Kellariautotallin pinnat

[anon]

Meillä on -55 rakennettu rintamamiestalo. Kellarin betonilattia on todennäköisesti valettu suoraan hiekan päälle, eli ei eristyksiä. Tilaa pidetään ympäri vuoden plussan puolella, viime talvena taisi olla 4-5 astetta alimmillaan. Tilaa käytetään satunnaisen säännölliseen näpertelyyn ja auton laittamiseen. Tämä taas luo tarpeen selkeään ja hyvään lattiapintaan. Betonipinta on monellakin tapaa huono työtä tehdessä.

Sen verran foorumia selailin, että yleinen mielipide on ettei epoksia tjms maalia tällaiseen lattiaan tohdi laittaa hengittävyyden puutteen takia. Miten on keraamisten laattojen laita, jos saumat jättää vaikka 4-5mm leveiksi? Vai pitäisikö sitäkin leveämmät?

Netin syövereistä pari referenssiä:
Ruutukuvio, joka omaa silmää miellyttää, mutta onko liian iso laatta hengittävyyden kannalta?


ja tässä pienemmällä laatalla, laatan väri on hirveä mutta tuo saumaväli on aika iso. Onko riittävä? Mietteitä?


Kommentteja ja ajatuksia?

Vielä sellainen kysymys, että mitä tulee huomioida laattoja valitessa ja asentaessa?
Ainakin tietty karheus tulee laatan pinnassa olla, sekä laatan tulisi olla suht kestävä, että kestää tunkin käytön jne?

[A13]

Laatan kestävyys rakentelutilassa on mielestäni epäilyttävä, kun kakenlaista metallista voi lattialle pudota. Vaikka toisaalta muistan kyllä ainakin yhden 50-luvulla rakennetun huoltoaseman, jossa korjaamon lattia oli kuusikulmaista laattaa. 50 vuoden käytön jälkeen oli kylläkin aika paljon laattoja halki, kulmia murtunut jne.

Mitä tulee hengittävyyteen ja laattakokoon, niin tällä foorumilla asiaa on puitu moneenkin kertaan kellarin pesutilojen yhteydessä,ja minun ymmärrykseni ja muistikuvani mukaan silloin on puhuttu alle 10 cm laattakoosta ja reiluista saumoista. Että sen perusteella nuo kummatkin esimerkkikuvat olisivat liian isoja laattoja.

Kyse on tietysti osin makuasioistakin, mutta minun mielestäni autotallin lattiaksi paras on pölyämättömäksi pinnoitettu betoni, ihan niinkuin teollisuushalleissakin. Ja nykyään väitetään olevan maaleja, joiden väitetään läpäisevän vesihöyryä niin, että pitäisi pysymän maavaraisessa laatassakin. Ainakin nimimerkki Laurakaisa on tuolla omassa projektissaan http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 10&t=11725 kertonut kellarinsa lattiaan käytetyn sellaista maalia.

[jokihuoko]

Mä jättäisin myös lattian tuollaisessa tilassa laatoittamatta, itse varmaankin kyllästäisin sen betonin jollain kyllästeellä.... tai sitten tuollaista hengittävää maalia kokeilisin, esim. http://www.kenlin.fi/hengittavatlattiamaalit.html (en ole ko. tuotteeen edustaja, sattui tulemaan ensimmäisenä vastaan googlella :) Näköä siihen saa esim. http://www.kenlin.fi/autotallinpinnoitus.html

Ne leveät saumat ottavat myöskin varmasti osumaa jos käyttö on kovempaa (nastarenkaat? tunkit? putoavat esineet? jne). Karhea laatta on turvallinen, mutta puhdistus toki ikävämpää kuin liukkaan. aiheesta lentokoneeseen, suomalaisen suuren rautakauppaketjun valikoimista ei löydy kuin paria Suomen sään kestävää ja karheaa laattaa, tämä oli minulle melkoinen yllätys mökkiprojektissa kun ei meinannut millään löytyä laattoja jotka kestäisivät sään vaihtelut ja olisivat vähemmän liukkaita... :O

Komeita autoja anon:illa tallissa, kyllähän nuo kuitenkin vaatisi komean lattian joten tee mielesi mukaan :)

[anon]

Mitä tulee hengittävyyteen ja laattakokoon, niin tällä foorumilla asiaa on puitu moneenkin kertaan kellarin pesutilojen yhteydessä,ja minun ymmärrykseni ja muistikuvani mukaan silloin on puhuttu alle 10 cm laattakoosta ja reiluista saumoista. Että sen perusteella nuo kummatkin esimerkkikuvat olisivat liian isoja laattoja.

Karkeapintainen alle 10cm laatta on varmaankin aika mahdotonta löytää. Perustuuko tämä 10cm + reilut saumat johonkin laskennalliseen malliin vai empiirisiin testituloksiin vaiko vain "musta tuntuu, että tää olisi ehkä ok" ? Kun nyt tässä miettii, että jos vaikka on se 10cm laatta+ reilut saumat (sanotaan 6mm), niin hengittääkö oikeasti "hengittävät" epoksimaali paremmin kuin tuo 6mm sauma? En siis tiedä, kunhan pohdin.

Mä jättäisin myös lattian tuollaisessa tilassa laatoittamatta, itse varmaankin kyllästäisin sen betonin jollain kyllästeellä.... tai sitten tuollaista hengittävää maalia kokeilisin, esim. http://www.kenlin.fi/hengittavatlattiamaalit.html (en ole ko. tuotteeen edustaja, sattui tulemaan ensimmäisenä vastaan googlella :) Näköä siihen saa esim. http://www.kenlin.fi/autotallinpinnoitus.html

Pitää tutustua näihin hengittäviin maaleihin, vaikkakaan en oikein usko koko hommaan.. Hämää vain, kun myyjä käyttää termiä "hengittävä" ja puhuu epoksimaalista.

Ne leveät saumat ottavat myöskin varmasti osumaa jos käyttö on kovempaa (nastarenkaat? tunkit? putoavat esineet? jne). Karhea laatta on turvallinen, mutta puhdistus toki ikävämpää kuin liukkaan.

Käyttö on lähinnä kevyitä huoltoja, eli tuskin kovinkaan montaa moottorin vaihtoa tms tullaan suorittamaan. Nastarenkailla ei tallin lattiaa ole tarkoitus liiemmin rasittaa, kun kesälelua siellä muumioidaan talven ajan. saumojen korjailu nyt on sinänsä pienin murhe koko paketissa.. Taitaa silti suurin haaste olla karkea alle 10cm laatta.. varsinkin, kun tallissa pitäisi noin 45 neliötä laatoittaa, en ole valmis laatasta maksamaan hävyttömiä neliösummia.

Komeita autoja anon:illa tallissa, kyllähän nuo kuitenkin vaatisi komean lattian joten tee mielesi mukaan :)

Jos ensiksi saisi nuo tallin puitteet kuntoon, niin sitten voisi tuollaiset autotkin hankkia sinne.

[jokihuoko]

Pitää tutustua näihin hengittäviin maaleihin, vaikkakaan en oikein usko koko hommaan.. Hämää vain, kun myyjä käyttää termiä "hengittävä" ja puhuu epoksimaalista.

Samasta syystä itsekin kyseenalaistin tuota hengittävyyttä, kannattaa varmasti kysyä lisää kauppiaalta ja käyttäjien kokemuksia josko maali on kestänyt lattiassa...

[A13]

Karkeapintainen alle 10cm laatta on varmaankin aika mahdotonta löytää. Perustuuko tämä 10cm + reilut saumat johonkin laskennalliseen malliin vai empiirisiin testituloksiin vaiko vain "musta tuntuu, että tää olisi ehkä ok" ? Kun nyt tässä miettii, että jos vaikka on se 10cm laatta+ reilut saumat (sanotaan 6mm), niin hengittääkö oikeasti "hengittävät" epoksimaali paremmin kuin tuo 6mm sauma? En siis tiedä, kunhan pohdin.

Itse en ole tuohon laatta-asiaan sen enempää perehtynyt, muistelen vaan lukemiani keskusteluja. Joka tapauksessa kyseessä on parhaimmillaankin valistunut, satunnaisiin kokemuksiin perustuva arvelu, ei mikään tieteellisesti tahi tilastollisesti perusteltu mitta. Lattian kosteusolosuhteet vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon, että mitään yleispätevää arvoa on täysin mahdoton perustella.

Jos omat mieltymykset ovat tuonne laatan puoleen, niin eihän tuossa nyt millään jarkevällä laattakoolla mitään katastrofaalista ole odotettavissa. Jos jostain kohtaa joku laatta irtoaa, niin ainahan sen saa kiinnitettyä uudestaan ja yksittäisten laattojen kyseessä ollessa tarvittaessa vaikkapa peruslaastia tymäkämmillä liimoilla.

[lempo]

Tässähän tullaan taas peruskysymykseen. Että miksi lattian pitäis hengittää? Tai pinnoitteen? Maali tms toki korkkaa kostealta pinnalta, jos ei hengitä ja epäilenpä, että ennen pitkää korkkaa vaikka läpäisisikin vesihöyryä (= markkinamiesten hengittävyyttä). Mutta laatta kyllä pysyy kunnon sementtipohjaisella laastilla vaikka uima-altaassa. Kopot laatoituksessa johtuu huonosta tartunnasta asennusvaiheessa ei myöhemmästa kosteudesta.
Seinien hengittävyys (ja kellarin ilmanvaihto) sitten onkin tärkeämpää sikäli ettei kosteus nouse yläpuolisiin rakenteisiin.

Ja kuten A13 tossa jo mainitsikin on vanhoja huoltohalleja kyllä laatoitettu. Omassa harrastekäytössä toimivan tallin klinkkerilattia kuulostaa mielestäni oikein oivalliselta ja tyyliin sopivalta vaihtoehdolta.


...

[A13]

Tässähän tullaan taas peruskysymykseen. Että miksi lattian pitäis hengittää? Tai pinnoitteen? Maali tms toki korkkaa kostealta pinnalta, jos ei hengitä ja epäilenpä, että ennen pitkää korkkaa vaikka läpäisisikin vesihöyryä (= markkinamiesten hengittävyyttä). Mutta laatta kyllä pysyy kunnon sementtipohjaisella laastilla vaikka uima-altaassa. Kopot laatoituksessa johtuu huonosta tartunnasta asennusvaiheessa ei myöhemmästa kosteudesta.

Mmhh, uima-altaassa ja autotallissa on tosin normaalitapauksessa sellainen ero, että ensinmainitussa on vesi laattojen ja vesieristysten sisäpuolella kun taas jälkimmäisessä mahdollinen kosteus on siellä varsinaisessa perusaineessa, siis betonissa. Liekö tällä vaikutusta laattojen pysyvyyteen? Tai onko laatan pitkäaikaisesta kosteudesta jotain muuta haittaa? Jos vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen, niin silloinhan vesihöyrynläpäisyllä ei ole merkitystä.

[konemies68]

Miten olisi vesilasi siihen käsittelemättömän betonilattian päälle? Itse telasin autotallin betonilattiaan vesilasia ja ei ole enää pölyinen.

[Hower]

Meidän vanhan pesuhuoneen laatoitus oli tehty vesieristämättömän ja alapuolelta huonon kapillaarikatkon omaavan betonilaatan päälle (ilmeisestikin joskus 60-70-luvulla). Eli märkyyttä meni ainakin pesuvesissä betonilaattaan. Ei yhtään laattaa ollut irti taikka kopona. Piikauskoneella ne joutui irrottamaan palasina. En todellakaaan usko että kunnolla tehty laatoitus irtoaa, vaikka pohjalaatassa hiukan kosteutta oliskin. Kunhan sitä ei ole vesieristetty... Mutta kyllä itse pitäisin mukavampana ja toimivampana työhuoneen lattiana jotain massa/maali/pölynsidontamatskua, jolla raakabetonin pölyisyys pidetään kurissa.
Konemieheltä ehkäpä paras vinkki tuossa yllä.

[joonak]

Miten olisi vesilasi siihen käsittelemättömän betonilattian päälle? Itse telasin autotallin betonilattiaan vesilasia ja ei ole enää pölyinen.

Tyhmä kysymys (vai tyhmä kysyjä), mitä on vesilasi?

[Hower]

"Kaliumsilikaatti eli vesilasi"
http://www.domusclassica.com/kaliumsili ... 0-075.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesilasi_(liuos)

[A13]

Howerin linkeistä toinen puhui kaliumsilikaatista ja toinen natriumsilikaatista Hetken hämmennyksen jälkeinen lisäsurffaus paljasti kummankin olevan oikein: vesilasi on joko kalium- tai natriumsilikaatin tai näiden seoksen vesiliuos.

[samu84]

Jos päädyt laatoitukseen, suosittelen tekemään jollain 10x10 laatalla, ja isolla kammalla (min. 8mm) että laastia tulee varmasti kauttaaltaan tukevast koko laatan alle. Isojen laattojen kanssa (etenkin halpojen ) tulee eteen helposti se, että laatat on hieman käyriä, ja joku kulma jää irti laastista.. Tuommoinen "kopo kulma" ei tarvi kummosta tälliä että se halkeaa.
Ja karheista laatoista sen verran, että jos sulle myydään lasittamattomia laattoja, muista vetää niihin joku lattiavaha tms. ennen kun alotat edes laatoittamaan. Saumauslaasti tarttuu pirusti lasittamattomaan pintaan, siksi siis vaha estämään sitä tarttumista. Ja etukäteen siksi, että jos lattiaa alkaa vahailemaan valmiina, ni saa olla aika pirun tarkka ettei vaha mene saumoihin ja estä saumalaastin tarttumista sinnekin :D
En kyllä usko että tuommoinen tavallinen lattialaatta olis niin hirveen liukas autotallissa, missä tuskin kävellään paljain jaloin märällä lattialla...

[lempo]

Mmhh, uima-altaassa ja autotallissa on tosin normaalitapauksessa sellainen ero, että ensinmainitussa on vesi laattojen ja vesieristysten sisäpuolella kun taas jälkimmäisessä mahdollinen kosteus on siellä varsinaisessa perusaineessa, siis betonissa. Liekö tällä vaikutusta laattojen pysyvyyteen? Tai onko laatan pitkäaikaisesta kosteudesta jotain muuta haittaa? Jos vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen, niin silloinhan vesihöyrynläpäisyllä ei ole merkitystä.

Uima-allasvertaus oli oikeastaan kuvainnollinen, vaikka toimii sananmukaisestikin. Ennenvanhaan uima-altaita, kuten ei kylpyhuoneitakaan verieristetty heti laatan alta, vaan vesieristeenä toimivan pikihuovan päälle valettiin laatta johon sitten klinkkerit (kellareita tosin ei useinkaan vesieristetty). Laatat ja laastit ja betonit kastuivat ja kuivuivat sulassa sovussa, Ja mikäs oli kastuessa, kyllä kiviaineet vettä kestävät.
Vesieristelitkut sitten taas vaativat kuivan alustan, kuten Hower tuossa jo totesikin.


...