Sokkelin eristys maanpinnan yläpuolelta?
Sokkelin eristys maanpinnan yläpuolelta?
Olisi styroxia vielä sen verran, että voisin eristää sokkelin myös maanpinnan yläpuolelta aina laudoitukseen asti. Miten tuo käytännössä toteutetaan?
Kuinka saan pysymään styroxin vuosikaudet tiiviisti sokkelia vasten, kun ei ole soraakaan sitä siihen painamassa? Sitten ulkonäkö kysymys, 50 mm styroksia ei ole nätin näköinen, kun ulkolaudoitus on alempana kuin styrox. Sitten se pitäisi vielä jotenkin rapata vai olisiko jokin sokkelilevy mahdollista asentaa styroxiin?
Kuinka saan pysymään styroxin vuosikaudet tiiviisti sokkelia vasten, kun ei ole soraakaan sitä siihen painamassa? Sitten ulkonäkö kysymys, 50 mm styroksia ei ole nätin näköinen, kun ulkolaudoitus on alempana kuin styrox. Sitten se pitäisi vielä jotenkin rapata vai olisiko jokin sokkelilevy mahdollista asentaa styroxiin?
Viimeksi muokannut AKA, Ke Elo 09, 2006 23:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Sokkelin eristys maanpinnan yläpuolelta?
AKA kirjoitti:Olisi styroxia vielä sen verran, että voisin eristää sokkelin myös maanpinnan yläpuolelta aina laidoitukseen asti. Miten tuo käytännössä toteutetaan?
Kuinka saan pysymään styroxin vuosikaudet tiiviisti sokkelia vasten, kun ei ole soraakaan sitä siihen painamassa? Sitten ulkonäkö kysymys, 50 mm styroksia ei ole nätin näköinen, kun ulkolaudoitus on alempana kuin styrox. Sitten se pitäisi vielä jotenkin rapata vai olisiko jokin sokkelilevy mahdollista asentaa styroxiin?
Minä näistä juurikaan mitään tiedä, mutta eikös tuollaisessa ratkaisussa ole vaarana, että vesi nousee kapilaarisesti rytoksin ja betonin välissä perustuksiin.
Nimittäin olen yksissä talkoissa ollut, joissa moisen rakenteen aiheuttamia tuhoja korjattiin.
Ystävällisin terveisin Mize
Sokkeliani vasten maan alla on anturaan asti patolevy ja sen päällä styrox eriste. Tällä hetkellä ne tulee vielä jokin verran maan pinnan yläpuolelle. Koko parin metrin kaivanto on täytetty salaojasoralla.
Jos en leikkaa eristyksiä maan pinnan (salaojasoran) kanssa samaan korkoon, niin voisin jatkaa tuota rakennetta melkein ulkolaudoitukseen asti. Sillä poikkeuksella, että sokkelin ja styroxin välissä ei ole patolevyä. Ainakaan kokomatkalla, sillä en ole vielä leikannut ja asentanut patolevyn suojalistoja.
Pohdiskelinkin, jos nuo listat pitäisi jättää valmistajan ohjeiden mukaan 5 cm maan alle, niin kannattaako suojalistoja tässä tapauksessa edes asentaa? Sinnehän tuo suikale jäisi styroxin alle ajaen ikään kuin saman asian.
Jos en leikkaa eristyksiä maan pinnan (salaojasoran) kanssa samaan korkoon, niin voisin jatkaa tuota rakennetta melkein ulkolaudoitukseen asti. Sillä poikkeuksella, että sokkelin ja styroxin välissä ei ole patolevyä. Ainakaan kokomatkalla, sillä en ole vielä leikannut ja asentanut patolevyn suojalistoja.
Pohdiskelinkin, jos nuo listat pitäisi jättää valmistajan ohjeiden mukaan 5 cm maan alle, niin kannattaako suojalistoja tässä tapauksessa edes asentaa? Sinnehän tuo suikale jäisi styroxin alle ajaen ikään kuin saman asian.
-
porinmatti
- Jäsen

- Viestit: 17
- Liittynyt: Pe Kesä 16, 2006 1:32
- Paikkakunta: Porvoo
Eritason ulkopuolisen lämmöneristeen ja ulkovuorilaudan voit peittää ns.perinnelankun, jota on käytetty vanhoissa hirsirakennuksissa tai rumemmalla vaihtoehdolla, tippapellillä.
Jos jollain on kokemuksia uretaanin tai eps:n pinnoituksesta yki sokkelipinnoitteella pysyvyyden osalta, niin faktoja kaivataan.
Karaattilevy ei ole maailman kaunein ratkaisu peittämään vielä kauniimpaa eristelevyä.
Jos jollain on kokemuksia uretaanin tai eps:n pinnoituksesta yki sokkelipinnoitteella pysyvyyden osalta, niin faktoja kaivataan.
Karaattilevy ei ole maailman kaunein ratkaisu peittämään vielä kauniimpaa eristelevyä.
-
Vieras
-
Vieras
-
Vieras
Nythän sokkelini vierustat on metrin leveydeltä salaojasoraa, liki kahden metrin korkeudelta. On se prkl, jos kosteus siitä vielä nousee.Anonymous kirjoitti:Kehotan mizen tavoin harkitsemaan tarkkaan sitä maanpinnan yläpuolista eristämistä. Näillä sivuilla ollut laajalti keskustelua kellarin eristämisestä kun eihän näissä rintsikoissa ole kapilaarikatkoa!
Hmm... Kumma juttu, että kirjautuminen ei tunnu pysyvän selaimeni muistissa. Eihän siinä mitään, mutta tulee kirjoiteltua nimimerkillä vieras ja viestin muokkaaminen on hieman hankalaa...Anonymous kirjoitti:Nythän sokkelini vierustat on metrin leveydeltä salaojasoraa, liki kahden metrin korkeudelta. On se prkl, jos kosteus siitä vielä nousee.Anonymous kirjoitti:Kehotan mizen tavoin harkitsemaan tarkkaan sitä maanpinnan yläpuolista eristämistä. Näillä sivuilla ollut laajalti keskustelua kellarin eristämisestä kun eihän näissä rintsikoissa ole kapilaarikatkoa!
-
99
mutta sehän nouseekin sokkelin/anturan alta huokoista betonia pitkin kapillaarisesti, eikä vierestä! kunhan pääsee kuivumaan sisällepäin ni aikaisempien eristysjuttujen mukaan pitäis olla ok!? tästä asiasta on väännetty ja käännetty tosi paljon.
finnfoam karhennetaan, siihen kiinnitetään rappausverkko joka rapataan siihen tarkoitetulla rappingilla.
Kaveri on tehnyt tänä kesänä tuon saman homman 50mm finnfoamilla. Lopputulos itseltä vielä näkemättä, mutta täytyy käydä nappaamassa kuva ja laittaa tänne arvosteltavaksi!
se laittoi pellistä listat päälle!
finnfoam karhennetaan, siihen kiinnitetään rappausverkko joka rapataan siihen tarkoitetulla rappingilla.
Kaveri on tehnyt tänä kesänä tuon saman homman 50mm finnfoamilla. Lopputulos itseltä vielä näkemättä, mutta täytyy käydä nappaamassa kuva ja laittaa tänne arvosteltavaksi!
Jep, se on selvä, että anturan alta nousee kosteutta sitä, kun on paha enää korjata. Eikös se ole kumminkin sama mitä tuolle puolenmetrin maan yläpuoliselle osiolle tekee kunhan ei tuki ilmarakoja ulkolaudoituksesta? Sillä kosteus on jo siihen mennessä noussut sokkelia pitkin puolitoista metriä!99 kirjoitti:mutta sehän nouseekin sokkelin/anturan alta huokoista betonia pitkin kapillaarisesti, eikä vierestä! kunhan pääsee kuivumaan sisällepäin ni aikaisempien eristysjuttujen mukaan pitäis olla ok!? tästä asiasta on väännetty ja käännetty tosi paljon.
finnfoam karhennetaan, siihen kiinnitetään rappausverkko joka rapataan siihen tarkoitetulla rappingilla.
Kaveri on tehnyt tänä kesänä tuon saman homman 50mm finnfoamilla. Lopputulos itseltä vielä näkemättä, mutta täytyy käydä nappaamassa kuva ja laittaa tänne arvosteltavaksi!se laittoi pellistä listat päälle!
Laita ihmeessä niitä kuvia, jos sellaisia saat. Tuntuu, että luovun koko hommasta. Tähänkin mennessä on joutunut tekemään niin paljon kompromisseja, että enää ei huvittaisi. Tosin ei sitä maan yläpuolista osaa viitsisi eristää sisäpuoleltakaan!
-
porinmatti edelleenkin
Ulkopuolista lisälämmöneristystä kaikki rakennesuunnittelijat suosittelevat.
Nimenomaan maanpinnan yläpuolinen osuus on kylmä, koska maa hohkaa edes vähän lämpöä.
Viemällä eriste ulkopinnassa talon runkorakenteen alajuoksuun saakka, vältytään kylmäsillalta.
Kapillaarisesti kosteus ei mielestäni voi nousta muurin yläpintaan, mikäli rakenteet on oikein tehty kosteusteknisesti.
Kun ei aina tiedä mihin tossakin luottaa.Toinen sanoo toista ja toinen toista. Tarkoitan nyt ainevalmistajia sekä suunnittelijoita...
Nimenomaan maanpinnan yläpuolinen osuus on kylmä, koska maa hohkaa edes vähän lämpöä.
Viemällä eriste ulkopinnassa talon runkorakenteen alajuoksuun saakka, vältytään kylmäsillalta.
Kapillaarisesti kosteus ei mielestäni voi nousta muurin yläpintaan, mikäli rakenteet on oikein tehty kosteusteknisesti.
Kuvitellaan tilanne jossa ulkopuolelle laitetaan höyryä läpäisemätön eriste ja sisäpuolella on vesieriste höyrysulkuna, kapilaarikatkoa ei ole alhaalla. Kosteus nousee anturan alta ja kiipee ylös joko puuhun asti tai irroittaa vesieristeen seinästä. Kumpi tapahtuu on varmaan tapauskohtainen ja kauan siihen menee aikaa, jos vesieriste pysyy niin puuseinän alaparrun lahoaminen kestää aikaa kun se kuivina aikoina pääsee kuivumaan kumminkin hengittävän rakenteen ansiosta.
Tää on ihan kuviteltu tilanne mutta mielestäni aivan mahdollinen.
Meillekkin suositeltiin kellarin sisäseiniin uretaanilevy ja koolaus sen päälle, no löylyhuoneeseen saatan niin tehdäkkin mutta ei tulisi mieleenkään koko kellarin seinää sisäpuolelta eristää höyrysululla ja odottaa sitä kosteaa syksyä ja pakkasia ja katsoa koska se halkee.
Tää on ihan kuviteltu tilanne mutta mielestäni aivan mahdollinen.
Meillekkin suositeltiin kellarin sisäseiniin uretaanilevy ja koolaus sen päälle, no löylyhuoneeseen saatan niin tehdäkkin mutta ei tulisi mieleenkään koko kellarin seinää sisäpuolelta eristää höyrysululla ja odottaa sitä kosteaa syksyä ja pakkasia ja katsoa koska se halkee.
Sen enempää kantaa ottamatta sisään tai ulos päin läpäisevään rakenteeseen, meillä yritetään pitää sokkeli sisäänpäin kuivuvana. Pesuhuoneen kohdallahan se onkin heikompi juttu, kun vesieristys on joka puolella. Sisäpuoleta en kumminkaan ajatellut kellaria eristää, vaikka rivinteerauksen väliin ns. ammatilaiset on kivivillaa suositelleet.
-
Kaarinalainen
Ulkopuolinen eristys
Rakenteen eristäminen ulkopuolelta nostaa perusmuurin lämpötilaa ja pyrkii siirtämään ylimääräistä kosteutta pääsääntöisesti ulospäin.
Tällöin ulkopuolisen eristeen tulisi olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevää.
Suulakepuristetut Polystyreeni- ja Uretaanilevyt ovat liian tiiviitä. Myös rappauksen pysyminen näissä saattaa olla ongelmallista. Syynä laastin ja eristeenvälinen kosteus, joka jäätyy talvella.
Suosittelen rappausalustaksi maanpinnan päälliseen osaan kivivillaa, alle 30 kg/m3 Styroxia tai salaojittavia lämmöneristeitä.
Rappauslaasteina kuivien eristeiden päälle halkeamien välttämiseksi, verkolla pohjustettua Silikaattilaastia tai keinohartsi pinnoitteita, kuten Alsecco Multistone. Näihin ei kosteus maanpinnasta pääse imeytymään, kuten kalkkisementtilaasteihin.
Mikäli maanpinnan alapuolellakin on käytetty salaojittavia hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, ei kapillaarisuus kellarinseinässä käy ongelmaksi. Toisin on käsittelemättömissä seinissä, sekä käytettäessä patolevyjä tai huopaa.
Yläpuolinen eriste voidaan kiinnittää mekaanisesti eristekiinnikkeillä tai laastilla, ei kuitenkaan mielellään saneerauslaasteilla, jotka sisältävät paljon liimaa ja ovat huonosti vesihöyryä läpäiseviä.
Tällöin ulkopuolisen eristeen tulisi olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevää.
Suulakepuristetut Polystyreeni- ja Uretaanilevyt ovat liian tiiviitä. Myös rappauksen pysyminen näissä saattaa olla ongelmallista. Syynä laastin ja eristeenvälinen kosteus, joka jäätyy talvella.
Suosittelen rappausalustaksi maanpinnan päälliseen osaan kivivillaa, alle 30 kg/m3 Styroxia tai salaojittavia lämmöneristeitä.
Rappauslaasteina kuivien eristeiden päälle halkeamien välttämiseksi, verkolla pohjustettua Silikaattilaastia tai keinohartsi pinnoitteita, kuten Alsecco Multistone. Näihin ei kosteus maanpinnasta pääse imeytymään, kuten kalkkisementtilaasteihin.
Mikäli maanpinnan alapuolellakin on käytetty salaojittavia hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, ei kapillaarisuus kellarinseinässä käy ongelmaksi. Toisin on käsittelemättömissä seinissä, sekä käytettäessä patolevyjä tai huopaa.
Yläpuolinen eriste voidaan kiinnittää mekaanisesti eristekiinnikkeillä tai laastilla, ei kuitenkaan mielellään saneerauslaasteilla, jotka sisältävät paljon liimaa ja ovat huonosti vesihöyryä läpäiseviä.

