Rivinteeraus

[samppa636]

Tällä viikolla teemme kaupat rintsikasta ja kellariin olisi aikomus tehdä täydellinen peruskorjaus, sauna, kylpyhuone sekä kodinhoitohuone. Pitkään tätä foorumia selailtuani olen tullut siihen tulokseen että eristys hoidetaan rivinteerauksella.

Nyt kaipaisin vinkkejä rivinteeraukseen liittyen, mistä matskusta olette tehneet? miten suurella ilmaraolla? ilmarako+rivinteeraus vai ilmarako+eriste+rivinteeraus?
Eri materiaalien hyvät ja huonot puolet kiinnostaa myös!

[Tinakenkäpoika]

Tee se remppa ulkopuolelle fuktisolilla tms.,samalla salaojat jne jne. Eristä myös kellarin seinien maanpinnan yläpuolinen osa, esim. eps, kivivilla.

[samppa636]

Juu tiedän kyllä että ulkopuolinen eristys olisi kaikkein paras vaihtoehto mutta mutta..
Taloon tehty salaojaremppa kolme vuotta sitten, tuntuu typerältä ruveta uudestaan kaivamaan auki .
Perusmuurissa pari pientä pullistumaa roudan tai vedenpaineen aikaansaannoksia, rivinteerauksella saisi samalla uutta ja suoraa seinää.
Ja sitten se kolmas pointti, eli fuktisol/isodrän hinta. melkoinen paukku kierrättää 8x9 metriä talo 200mm eristepaksuudella ympäri, sillä rahalla saa useamman rekkakuorman tiiliä!

[Juha_P]

Tämä on hauska (ja vissiin vähän arkakin )aihe kun tästä tasaisin välein väännetään.
Kannattaa pohtia energiataloutta, tilan käyttötarkoitusta/lämpötilaa, kosteusolosuhteita ja kustannuksia.

Jos haluat kuivan, lämpimän, energiataloudellisen ja mahdollisimman oikeaoppisen niin toi edellä annettu neuvo on vissiin paras.
Jos suurempia kosteusongelmia ei ole ja tilan ei tarvitse olla täyslämmin niin rivinteeraus+ilmarako lienee ihan OK.
Kivivilla välissä... makuasia, parantaa lämpötaloutta, jonkin mielestä kosteusriski jonkun mielestä ei. Mutta ei sitten ainakaan alas asti.

Rivinteerauksen materiaaleiksi on monta vaihtoehtoa. Tässäkin kohdassa voi myös pohtia lämmön eritävyyttä akselilla -tiivistä/lämpöä johtavaa kontra höttöä vähän huonommin lämpöä johtavaa.

Ja voihan sen toki huonelämmöissä pitää mutta energiaa kuluu enemmän.

Vääntöketjuja löytyy monta...

[Hower]

Liekö tässä mitään arkaa aihetta.
Montakohan vuotta minä olen kysellyt sen energiankulutuksen perään rintamamiestalojen kohdalla? Kun varsinainen asuintalo on lähes kokonaan maan yläpuolella (pakkasten armoilla) 10 sentin purukerroksen ja jonkun hikisen huokolevyn ja laudapätkien varassa niin kannattaako tuosta metrin taikka vähän yli metrin korkuisen maanalaisen kellarin seinäosuuden eristävyydestä olla niin jumalattoman huolissaan kokonaisuutta ajatellen? Toki se kannattaa tehdä kosteusteknisesti viisaasti ja mielellään ihan lämmöneristävyyskin huomioiden, mutta tommosen kaistaleen eristäminen 20 cm:n paksuisella muovimäärällä ulkopuolelta on tavaran ja varsinkin rahan haaskausta. Josko kymmenenkin senttiä riittäisi? Kun ei siihen maanpäälliseen sokkeliin kumminkaan laiteta 20cm: eristettä, ei ulos eikä sisälle. Kaiken järjen mukaan keltsun maanalainen osa pärjää energiatalouden kannalta pienemmällä eristepaksuudella kuin maanpäällinen. Talvella on ilmassa rankasti miinusasteita, jossain syvyydessä maan alla keli on ihan plussan puolella.
Mutta toivottavasti tuosta rivinteerausmatskusta kysyjä saa neuvoja, itse en osaa sanoa kun on vanha syrjälleen tehty tiilimuuraus, osa kahitilliä, osa punasta. Täyslämmin, viihtymis/saunomis/työskentely/nukkumakelpoinen on tämä meidän kellari. Kai ne mun rahat kuluu sitten mörskän lämmitykseen ja kellarissa touhuamiseen eikä Thaimaan matkoihin...

[Juha_P]

Ja minä kun yritin olla mahdollisimman neutraali. En puolesta enkä vastaan, pikeminkin päinvastoin.

Noihin materiaaliasioihin minäkin olen peräänkuuluttanut ammattilaisten näkemyksiä. Itse päädyin Siporexiin (ilman villoja) sen höttöisyyden takia mutta kun se on vaan esikaupunkilaisjärjellä pohdittua niin ei sitä arvaa mainostaa.

[Hower]

Ja minä kun yritin olla mahdollisimman neutraali. En puolesta enkä vastaan, pikeminkin päinvastoin.

Juu, tuota neutraaliutta silmälläpitäen ajattelinkin vaan ihan tasapainon saavuttamiseksi heittäytyä jonkinmoisen raivopäisyyden valtaan otsasuonet pullistelen
Ei tässä yhtä totuutta ole, jokainen laskee esim. kustannukset ihan itse.

[Ves_ku]

Omat rivinteeraukset tein 88 priima harkosta. Ulkopuolella fuktisol maan alla ja maan päällä 100 milliä eps. Sisäpuolella vain rivinteeraus vaihtelevalla ilmaraulla.
Yhdessä huonessa vielä yläosat auki kesken eräisten sähkötöiden vuoksi.

Ei vastaa aloittajan tilannetta, mutta lähinnä aloin kirjoittamaan sen vuoksi, että mittailin tässä ir-lämpömittarilla pinnan lämpöjä.

Huoneen lämmössä n. 21 astetta näillä keleillä oli seinän lämmöt seuraavat:
Seinän yläosa jossa sokkeli ja 100 mm eps pinnan lämpö 18 astetta.
Suorassa ulkoilmakontaktissa oleva alaohjauspuu 18 astetta.
Hiukan alempana samassa kohtaa jossa rivinteeraus nousemassa kattoa kohden pinnan lämpö 19 asetta.
Valmiiksi suljetussa rivinteerauksessa pinnan lämpö 20 astetta.
Kahdessa viimeisessä rivinteerauksen lisäksi ylhällä 100 mm eps ja alhalla 100 mm fuktisol.

Nämä mittaukset siis seinän yläosasta. IR-mittari ei ihan häävi mittalaite vertailuun ole, koska erilaisten pintojen heijastukset vaikuttaa mittaustulokseen. Luulisin kuitenkin, että aika lähellä noita lukemia mennään.

Harmi kun ei tullut mittaus aikasemmin mieleen, mutta hetken oli myös tilanne jossa maanpäälisellä osalla ainoa eriste oli edellämainittu rivinteeraus. pelkällä rivinteerauksella kuitenkin aika hyvin lumet suli seinustoilta.

[Hower]

Omat rivinteeraukset tein 88 priima harkosta. Ulkopuolella fuktisol maan alla ja maan päällä 100 milliä eps. Sisäpuolella vain rivinteeraus vaihtelevalla ilmaraulla.

Tässä on varmasti teknisessä mielessä paras ratkaisu, maan päällinenkin osa eristetty ulkopuolelta.
Tuo 10cm maan päällä toki tarkoittaa sitä, että myös koko talo on paisutettu, siis lisälämmöneristetty ulkopuolen suuntaan. Semmosen 5:n sentin sokkelin paksuuntumisen vois vielä periaatteessa hoitaa suht. siististi fiksuilla detaljeilla paksuntamatta koko taloa.

hetken oli myös tilanne jossa maanpäälisellä osalla ainoa eriste oli edellämainittu rivinteeraus. pelkällä rivinteerauksella kuitenkin aika hyvin lumet suli seinustoilta.

Näin tapahtuu meillä, seinän vierustalla ei todellakaan lumi viihdy.

[villelap]

Ton eristepaksuuden kanssa on vähän sellainen homma, että muutama vuosi takaperin tälläkin palstalla oli tuo 100mm salaojittava lämmöneriste super rakenne kellarin seinään. Nyt viime vuoden aikana pikkuhiljaa on muuttunut niin, että 200mm pitäisi olla leveämmän suojalistan kanssa ja kaikille 100mm laittaineiden tunnelma on latistettu. Se ei olekaan enää super rakenne vaan alimitoitettu. Pikkuhiljaa ne jotka erehtyivät säästämään ja laittamaan vain sen 100mm kaivavat jo hirttosilmukkaa kaapista koska rahat on käytetty ja ei enää ola varaa kaivaa talon vierustoja auki. Puhumattakaan patolevytaloista.

Veikkaampa, että kun joku vuosi menee eteenpäin niin suositus nousee ja tulee 300mm suojalistat. Siinä vaiheessa tuo 200mm laittaneiden tunnelma latistuu, koska se on sen hetkisten normien mukaan aivan surkea, purkukuntoinen ja lämmittää maapalloa. Tämä jatkuu niin, että joskus sadan vuoden päästä koko tontti pitää kaivaa auki ja täyttää salaojittavalla lämmöneristeellä ja pistää talo siihen keskelle. Siinä vaiheessa nuo 300 suojalistat on historiaa ja aivan alimitoitettuja. Tulevaisuudessa talojen välissä ei ole enää vapaata tilaa vaan kaikki tila on täytetty eristeellä ettei yhtään wattia mene ylinmääräistä.

Sanoisimpa, että kohtuus kaikessa. Tuo 100mm riittää käsitykseni mukaan pitämään kellarin seinän kuivana mikä on se tärkein juttu ettei tule hometta. Se paljonko sähköä menee lämmittämiseen niin voi vaikuttaa monella muullakin tavalla.

[Juha_P]

Olisi mielenkiitoista saada jotain mittaustuloksia. Täytyisi olla verrokkiseinän pätkät vaikka
-perusmuuri+ilmarako+tiili
-perusmuuri+ilmarako+leca
-perusmuuri+imarako+sipo

ja vielä samat esim. 50mm kivivillalla.

Sitten lämpöanturit perusmuuriin, ilmarakoon/eristeeseen, rivinteerauksen sisä ja ulkopintaan ja tietysti sisä- ja ulkolämpötilat.
Eihän tuo nyt jollekin opiskelijalle tekun oppilastyönä nyt olisi kummoinenkaan homma toteutettuna vaikka puoliksi maahan kaivettuihin kontteihin, joista on poistettu yksi seinä.
Taitaa vaan olla aika marginaalinen tutkimuskohde ja mielenkiinnoton kaikkien normien vastaisena rakenteena.

Vaikka asialla ei omalla kohdalla olekaan enää merkitystä kun valinnat ja paria patkää lukuunottamatta hommatkin on tehty.

[Ves_ku]

Omassa tapauksessa tulin lopulta siihen tulokseen, että laitan sokkeliinkin kohtuu asiallisen eristyksen maan pinnalle.
Ulkovuoraus menee joka tapauksessa uusiksi niin saan siinä kursittua syntyneen syvyyseron kasaan. Nyt talo on aika ilkeen näköinen kun sopkkeli on toisaan sen 10 senttiä ulompana.
Muitakin konsteja mietin, mutta kun verhous ei enään ole elvytettävissä kohtuullisin konstein on ratkaisu tämä. Samalla saan seiniinkin 50 millin ekovilla lisän.

Seuraava ongelma on luonolisesti räystäät. Niiden osalta täytyy tehdä jatkot. Katto on muutoin hyvä saumapeltikatto joten jatko tehdään olemassa olevaan tuttua peltiseppä konsultoiden.

Eli oikeen kun talkoilen niin ulkonäön pitäs mennä monelle täydestä. Ikunat on tarkoitus ottaa uuden vuoren tasolle. Kellarin ikkunat kuitenkin jää syvennyksiin.

[samppa636]

tästä ei tosiaan ollut tarkoituskaan tehdä uutta vääntöketjua, vaan kysellä vinkkejä rivinteerauksen tehneiltä. mistä olette tehnyt tartuntoja? miten tiuhaan? entäpä miten tapahtuu mahdollisen eristeen kiinnitys rivinteeraukseen?

Voihan ne fuktisolit laitella sitten vaikka ensikesänä jos tarve vaatii, mutta uskoisin että rivinteerauksella pärjätään, tarkoitus olisi pitää kellarissa 15-17 astetta lämpöä.

[Juha_P]

tästä ei tosiaan ollut tarkoituskaan tehdä uutta vääntöketjua, vaan kysellä vinkkejä rivinteerauksen tehneiltä

Eläpä huoli.

Periaatteesa tartuntoja ei tarvita kun rivinteeraus tuetaan lattiaan ja holviin sekä nurkista. vrt väliseinä.
Mutta vainoharhaisena ihmisienä minä olen sitonut siporexini noin joka kolmannesta harkosta reikänauhalla sokkeliin. Eli reikänauhasta L-kirjaimen muotoinen pätkä naulatulpalla sokkeliin kiinni ja pitkällä ruuvilla tai naulalla harkon selkään niin, että nauha ja ruuvi jää harkkojen sauman väliin. Pikkusen pitää tietysi kolota, ettei jää kantamaan.
Tossa näkyy.

[zepi]

Olen tätä samaa miettinyt ja pitkään siis ollako vaiko ei olla (kivivilla väliin vai ei)
tuli äsken mitattua meidän "saunasta" (sokkeli-seinät / ei ikkuna seinä)
ulko lämpötila 7,2c
huone 18c
seinä ylä 12
seinä maanpäällä 13
---------------------
seinä maan alla 14
seinä lattian raja 16
harkko tulee HB-88 (ne on pihalla)
ja jotenkin tuli mieleen noista mittauksista = kivivilla väliin (ainakin maanpäälisiin osuuksiin)