremmin.
Nykyaikaiselle kaivinkoneella ja kauhan pyörittäjällä ammattimies kyllä kaivaa kuistin alta kohtuullisen helposti, suosittelen toimenpidettä. Ongelmana on että portaat on purettava, mutta usein ne ovatkin turhan massiiviset ja routivat helposti. Puusta saa uudet kevyemmät helpoiten.
Kuistin pilareiden kanssa saa olla tarkkana, kaivettaessa kummalta puolelta tahansa, ovat usein maan alla vain muutamia kymmeniä senttejä.
Paras lopputulos saadaan kun koko seinä eristetään ja vähiten tulee harmia. Aivan liian yleinen murhe jälkikäteen talon myyntitilanteessakin on osan talosta eristämättömyys, josta sitten ostajan kanssa väännetään kättä jopa lakimiesten avustuksella.
Tunnetusti on pidemmän päälle parasta tehdä aina kerralla kunnolla, vaikka maksaisi enemmän ja työllistäisi raskaamminkin.
Ymmärän hyvin että kaikki on nykyän kallista ja €uro on sama kuin markka aikanaan. Urakoitsijan vika tämä ei sinänsä ole, koska pääosa laskusta on veroja ja veroluonteisia maksuja. Huono työnjälki moottorisaha leikkureineen ja asennusohjeisiin perehtymättömyys on.
Salaojittavaa eristettä pystyy hyvin leikkaamaan pikaterälläkin ja ammattimiehet käyttävät kuumalankaleikkuria. Tuskin sitä konesaumattua peltikattoakaan lähdetä tekemään ilman työvälineitä ja ammattitaitoa.

[Keskiyön Löylyt]

Terve

Lainaan röyhkeästi tätä ketjua kun en ilkeä tehdä enää uutta topikkia salaojista, näkyy jo valmiiksikin olevan muutamia Elikkäs, miten olette toteuttaneet patolevyn asennuksen sokkeliin jossa ei ole varsinaista näkyvää anturaa ulkopuolella? Kannattaisiko sinne muurin alareunaan polttaa viipale bitumikermiä luiskaksi joka ohjaisi mahdollisen patolevyn pintaan kondensoituneen kosteuden lähemmäs salaojia? Ja toimiiko tuo patolevy "kuivaavana" rakenteena oikein kun ei ole kellaria vai vaatiiko se toimiakseen lämpimän tilan sokkelin toiselle puolelle? Talo siis maanvaraisella laatalla varustettuna ja pienellä ~8m2 kellarilla.

[Matti Alander]

Yleensä tuotteiden mukana on saatavissa asennusohjeet ja rakennesuunittelija tuntee nämä asiat. Patolevyjen asennusohjeissa on yleisesti merkin suikale alaosassa ja sen tarkoituksena on juurikin estää alaosaa kastumasta kondenssiveden vaikutuksesta tai pohjaveden tilapäisesti noustessa.
Toimivuus onkin sitten eri asia, tärkeintä olisi kuivuminen mahdollisimman alhaalta. Höyrytiivis rakenne ei ole tällöin välttämättä eduksi.
Kermin asentaminen niin että pysyy on myös varsin haasteellista, epätasaiseen usein haperoon ja märkään vanhaan perustukseen.
Kosteuseristys on hyvä laittaa ulkopuolista kosteutta vastaan aina, onko kyseessä sitten kellari tai matala perustus. Kuivaaminen voi toimia kellarittomassa rakenteessa jopa paremmin, kun patolevyn ilmaraon lämpötila on alhaisempi ja kondensoitumiselle on edes teoreettinen mahdollisuus.
Vaaka suuntainen routaeristys olisi hyvä viedä rakennustapaohjeen 300 mm selvästi alemmas, jotta maaperä voisi talvisaikaan jäähtyä. Näin saataisiin lämpötilaeroja kasvatettua ja kuivumista tehostettua.
Samoin on salaojittavia hengittäviä eristeitä käytettäessa kellarittomissa tapauksissa, perustuksen ja maaperän välinen lämpötila ero on kuivumisen pääperiaate. Pystysalaojitusta verenpaineen ehkäisijänä ei pidä myöskään unohtaa.