Tarvitseeko kukaan massavaraajaa?

[minnilii]

Täällä ois semmonen ylimääräsenä jos joku vielä sellasta tarttee. Näytti toimivan, mutta meille tarpeeton.

[Limes]

Onko sillä joku nimi ja mallinumero ? Niin voisi netistä pälyillä tietoja.

Itse pohdiskellut olisiko tuollaisesta varaamaan aurinkoilmakeräimen lämpöä,sähköllä ei olisi aikomus käyttää.
Eli pointti lähinnä että tuollainen varaaja käsittääkseni on jokseenkin siisti paketti verrattuna kasaan luonnonkiviä.

[minnilii]

Strömbergin tekemä. Varmistan nuo muut tässä iltasella.

[Ferrer]

Minä voisin olla kiinnostunut, jos malli ja hinta sopivat.
Ilmajoki

[vesahy]

Meiltä lähti eilen massavaraaja pihalle, Dimplexin tekemä mutta mulle myyty Yöparmana, samaa on kaupiteltu myös Siemensinä. Oli ihan kunnossa mutta aika ajoi ohi tekniikasta, vaihdettiin öljytäytteiseen Yalin sähköpatteriin.

Ensin ajattelin tarjota sitä sellaisenaan kierrätykseen jos joku olisi pannut sen vaikka autotallia lämmittämään, mutta ne avaruusajan ihme-eristeet olivat jo sen verran hapertuneet, että ne varisivat pölynä kun niitä irroitettiin. Ajattelin kuitenkin mainita jos jollakulla olisi varaosien tarvetta, lähinnä kai vastukset (3 kpl), joka sähkärin mukaan ovat ihan kunnossa. Myös ne lämpöä varaavat kivet ovat ehjiä ja priimakunnossa. Netistä ei näistä enää tietoa löydy, edes Dimplexin maahantuojallakaan.

Lähtee kaatikselle ensi lauantaina muun roinan kanssa.

[tuuma]

Voi hyvinkin kohta alkaa kannattamaan jälleen nuo massavaraajat, kun tuntiperustainen sähkölaskutus alkaa. Mikäs sen mukavampaa kuin lämmittää tuollaista "halvan" sähkön aikaan.

[vesahy]

Niitä kun ei enää mistään saa, ainakaan täältä kotomaasta, ei edes varaosia. Voipi olla että Lontoon puolesta vielä löytyy jonkin kaupan takavarastosta.

Ei se loppujen lopuksi niin edullinen enää ollut kuin hankinta-aikaan. Kolme vastusta lämmitti ison kasan kivielementtejä 2550 watin teholla ja vaikka eristys oli hyvä niin kuumahan se aamulla oli kuin kiuas. Päivän mittaan se sitten purki sitä lämpöään erittäin yksinkertaisen bimetalli-termostaatin ohjaamana. Illalla se sitten oli jo aika haalea. Yö- ja päiväsähkön ero on nykyisin jo aika pieni mutta 25 vuotta sitten päiväsähkön hinta oli kaksinkertainen.

Maahantuojan mukaan ilmalämpöpumput ovat vieneet massavaraajien markkinat.

[pähkäilijä]

Eiköhän tuo vesi ole yleisin varaava aine massavaraajassa, se on muutenkin ominaisuuksiltaan omaa luokkaa

Materiaalien lämmön varauskyky

............1c
.......... 1000 kg
Vesi ......1.16 kWh
Etanoli... 0.68 kWh
Vesi/jää .0.58 kWh
Puu .......0.42 kWh
Kivihiili . 0.32 kWh
Vuolukivi 0.28 kWh
Alumiini . 0.25 kWh
Savi ...... 0.24 kWh
Tiili ...... 0.22 kWh
Betoni.... 0.21 kWh
Graniitti . 0.21 kWh
Rauta .... 0.14 kWh
Piilasi .... 0.13 kWh

[vesahy]

Tässä varaajassa ne "kivet" ovat muotoon puristettua massaa, joka muistaakseni on jonkin sortin rautaoksidia, siis ruostetta. Ominaispaino lähes raudan luokkaa. Hyvin ne varaavat lämpöä mutta kun sitä massaa on pöntössä vain jotain toistasataa kiloa, niin eihän se tiilistä muurattua tonnin painoista takkauunia vastaa.

[ObOlli]

Ei kuitenkaan kannata suitsuttaa veden ominaislämpökapasiteettia ihan sokkona. Onhan se hyvä, mutta tällaisessa voi miettiä lämpökapasiteettia suhteessa tilavuuteen, ei painoon. Esmes veden (ominaislämpökapasiteetti c=4,19 kJ/kgK) tiheys (ρ=10³ kg/m³) on 37% graniitista (c=0,80 kJ/kgK, ρ=2,7*10³ kg/m³) ja näin ollen graniitin lämpökapasiteetti tilavuuteen nähden on jo parempi 2,16. Graniitin hyvinä puolina se ei muuta olomuotoaan katastrofaalisin seurauksin näissä ilmakehän tyypillisissä lämpötiloissa, nimim. pakkanen vienyt eräästäkin talosta venttiilit ja varaajan.

Ja kWh on varsin väärä yksikkö, ominaislämpökapasiteetti c on SI-järjestelmän mukainen, josta pystyy laskemaan oikeita asioita kuten yllä.

Muutama mainituista materiaaleista, suureet ovat tiheys (ρ, kJ/kgK) ja ominaislämpökapasiteetti (c, 10³ kg/m³):

Vesi: ρ=1,00 c=4,17
Graniitti: ρ=2,7 c=0,80
Vuolukivi: ρ=3,0 c=1,0 0
Tiili: ρ=1,4-1,8 c=0,80
Betoni: ρ=1,5-2,4 c=0,92
Rauta: ρ=7,9 c=0,45

Lähteet: http://www.taulukot.com/index.php?searc ... kka&lng=fi, http://www.saunalahti.fi/~mijefimo//kiv ... uudet.html

Kertomalla luvut saa varauskyvyn tilavuuden suhteen, yksiköksi tulee MJ/m³K (megajoulea kuutiometriä kohden yhden kelvinin muutoksessa.) Jos näitä sokkona tuijottaa niin rauta on siinä suunnilleen rinta rinnan veden kanssa, mutta tietenkin painaa ihan toisella tavalla. Muut toki häviävät, vuolukivi näistä vähiten, ja ehkä hämmästyttävin näistä on betonin hyvä varauskyky verrattuna tiileen. Sekoittavana suureena löytyvät sitten lämmönjohtavuus (hitaammin lämpöä johtavat materiaalit ovat varaajina edullisempia; varaaminen kestää kauemmin mutta varaus purkautuu hitaammin, eikä pintalämpötila ole niin vaarallisen korkea) sekä lämpölaajeneminen, mutta niitä en tässä nyt ottanut mukaan.

Kuten ylempänä esitin, vesi on mainituista materiaaleista ainoa, joka ilmakehän tyypillisissä lämpötiloissa muuttaa olomuotoaan, josta on periaatteessa aina katastrofaaliset seuraukset (jäätynyt varaaja halkeaa, kiehuva voi räjähtää.) Myös huomionarvoista on että tiili on oikeastaaan varsin huono varaaja, mutta se johtuu enemmän alhaisesta tiheydestä kuin muita kiinteitä materiaaleja huonommasta ominaislämpökapasiteetista. Tästä päästään aasinsillan yli vanhaan viisauteen, että tulisijan varaavuus on suhteessa massaan eikä tilavuuteen, ja ylläoleva sen varsin hyvin osoittaa todeksi.

ObHuom: En minä muuten mutta tuo toistuva veden yksisilmäinen kehuminen varaajamateriaalina jo vähän tympii.
ObMuoks: Pari virhettä, jokohan sain kaikki...
ObJahas: Tass näitä päiviä, talukko sekaisin. Korjattu... jokohan alkaa olla oikein...

[Oppes]

Laskelma oli oikein mutta päätelmä väärinpäin. Kuutio vettä varaa 4190 kJ / aste ja graniitti 2100 KJ / aste. Kumpikos niistä onkaan suurempi? Minusta graniitin varauskyky on n. puolet vedestä, jos tilavuus on sama.
On sama mitä yksiköitä kaytetään kunhan ne on oikein ja samat. 1 J ( joule) on vattisekunti. Kilo tarkoittaa etuliitettä 1000. Kun vattisekuntiin lisätään etuliite kilo, saamme kilovattisekunti. Tunnissa on 3600 sekuntia. Kvh ( kilovattitunti) on siis 3600 kilojoulea.
Kun kuution vesitilavuuteen yhden asteen muutoksella joko sitoutuu tai vapautuu 4190 kj ja kilovattitunti on 3600 kj, jakolaskulla saame 1,163888.. kwh / aste.

Otetaan vielä vanha lämpöenrgiayksikkö kcal (kilokalori) kun se on tässä lähellä. Jos kuutiota lämmitetään yksi aste, lämpöä kuluu 1000 kcal. Tämä on 1,16 kwh. Jakolaskulla 1000 / 1,16 = 862. 1 kwh = 862 kcal.

Sitten vaan selvittämään, miten lämmitetään umpinainen graniittikuutio, paino 2700 kg tai rautakuutio, paino 8000 kg.

[vesahy]

Myös huomionarvoista on että tiili on oikeastaaan varsin huono varaaja, mutta se johtuu enemmän alhaisesta tiheydestä kuin muita kiinteitä materiaaleja huonommasta ominaislämpökapasiteetista. Tästä päästään aasinsillan yli vanhaan viisauteen, että tulisijan varaavuus on suhteessa massaan eikä tilavuuteen, ja ylläoleva sen varsin hyvin osoittaa todeksi.

Muurautin pönttiksen sisukset uudestaan pari vuotta sitten. Uuni on jo aika vanha, ilmeisesti vuodelta 1905 ja tähän saakka se on palvellut hyvin. Nyt kuitenkin veto alkoi huonontua ja syykin selvisi kun se purettiin, osa vanhoista punaisista tiilistä oli jo rapautunut pahoin, osa sen sijaan oli kivikovia.

Uusi sisus tehtiin kokonaan tulitiilistä ja hyvä uuni siitä tulikin mutta olen ihan mutu-tuntumalla sitä mieltä, että sen lämmönvarauskyky ei ole ihan samaa luokkaa kuin ennen. Syynä voi olla se, että vanha sisus oli muurarin mukaan muurattu "vanhan venäläisen muuraustavan" mukaan ja siinä oli poskissa monta pientä kanavaa jotten varaavaa massaa ilmeisesti oli jonkin verran enemmän.

Mietinpä silti, että jos pannaan rinnakkain kaksi samankokoista tiiltä, punainen savitiili ja tulitiili, niin onko niiden varauskyvyssä eroa?

[ObOlli]

Nyt kun katson, niin enkös juuri noin esittänytkin? Se varaavuus massan suhteen (1,16:0,21 kWh ~ 5,5x) on tässä mielessä erittäin harhainen kun varaavuus tilavuuden suhteen onkin enään palttiarallaa tupla. On tuossa aika iso ero. Etenkin jos paasataan veden olevan täysin ylivoimainen. Ja kaikki kyllä tietävät ettei tulisija mikään kevyt härveli ole.

Unohdin kieltämättä mainita että sulan veden käyttökelpoisuus lämmönsiirtoon on ylivoimainen, josta syystä vesikiertoa käytetäänkin. Varastointi voidaan sitten saman tien sekin tehdä vetenä kun kerta ollaan jo sitouduttu siihen aika suppeaan läpötilaskaalaan (0-100°C.)

Laskin tulitiilen olevan noin 12,3% tiheämpi, joten pitäisi olla ilman muuta selvää että se varaa paremmin, mutta ominaislämpökapasiteettia en löytänyt. Hinta on kuitenkin yli kaksinkertainen.

ObJahas: Ja huomasinpa vasta että meikäläiseltä oli jäänyt selvennys pois siitä graniitin ominaislämpökapasiteetista massan suhteen, siitä varmaan Oppesin sekaannus. Ei siis 2,16x vaan sama tilavuus kuin vedellä aiemmin, eli veden etu on 4,19:2,16 ~ 1,94x. Sama tupla siis. Sama tulos kuin Oppesilla, yhä vaan.

[pähkäilijä]

Näin yksinkertaiselle ihmiselle ei passaa liikoja mittayksiköitä ottaa käyttöön, täällä kun lämmittimissäkin on tehot ilmoitettu wateissa tai kilowateissa ja sähkölaskussakin on kWh:n perusteella laskettu hinta.

Kun vettä ei ole vielä enempää kehuttu niin pitäähän sen erinomaisuuksia mainostaa enemmänkin

- olomuodon muutos ei ole veden vika vaan ominaisuus. Siihen myös sitoutuu energiaa reippaasti. RMT jos laskee pakkasen puolelle tulee omat ongelmat muuallakin kuin pelkästään massavaraajassa. Tosin kotioloissa voi veden pakkaominaisuuksia parantaa vaikka hiiva+vesi yhdistelmällä. Myös jäätynyt vesi on lasissakin uiskennellssaan parempi massavaraaja kun hanasta laskettu kylmä vesi. Jos massavaraaja on pelkkä varaaja voi sen muotoilla myös pakkasenkestäväksi jolloin jäätynyt vesi pääsee laajentumaan hajoittamatta varaajaa.

- vesihöyryä käytetään lämmityskeinona myös omakotitaloissa kun sitä poistetaan ilmankuivaimilla huoneilmasta saadaan litrasta noin 2000 BTUa, eiku 0.6 kWh energiaa. Muutenhan ei höyrystä juuri kotioloissa ole hyötyä, ja mikäli massavaraaja on terästetty etanolilla on höytystymispistekin alhaisempi, toki silloin höyry kannattaa myös jäähdyttää

Jos jotain kiinteää massavaraajaa olohuoneessa lämmittää vaikka 400 asteeseen pintalämpötilaltaan tulee massavaraajasta kertakäyttöinen ainakin siinä kohteessa.

[ObOlli]

Näin yksinkertaiselle ihmiselle ei passaa liikoja mittayksiköitä ottaa käyttöön, täällä kun lämmittimissäkin on tehot ilmoitettu wateissa tai kilowateissa ja sähkölaskussakin on kWh:n perusteella laskettu hinta.

Watti on tehon yksikkö, joule taas energiamäärän. Siitä syystä sähkölaskussa puhutaan kWh:sta, että pelkkä teho ei ole mitään muuta kuin käytettävissä olevaa työpotentiaalia, joule on se työmäärä joka tapahtuu kun työskennellään watin teholla sekunnin ajan. Eli kun tehoon lisätään käytetty aika niin sadaan kuinka paljon energiaa kului. Joule on kuitenkin siitä kiva yksikkö että sitä ei tarvitse muuntaa minnekään, kuten tuntiin sitoutunut kWh; ajan yksikkö on sekunti eikä hassuun muinaisbabylonialaiseen laskutapaan perustuva tunti. Muunnoskin on aika yksinkertainen, 1 kWh = 3600 kJ, jossa ehkä yllättäen tunti on 3600s. Tämä on SI-yksikköjen ominaisuus yleensäkin, ovat yhteensopivia ja muuntamatta valmiita laskemiseen, toista se on esmes (entisessä) britti-imperiumissa jossa jalka on 12 tuumaa ja unssit, paunat sekä kivet täysin käsittämättömiä painoyksiköitä, ja gallonatkin riippuvat siitä että mitä mitataan. kWh puolestaan on yhtä lailla vanhentunut yksikkö kuin nuo unssit ja paunatkin, mutta kummassakin tapauksessa ihmiset ovat tottuneet niihin joten muutos järkevämpään suuntaan on hidasta.

- olomuodon muutos ei ole veden vika vaan ominaisuus. Siihen myös sitoutuu energiaa reippaasti.

Tosi kuin vesi. Muistaakseni kaukolämpöjärjestelmässä lämpö siirretään höyrynä, juuri sen takia että saadaan myös olomuodon muutos hyödynnettyä. Eli lämmönsiirtoon höyry on tavallaan parempi kuin vesi. Toisaalta taas jenkkilässä ja britanniassa asuneet tietävät että höyrykiertoinen patteri vaan ei aikuisten oikeasti toimi kunnolla, eli loppujakeluun vesi on parempi.

RMT jos laskee pakkasen puolelle tulee omat ongelmat muuallakin kuin pelkästään massavaraajassa.

Tässä taas ei ole juurikaan järkeä. Jos RMT:n saa vedettömäksi, niin eihän se pakkanen mitään riko. Massavaraajaan keskittyminen ja muun veden unohtaminen tosin onkin yksi pahimpia virheitä mitä voi tehdä. Lämmityskierto, wc-pönttö/vesilukot, vesijohto venttiileineen, kyllähän noita on. Sattuneista syistä vanhaan aikaan talo säilyi ehjänä vaikka pääsikin joskus pakkaselle, siellä kun ei mitään ylimääräisiä vesiä ollut. Esmes silloin kun piti äkkihädässä paeta piilopirttiin raiskaavan ja tappavan sotaväen tieltä. Nykyään taas taloissa on oltava peruslämpö tai seuraus on katastrofi. Niin se kehitys kehittyy, ihminen rakentaa mukavuuksia jotka käytännössä perustuvat tasaiseen sähkönsaantiin. Sitten kun sähkö katkeaa pariksikin päiväksi niin ollaan pahimmassa tapauksessa todella pulassa.

Jos massavaraaja on pelkkä varaaja voi sen muotoilla myös pakkasenkestäväksi jolloin jäätynyt vesi pääsee laajentumaan hajoittamatta varaajaa.

Tällaista on aika vaikea kuvitella, koska vesi yleensä jäätyy pinnalta ensin. Joku paksuseinäinen kumipussi roikkumssa teräskehikossa? Vai malata laakea astia jonka seinät kestävät tuon voiman?

Jos jotain kiinteää massavaraajaa olohuoneessa lämmittää vaikka 400 asteeseen pintalämpötilaltaan tulee massavaraajasta kertakäyttöinen ainakin siinä kohteessa.

Eiköhän tuo riipu materiaalista ja rakenteesta sekä lämmitysnopeudesta niin kuin useimmat tulisijaa polttaneet tietävät; kunnollisen tulisijan sisäpuolellahan puhutaan palttiarallaa tuhatasteisesta kaasupalosta. Vähän niin kuin sekin, että (käyvässä) polttomoottorissa tapahtuu jatkuvasti räjähdyksiä, mutta eivät ne mitään riko.