Koiperhosia, turkiskuoriaisia: tulen hulluksi kohta...

[mankeli80]

Uudeksi ilmottaudun tänne palstalle josko täältä löytyisi apua...
Ollaan asuttu muutama vuosi rintamamiestalossa. Puolisen vuotta sitten lenteli ensimmäinen koi vastaan. En silloin sitä koiksi tunnistanut. Joku yksittäinen perhonen saattoi iltaisin lennellä. Kunnes noin kk sitten vaatehuoneessa olikin useampi aikuinen perhonen. No niin, kaikki 5 henkisen perheen vaatteet kellariin. Tyhjensin kaikki tekstiilit pölyrättejä ja moppeja myöten pesuun. Matot, koristetyynyt ym saunomaan ja sen päälle pariksi päiväksi ulos.

Vaatehuoneen ja komerot myrkytin. Osan muurahaismyrkyllä kun ei heti ollut saatavilla nimenomaan koille suunnattua myrkkyä. (onko edes sitten tehonnut?) Lasten vaatekaappeihin laitoin vain seetripuuöljyä, en myrkkyä uskaltanut laittaa. Mistään en reikäisiä (villa)vaatteita löytänyt, vaatehuoneesta kylläkin pari matoa. Liinavaatekaapista myös löysin yhden madon. Parissa trikoisessa paidassa on reikiä ollut, mutta nehän on voinut kuivausrumpukin tehdä.

Pikkuhiljaa aloin saamaan puhtaita vaatteita takaisin komeroihin. Laitoin koigeelipusseja aikuisten vaatekomeroihin ja punaseetripuupaloja lasten vaatteiden sekaan. Noin viikon verran meni pyykkien pesussa, likaiset vaatteet ja tekstiilit olivat siis kellarissa, jossa tällöin leijaili vielä muutama koi. Kun kaikki pyykit oli pesty, myrkytin vielä kellarinkin ja pesin sieltä matot. Tästä on nyt kohta kolme viikkoa aikaa.

Kellarin lattialla on ollut paljon kuolleita sokeritoukkia, tai niiksi olen niitä ainakin luullut. Kunnes toissailtana bongasin sieltä kolme kuollutta turkiskuoriaista. Niitä pilkullisia, joita elää Suomessa myös luonnonvaraisena... Meillähän on vaatehuoneessa ollut lattialla sokeritoukkia jonkun verrankin, olen olettanut niiden olleen peräisin ilmanvaihtohormista joka vaatehuoneessa on. Mutta nyt on sitten tullut mieleen, että olisivatko sokeritoukiksi luulemani madot sitten olleetkin turkiskuoriaisen toukkia? Joukossa on jotain muitakin ollut kuin sokeritoukkia, sellaisia lyhyempiä ja pyöreämpiä. Kenties turkiskuoriaisen toukkia muuntautumassa kuoriaisiksi? En löytänyt kuvaa miltä siinä vaiheessa ötökkä näyttää.

Netissä kyllä luki, että nämä turkiskuoriaiset tulevat yleensä talvehtimaan sisätiloihin ja muuttavat keväällä takaisin ulos. Olivat kellarissa paikassa, josta olin ottanut tämän talven aikana muovimaton pois, kun edelliset asukkaat olivat laittaneet muovimaton betonilattian päälle. Tämän maton allahan oli ainakin sokeritoukilla kiva koti. Voisivatko ne olla tälläisiä talvehtijoita vain?

Kyllä viimeinen niitti oli kun tänään sitten lepatteli vielä koiperhonen yläkerrassa vastaan! Onko mahdollista, että se on vielä sitä edellistä porukkaa, joku aikuinen joka onnistunut säästymään myrkyiltä? Vai onko niitä prkl:een munia jonnekin vielä jäänyt?!

Odottelenko vaan ällötyksien katoamista vai olisiko se parempi soittaa tuholaistorjunta heti? En yksinkertaisesti kestä enää yhtään öttiäisiä lisää, ne tulevat jo uniini...

Ja mitä peruskokoisen omakotitalon myrkytys mahtaa maksaa?

[sahrami]

En minä myrkytyksen hinnasta tiedä, mutta kyllä niitä Suomessakin tehdään.

Sokeritoukan ja turkiskuoriaisen toukan kyllä erottaa helposti, jos on kerran jommankumman tunnistanut. Sokeritoukka on kiiltävä, metallinhohtoinen. SIis ihan oikeasti kiiltävä. Se on erittäin vilkasliikkeinen, kun valot laittaa päälle, niin vilahtaa salamana piiloon. Turkiskuoriaisen/ihravyökuoriaisen toukka taas on karvainen, mattavärinen ja hidasliikkeinen.
Kuka on sinulle tehnyt tunnistuksen koiperhosesta? Samanlaisia pieniä vaaleita perhosia on muitakin. Tänä talvena meillä on ollut riesana harsokorennot, tulevat polttopuiden mukana ja lentelevät sitten lämpimissä sisätiloissa aikansa. Aiempina vuosina on lennettyt jotain vaaleita perhosia, jotka näyttävät vähän tummemmilta kuin koiperhoset (joita olen käsittääkseni nähnyt vain kuvissa).

[Tima]

Meillä on myös harsokorentoja.

Kerrostaloasunnossa tapasin koin (tai siis useita ja munia), kun sain lampaanvillaa. Tosin taisin päätellä sen ennemminkin villan tuhojen perusteella. Tuhosin villat ja ripottelin seetripaloja kaappiin, muuta ei silloin tarvittu.

[mankeli80]

En ole keneltäkään tunnistusta kysynyt. Itse netistä kuvista katsoin, että oljenvärinen koiperhonen on. Ennen pesu ja myrkytysoperaatioon ryhtymistä ostin niitä koiperhoslaatikoita (feromoniliima-ansoja). Laitoin yhden vaatehuoneeseen ja yhden illan aikana siihen oli kolme yksilöä lentänyt kiinni. Siitä päättelin koin olevan kyseessä. Ei ilmeisesti houkuttele muita lajeja tuo ansa? En kyllä edes ajatellut muun lajin olevan kyseessä kun vaatehuoneeseen oli pesinyt. Niitä matoja sieltä löysin. Sekä yhden madon liinavaatekaapista.

Ihan selkeästi tuolla kellarissa on sokeritoukkia. Mutta lisäksi on jotain todella samannäköisiä toukkia. Ehkä vähän enemmän matta ja tummempia pinnaltaan. (Mutta ei yhtään karvaisia). Sokeritoukkahan on litistäessä "pehmoinen" niin tämä toinen on kovempi. Ovat niistä myrkyistä sen verran pökkyrässä, etteivät vilkasliikkeisetkään pääse tai pysty yrittämään karkuun, niin en siitä osaa sanoa. Aiemmin vaatehuoneessa tapaamani yksilöt ovat aika nopeasti luikkineet pakoon. Voiko sokeritoukkia olla erinäköisiä vai onko ne kaikki tyystin samanlaisia? Kun osa näyttäisi olevan lyhyempiä ja paksumpia kuin toiset.

Ja niitä pilkullisia turkiskuoriaisiahan löysin kolme kuollutta kellarista. En tiedä ovatko tulleet ikkunasta jota on nyt pidetty kuivausrummun vieressä auki vai ovatko olleet kenties muovimaton alla vai mistä ovat nyt kömpineet ja kuolleet niihin myrkkyihin mitkä kellarissa vaikuttavat.

[mankeli80]

Miltä koin munat näyttävät? En onnistunut netistä löytämään kuvaa.

[KariFS]

Turkiskuoriaiset syövät hyönteisten raatoja, olisivatko tulleet sokeritoukkien perässä? Kuolleet kärpäset ym öttiäiset ovat turkiskuoriaisten ruokaa myös, joten ne laskisin luonnollisiksi asukeiksi taloissamme. Varsinaista haittaahan niistä ei ole (helppo sanoa kun olen löytänyt ehkä 10 raatoa, voisin olla eri mieltä jos niitä pyörisi nurkissa enemmänkin). Sokeritoukat tykkäävät kosteasta, joten jos asuinkerroksista niitä löydät, kannattaa katsoa "sillä silmällä" nurkkia muutenkin. Kellarissa sellainen kosteus ei ole kummallista, mutta ilmeisesti siellä on jotain sokeritoukalle mieluista ravintoa?

Koithan syövät vain villaa, en tiedä maistelevatko muitakin kuituja.

[purasjoki]

koiperhosiin tepsii koiperhoslaatikko. Kattoo esim. http://www.ruskovilla.fi/Tuotteet/Koinsuojaus

[jrz]

Meillä on 70-luvun painovoimailmastoitu talo. Kerran menin ostamaan ns. löylylakin - siis sellaisen lampaanvillasta tms. huovasta tehdyn väinämöismallisen lakin - ja voi kiesus kuinka se imi kaikki perhoset, yökkösistä lähtien, pesuhuoneeseen raitisilmakanavan kautta. Haisikin ihan lampaalle heti, kun suihkuun joku meni, vaikkei lakki kastunutkaan kuin ilmankosteudesta...

[mankeli80]

Sokeritoukkiahan meillä oli wc:ssä ennen paljon ja paljastuikin, että lattia olikin tosi märkä. Nyt kuitenkin se on korjattu.
Kellarista kun poistin muovimaton lattialta, vilisi siellä oikein niitä. Oli varmasti mukava kosteahko paikka kun eihän lattia päässyt hengittämään. Turkiskuoriaisethan olisivat hyvinkin voineet tulla niitä sokeritoukkia syömään. Myöskin ajattelisin että wc:n ja kellarin porukka myös voinut muuttaa helposti ilmanvaihtohormia pitkin vaatehuoneeseen. Ja minun virheeni, vaatehamsterina kun eivät kaikki edes mahdu hyllyille niin jäähän sinne sopivasti pussien taakse pölyä (ja meillä myös eläinkarvaa).. Niitähän ne toukat ovat siellä varmaan popsineet..

Tuo koilaatikko meillä olikin houkuttamassa ja lähinnä testinä, että ne olivat koita. Jos oikein ymmärsin niin se ei kuitenkaan poista ongelmaa vaan ainoastaan vähentää kantaa.

Voikin olla, että pikkaisen "örkki"kammoisena ylireagoin, mutta olen ymmärtänyt, että parin turkiskuoriaisen löytyminen olisi merkki suuresta populaatiosta?

Niin kyllä nyt luulisin, että jos koit olisivat ehtineet meillä majailla kauemminkin niin olisivat käyneet villan kimppuun. Meillä on täysin villaisia vaatteita, mutta niissä ei missään jälkiä ollut. Epäilen myös tietäväni tartunnan lähteen ja kyseinen huonekalu on meiltä poistettu.

[warixenjalka]

Ihan selkeästi tuolla kellarissa on sokeritoukkia. Mutta lisäksi on jotain todella samannäköisiä toukkia. Ehkä vähän enemmän matta ja tummempia pinnaltaan. (Mutta ei yhtään karvaisia). Sokeritoukkahan on litistäessä "pehmoinen" niin tämä toinen on kovempi. Ovat niistä myrkyistä sen verran pökkyrässä, etteivät vilkasliikkeisetkään pääse tai pysty yrittämään karkuun, niin en siitä osaa sanoa. Aiemmin vaatehuoneessa tapaamani yksilöt ovat aika nopeasti luikkineet pakoon. Voiko sokeritoukkia olla erinäköisiä vai onko ne kaikki tyystin samanlaisia? Kun osa näyttäisi olevan lyhyempiä ja paksumpia kuin toiset.

Olisko nuo paksummat ja kovemmat siiroja? Niitä on meidänkin kellarissa, eivätkä käsittääkseni ole mitenkään vaaraksi talolle. Eikä ne sokeritoukatkaan talon rakenteita syö. No eihän se tietysti kivaa ole jos asuinhuoneissa / -kerroksissa vilistelevät. Mutta ovat hyviä rakenteiden kunnon indikaattoreita. Eivät näes viihdy kuivassa.

[Kukka]

Koiperhosen tunnistaa helposti, kun sen liiskaa esim kädelle, niin siitä jää sellaista metallinhohtoista pölyä.

[tarmasti]

Meillä oli aikoinaan koiongelma 60-luvun kerrostalokämpässä. Tilattiin Rentokillistä myrkyttäjä, joka löysi myös ongelman aiheuttajan: parvekeseinään oli lisätty voilokki-eristettä, joka oli herkkua koiperhosten toukille. Parin myrkytyskerran jälkeen koit hävisivät.

[mankeli80]

Googletin siirojen kuvia, mutta eivät ne toukat kyllä niiltäkään näyttäneet. Ne ovat mielestäni täysin samannäköisiä kuin sokeritoukat, mutta lyhyempiä ja kuoriaisemman mallisia. Ja jollakin on ollut enemmän harjas pyrstössä kuin nuo pari siimaa vain mitkä sokeritoukalla ovat. Että kai ne sitten noita turkiskuoriaisen toukkia ovat.

Voihan se olla, ettei niitä turkiskuoriasia ole kuin se jokunen (jotka nyt ovat kuolleet ja olen ne kaikki sieltä bongannut). Samoin, kuin ei niitä sokeritoukkia nyt satoja ole, kymmeniä on... Nyt tietysti kun kaikki öttiäiset näen, eivätkä karkuun pääse.

Ja siitä koista mikä vastaan liihotteli, sitähän en tiedä oliko se koi vai kenties joku muu perhonen joka olisi vaikka halkojen mukana sisään tullut... Lattialistan väliin ehti sujahtaa ja perään pistin myrkyt. Joo, voihan se ollakin, että alan neuroottiseksi näiden kanssa, mutta... Olisikohan se parempi antaa muutaman viikon kulua ja katsoa sitten mikä on tilanne? Kuitenkin myrkyt vaikuttavat jonkin aikaa niin jospa ne saisivat kantoja pienemmiksi. Sokeritoukkapopulaatio on mielestäni pienentynyt tai ainakaan niitä ei lähellekään niin paljoa näy kuin ennen kylpyhuoneen remonttia.

Täytyisiköhän tässä alkaa tutkimaan tarkemmin tuota vaatehuonetta jos sinne niitä sokeritoukkia vielä ilmaantuu?

Kiitos kyllä rauhoitti jo kummasti lukea noita kommentteja. Ehkä tämä ei mikään toivoton hyönteistarha olekaan vaikka se jo mieleen tulikin.
Onko tietoa mitä myrkytys maksaa suunnilleen?

[jtbo]

Täällä lentävät öttiäiset kohtaavat loppunsa kun hihkaisen "Tiikeri, naminami, pörrpörr", kohta mahdottoman töminän säestämänä katti ryntää paikalle ja jahti alkaa, perässä tömistelee sitten neljä muuta ja pian kämpässä on sisustettu uudestaan, mutta ei lentävien otuksien ongelmaa.

Turkiskuoriaisia täällä kyllä on, johtuu kärpäsistä varmaankin, koska kärpäset syksyisin tunkee joka rakoon ja vanhassa talossahan niitä on, keväisin sitten niitä kärpäsiä tulee jostain käsittämättömistä paikoista ikkunoiden väliin jne.

Olikohan se niin, että jalkalistat oli kaikenlaisten otuksien suojapaikkoja.



Itse kun tuota hotelliasumista on tullut harrastettua parhaina vuosina kaikki työviikot, niin on tullut nähtyä vähän kaikenlaista, jostain syystä on Scandic hotelleissa osunut aina sellainen tuuri, että on ollut kaikenlaista ötökkää, 80-100eur/vrk ei siis takaa ötökkävapaata elämää, joten olen jo luovuttanut sitten moisen tavoittelun, ne ovat olleet ennen meitä ja ne tulee olemaan meidän jälkeen, ötköiden perspektiivistä olemme vain turisteja käväisemässä

Kerran oli hevosmurkkuja ja tukkimiehentäitä(sellainen iso musta kovakuoriainen) majapaikassa ihan valtoimenaan, jatkuvasti kuului kopsis kun katosta pöydälle tipahti tukkimiehentäi. Naapurissa kun oli saha ja lumet alkoivat olemaan pikkuhiljaa väistyneet siinä juhannuksen tienoilla, niin nuo jostain syystä alkoivat aina vaeltamaan porukassa ja kuulemma jokavuotinen riesa. Ihan kivitalosta oli vielä kyse, mutta niin ne vaan jostain kumman rakosesta löysivät sisälle. Asumus oli sitten noiden kulkureitillä, joten eivät kiertäneet, vaan kulkivat vaan läpi, liikkeen suunta oli aina kaikilla sama, luonnontieteellisessä mielessä ihan mielenkiintoista, mutta vähän sitä katseli vuoteeseen käydessä lakanoiden väliin, että mitä siellä mahtaa olla.

Tukkimiehentäi on tälläinen veikeä otus, se on kovakuoriaisista kaiketi suurimpien päässä enemmän kuin keskikastia:


Ai niin, sokeritoukkia mulla oli aikoinaan asunnossa, jossa oli olut koira ja ilmeisesti ei ihan hyvä hygienia, oli sellaisia valkoisia pieniä myös joita ei silmällä erottanut, bongasin noita heti muuttopäivänä ja nohevana kaadoin kloriittipullon viemäriin jonka ympärillä niitä parveili, kolmeen vuoteen ei enää koskaan noita näkynyt siinä asunnossa.

Toisessakin asunnossa oli ja siellä oli vesivaurio, tosin siellä oli valeskorpioneja, vai mitä lie kirjaskorpioneja, banaanikärpäsiä, sitten noita sokeritoukkia ja jotain minkä nimeä ei koskaan saanut selville, mutta joku kosteudessa elävä ja homeesta tykkäävä se kaiketi oli.

Sokeritoukat kaiketi söi hometta, pölyä, likaa jne?

Pahin sokeritoukkainvaasio tosin oli Motellissa, joskus 90-luvulla, siihen aikaan kansa poltti motellissa käytävillä vielä, käytävällä siis leijaili sininen katku, huoneessa kun kävi nukkumaan ja laittoi hetken päästä uudestaan valot päälle, matto ikään kuin liikkui, siellä oli muurahaista ja sokeritoukkaa ihan mustanaan koko lattia, epäilen että sadat ei välttämättä riittäneet siihen lukumäärän arviointiin, se Motelli taidettiin purkaa pari vuotta vierailuni jälkeen, tosin itsestäni johtumattomista syistä.

Jos kloriitilla pesaisee vaatekomeron, nimenomaan lattian ja jos mahdollista listat mikäli on, niin häviävät ehkä, mutta jos tulee takaisin niin sitten voi epäillä että jossain täytyy olla jotain kosteutta, näin kuvittelisin. Vaan se kloriitin haju, se ei kaikille sovi nenään ja vaatehuone voi haista usean päivän sitten sille aineelle ja muut tilat myös, haju on aika vahva.
Itse tosiaan en aikoinaan laimentanut kun sitä käytin, myös muistaakseni Riihimäellä yhdessä hotellissa tuolla saivat häädettyä noita, kun kerroin että sillä itse sain katoamaan, hmm, kai se oli Riihimäki, ei pysy enää luvussa kaikki paikat, kun on tullut kaikki isommat hotellit ja kohtalainen osa pienempiä testattua

[mankeli80]

Niin, ehkä se on vaan hyväksyttävä, että meillä saattaa asua sellaisia vuokralaisia joita ei näy... Ehkä alettava asennoitumaan asiaan vähän toisella tavalla. Uskoakseni koi-ongelma on pakosti hoidettu, ja meidän onneksi ennenkuin tuhoja alkoi tulla. Olen kyllä parista vaatteesta löytänyt nyt munan. Siis kaikkihan oli pesty ja munat kuolleet, pesussa "rypistyneet". Mutta en siis ole menettämässä järkeäni, vaan niitä oikeasti oli...

Olen kyllä nyt tarkastellut kellarin ötököitä: minulla oli vierekkäin kuollut sokeritoukka ja se toinen. Ne ovat niin samannäköisiä mutta muodoltaan erilaisia, että jos lajien risteytys olisi mahdollista (yleisempää) väittäisin, että meidän kellarissa elää joku uusi kanta
Mutta ensi viikolla otan imurin käteen ja sen enempiä tutkimatta siivoan kaikki raadot pois ja pesen kloritella paikat. Kiitos tästä vinkistä! Haiskoot talo vaikka mille, kokeillaan

Kiitos, viestit ovat rauhoittaneet mieltäni kummasti.