Kellaripommi

[Tumi]

Hyvää huomenta vaan kaikille!

On tässä kohta neljä vuotta tullut laiteltua vm -56 rintamamiestaloa (suomalaisen rakennustaidon käänteistä evoluutiota todistanut elintasosiipi tehty -86) omanlaiseksi, ja kellari on toistaiseksi ollut koskematon, vaikkakin entinen asukki sen melkoiseksi pommiksi näemmä onkin jättänyt. Kellari on paneloitu ja lattiaan on vuosituhannen vaihteessa laitettu lattialämmitys ja ah niin ihana muovimatto. Paneelin alla on 50mm styroxia ja seinän ulkopuolella menee patolevyt, joiden alla on tämä samainen 50mm styroxi.

Selväähän se on ollut, että tuo kellari pitää jossain vaiheessa uusiksi laittaa. Mitään hajuhaittoja kellarin ilmassa ei ole ollut, ja paneelit eivät ole alapuolelta kostuneet, joten olen ajatellut, että lattialämmitys ja soraharju pitävät kellarin suht koht. kuosissa, kunnes on sen remontin aika. Eilen ja tänä aamuna tuli kuitenkin vähän enempi stalkkeroitua, ja näyttäisi siltä, että muovimaton sekä lattialämmityksen alla - ennen alkuperäistä betonilaattaa, on jostain syystä jokin tumma muovikerros. Mikäköhän tällaisen virka oikein on? Ei kuullosta ainakaan omaan korvaan hyvältä, ja toisaalta ehkä selittää, miksi muovimaton alla ei ole kosteutta havaittu, vaikka jo aiemmin olen sitä availlut. Tuli myös seinää avattua ja styroxia otettua ihan alareunasta poies, ja ummehtuneelle kosteudellehan sekä seinä että styroxi haisi. Paneelien alakoolaus oli hyvässä kunnossa, eikä mitään kasvustoa ainakaan tuolta pieneltä kohtaa löytynyt. Aiemmin olen vähän ylempää tutkaillut tuota seinää, ja siellä ei kosteuden tuoksua ollut, mutta tuo taisi toki olla jo ns. maanpäällistä osaa.

Laittelen varmaan kuviakin tulemaan, mutta ei kait tässä auta kuin pistää koko kellari purkuun ja uusiksi? Ja mitä nopeammin, sen parempi? Sikäli harmillista, kun olin ajatellut jättäväni tuon lattialämmityksen, mutta tuo musta muovikerros (näyttää erehdyttävästi jätesäkeiltä) ei kyllä herätä ollenkaan luottamusta.

Kaikenlaiset vinkit, kysymykset ja kommentit ovat luonnollisesti tervetulleita! Täytyy palata asiaan paremmin ajan kanssa, nyt on kiire viemään tytärtä lääkäriin.

[Juha_P]

ja näyttäisi siltä, että muovimaton sekä lattialämmityksen alla - ennen alkuperäistä betonilaattaa, on jostain syystä jokin tumma muovikerros.

ELi siis alimmaisena on alkuperäinen betoni, sitten muovi ja sen päällä uusi valu lattialämmityksineen?
Mitään lämpöeristystä ei ole?

Ääni piikkauskoneelle siinä tapauksessa.

Tuota seinärakennetta on foorumilaisilla tullut vastaan ja siitä on paljon keskusteltu.
Monen mielipide on se, että antaa olla jos ei ole ongelmaa. Minä yhdyn niihin, jotka sanovat, että jätelavalle vaan kaikki puutavara sokkelista.

[Tumi]

ELi siis alimmaisena on alkuperäinen betoni, sitten muovi ja sen päällä uusi valu lattialämmityksineen?
Mitään lämpöeristystä ei ole?

Ääni piikkauskoneelle siinä tapauksessa.

Kiitokset vastauksesta.

Tuli itseasiassa vähän enemmän purettua tuota lattiaa, ja rakenne näyttäisi olevan seuraava: muovimatto, valu(missä lattialämpö), 50mm styrox, musta muovi, maa (hiekka/sora). Pieni piikattu pala vaikutti ihan kuivalta eikä hajuhaittoja ollut.

Muovimatto oli jokatapauksessa tarkoitus ottaa poies, mutta pitäisikö tuo alempi muovikin tuolta poistaa?

Tuota seinärakennetta on foorumilaisilla tullut vastaan ja siitä on paljon keskusteltu.
Monen mielipide on se, että antaa olla jos ei ole ongelmaa. Minä yhdyn niihin, jotka sanovat, että jätelavalle vaan kaikki puutavara sokkelista.

Ok. Olenkin paljon palstaa juuri kellarin suhteen lukenut. Tällainen hiekka/soramaa ilmeisesti jonkin verran antaa anteeksi näissä asioissa? Tokihan tämä tila on tulossa lähinnä harrastekäyttöön (olutpanimo + kutomo ) ja itselläni on ollut mielessä tuo paneelien purkaminen (huonosti paneelien sisään vedetyt sähköt pitää kuitenkin saada uusiksi tehtyä) ja sitten joku siisti rappaus sokkelille, tai ihan vaan kalkki.

[Juha_P]

rakenne näyttäisi olevan seuraava: muovimatto, valu(missä lattialämpö), 50mm styrox, musta muovi, maa (hiekka/sora).

No tämä muuttaakin asian minun mielestäni parempaan suuntaan.
Kun muovimatto otetaan päältä pois niin eihän tuo ole sen kummalisempi kokoonpano, kuin esimerkiksi Finnfoamin päälle tehty lattia, joita tehdään kokoajan.
50mm styroxia on aika vaatimaton eriste mutta eiköhän senkin kanssa voi elää.

Tämä on tietysti vain amatöörin mielipide, joten odotellaanpas viisaampienkin kantoja.

[Tumi]

Noh, eipäs nyt olla liian vaatimattomia.

Kyllä tuo omaankin korvaan heti paremmalta kuullostaa. Onkoha tuo muovi alla kapilaarikatkoksi vai miksi?

Mukavaa tosiaan olisi, jos hätäinen ihminen selviäisi säikähdyksellä.

[Juha_P]

Muoveilla vissiin haettiin sitä, ettei kosteus nousisi maasta rakenteeseen. Kapillaarikatko siis.

Samanlainen 5cm styroxi meilläkin on 90-luvulla valetun takkahuoneen lattian alla. Sitä muovia tosin ei ole. Tai ei ainakaan ole niistä kohdista pilkottanut, joista olen päässyt tutkimaan. Koska meillä ei ole tarkoituskaan pitää kellaria täydessä lämmössä niin en pitänyt ohutta eristystä niin suurena murheena, että olisin alkanut lattiaa purkamaan. Enkä pitäisi sitä muoviakaan sellaisena.

Mutta sanokaahan nyt muutkin kellarimyyrät jotain.

[TrRmT]

Tuosta lattiasta en osaa sanoa mitään, mutta meillä on kellarissa myöskin puupaneelit ja alla styroksi. Ja sähköjohdot kulkee paneelien sisässä.
Tällä hetkellä seinät on ennallaan, ei olla oikeen vieläkään päätetty että mitä niille tehdään. Kurkittu on ja mitään tuoksuja tms. ei nyt siitä yhdestä kohdasta ole tullut, mutta tarkoitus olisi availla enemmästikkin. Meillä siis tuo rakenne on kellarin takkahuoneessa ja pukuhuoneessa.
Jos jaksat kuvia laittaa niin ois kyllä mielenkiintosta nähä että miltä teidän paneelit näyttää ja samalla siinä pohtia omiansa että mitä tekee.

[Matti Alander]

Ajatuksena lähdetään siitä, että alkuperäinen kellarin seinän ja lattian rakenne on sisäänpäin kuivuva. Mikäli muovikalvoja löytyy on ne jälkeenpäin askarreltuja.
Syy on yleisesti kosteutta vastaan. Muovikalvo on hyvä keksintö, kunhan sitä käytetään oikein lämpimällä puolella rakennetta. Silloin tietysti myös kapillaarikatkon ja lämmöneristyksen tulee olla kunnossa. Rakenne muutenkin mielellään tiivis sisältä ulospäin harveneva.
Nykytietämyksellä muovikalvoja ei enää suositella, koska monasti niillä on ollut negatiivista vaikutusta rakenteiden kuivumiseen.
Jos ei halu piikata koko lattiaa pois on system Platon tuulettuva rakenne todettu myös käytännössä toimivaksi. Platonin päälle voidaan asentaa eristekerros halvin lattia Eps käy oikein hyvin ja päälle sitten levy- tai lautarakenteita.
Mikäli viimeisen päälle rakenteita halutaan on lattiabetonit purettava ja lattian alle saatavava eristystä solupolystyreenillä vähintään 150 mm, mielellään 200 mm.
Todella hyviä lattioita on saatu paljon aikaiseksi ehdottamillani säästörakenteilla alimmaiseksi kapillaarikatkoksi 100 mm salaojittavaa ja päälle 100 mm lattia Eps eristystä, suodatinkangas ja valu. Paras idioottivarma rakenne on tietysti 200 mm salaojittavaa ja hengittävää eristettä, jolloin lattiasta tulee automaattisesti itsensä kuivaava.
Kevytsoraakin voisi käyttää ongelmaksi vaan tulee sen heikko eristyskyky, jolloin sitä tarvitaan todella paksuja kerroksia, joka rajoittaa huonekorkeutta. Uusiin taloihin joissa on tilaa käytetään usein yhdistelmää alimmaisena puoli metriä kevytsoraa ja päällä 100 mm salaojittavaa.
Lattian lämmöneristyksen tehokkuudella on merkitystä energian kulutukseen, sekä kosteustekniseen toimivuuteen.
Kellarinseinienkin eristäminen olisi parasta aloittaa ulkopuolelta, kaikki sisäpuoliset eristämiset ovat kombromisseja ja jonkin verran tai enemmänkin riskialttiita.
Periaatteessa kellarinseinän toimivuudella kosteusteknisesti ei ole lattian kanssa muuta eroa, kuin että toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa. Lattian alla tarvitaan enemmän eristystä maaperän lämpiämistä vastaan, koska maaperän jäähtyminen talon alla on erittäin olematonta.
Kosteusteknisesti lattiaan voisi pitää nyrkkisääntönä eristyspaksuuden tuplaamista, verrattuna kellarin seinään, mutta ei se paksumpi ja kokomittainen eristäminen kellarin seinässäkään pahitteeksi ole.
Yksinkertaistettuna lämmöneristys ulkopuolella kellarin seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma, lämmöneristys sisäpuolella kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä.