kellarin lattian uusiminen

[mvi]

Tarkoitus olisi piikata lattia pois, uusia viemärit ja laittaa vesikierto. Onkohan tähän jotain ohjeita olemassa? Esim. miten lähelle/syvälle seinien vierestä voi kaivaa? Missä asioissa kannattaa käyttää ammattimiestä ja mitä on tullut muilla homma maksamaan?

[Bryggare11]

Rautia.fi sivulla seurataan rmtalo remppaa ja siellä kellari piikattu auki, katso http://intra.kotopro.fi/pirkkala.php?tyyppi=1

[mvi]

Näkyy monet tehneet operaation. Intoa olisi ruveta hommiin, mutta mietityttää mitkä ovat kantavia rakenteita kellarissamme. Uskaltaakohan koko lattian piikata pois, jotta saisi lattialämmitysputket laitettua ja viemärit uusittua kerralla?

[Juha_P]

Mulla alkaa ensiviikolla saunaosaston (1/3 kellarista) lattian särkeminen. Pääsääntöisesti näissä taloissa kentavia ovat betoniset väliseinät ja tietysti ulkoseinät eli sokkeli. Niissä rintsikoissa, joissa itse olen päässyt touhuamaan (heh ) on kellarin lattiat yleensä valettu seinien valamisen jälkeen eli eivät ole kantavia.
Mutta jos ulkoseinillä on rivinteerauksia niin ihan seinän viereen ei kannata purkaa ettei rivinteeraus kaadu. Sama koskee tietysti lattian päälle muurattuja väliseiniä. Meilläkin on yksi sisäseinä ja sen yhteydessä saunan savukanava muurattu lattian päältä nousevaksi. Sen viereen jätän 10-15cm vanhaa lattiaa anturaksi ja leikkaan timanttilaikalla railon mihin asti piikataan.

[mvi]

Toisaalta taloon jää kuitenkin autotallin lattia vakauttamaan rakennusta (n.1/3 rakennuksesta). Pitäisi kai uusi lattialaatta erottaa sitten bitumihuovalla kaikista seinistä ja vanhan laatan reunoista, jotta ei kapilaarisuus ainakaan kiusottelisi lattiapintaa myöhemmin. Samalla aioin teettää uudet viemärit, kun lattia on pois. Onko kokemuksia mitä tällainen kustantaa?

Olen käsittänyt, ettei väliseiniin kannata koskea. Paremman kapilaarikatkon kyllä saisi jos tekisi pari pientä väliseinää uudelleen. Ne näyttää olevan laatan päälle muurattuja, jollain anturan tapaisella. Voin olla väärässäkin.

[Juha_P]

Lainaan omavaltaisesti ketjua itsekkäisiin tarkoituksiin.

Vaikka vanhaakaan lattiaa ei ole vielä piikattu pois (kaiken muun purkaminen vie suunniteltua enemmän aikaa) niin suunnittelen jo uutta.
Pari asiaa lattialämmityksestä kaipaisi viisaampien näkemystä:

-laattahan pitää erottaa sokkelista mutta riittäkö siihen esim PE-nauha (n.4-5mm) vai pitäisikö sokkelin ja laatan väliin laittaa vaikka finfoam kaistaleet pystyy estämään lämmön johtuminen perusmuuriin ja sitäkautta maahan? Rivinteerauksen taakse se joka tapauksessa jäisi.

-lämmityskaapelin jako. Täytyykö kaapeli olla tasaisesti jaettuna lattian alalle? Ajattelin laittaa ns. normaalijaon pesutilaan ja löylyhuoneen puolelle siihen missä kuljetaan mutta onko mitään mieltä lämmittää lauteen alusia ja ihan seinän vierustoja rivinteerausten alta. Tai lauteen alle voisi laittaa harvennetulla jaolla kuivaustarkoituksessa. Lattialämmitys on tässä puolilämpimän kellarin tapauksessa mukavuus/kuivauslämmitys.

[Ves_ku]

Itse laitoin wehofloorin ylihinnoiteltua solumuovikaistaa laataan irroitukseen. Sitä vaan sai näppärästi samalla kun tilasin muut kamppeet. Laatta on puskussa anturan kanssa, rivinteeraus lähtee anturan päältä ( ei paras mahdollinen ratkaisu, mutta liian työläs tai tilaa vievä muutoin toteutettavaksi). Pahitteekis ei varmaan olisi ollut hiukan paksumpikin tavara laatan ja anturan väliin.

Lattialämmitysputken laitoin kaikkialle tasaisesti. Kellarista tulee kokonaan lämmin ja lattiassa salaojittava eriste. Porukoilla lattialämmitys on laitettu niin, että saunassa putki on vain alueella jossa liikutaan ja pesuhuoneessa kauttaaltaan. Hyvin sekin on toiminut.

[Juha_P]

Valikoivan jaon systeemissä vaan mietin, että aiheuttaako epätasainen lämpiäminen laajenemisjännityksiä ja sitä kautta laattojen irtoamisia/halkeamista. Jos ei semmoisia ole esiintynyt niin nuukana miehenä lämmitän vain tarpeeseen

[TimoAB]

Mvi,
kun kukaan ei ole tätä vielä kertonut tässä threadissa, älä piikkaa laattaa pois jos se on raudoitettu ja paksu. Silloin se on kantava, mutta niitä on käsittääkseni vain suo- tai savimailla.

[mvi]

Pesuhoneen puolella näytti olevan vain muutaman sentin valu eikä raudoituksesta tietoa. Luulenpa, ettei pannuhuoneen puolellakaan raudoista ole. Jos joku pääkaupunkiseudulla on operoimassa, niin olisi kiinnostavaa käydä kattelemassa.

[Hejää80]

Rautia.fi sivulla seurataan rmtalo remppaa ja siellä kellari piikattu auki, katso http://intra.kotopro.fi/pirkkala.php?tyyppi=1

Hmm, millähän nuo järjestivät kapillaarikatkon vanhan sokkelin ja uuden anturan väliin, tai sen alle. Sepelitäyttö on aika tärkeässä roolissa kun seinä sitten vuorattiin bitumikermillä ja sisäpuolelta kenties maalataan muovimaalilla. Toki jos se pääsee kuivumaan sisäänpäin niin asia on erikseen. Väliseinissä sama homma, vanha ladottu antura ja savitäyttö ei ole mikään kapillaarikatko.

Olisiko pitänyt hifistellä ja valaa ensin vanhan sokkelin alapää suoraksi muotilla, liimata bitumi siihen altapäin ja valaa uusi antura alle? Samalla reilusti kermiä sisäpuolelle radonkatkoksi uuden lattian alle. Tai sitten valaa pestyn sepelin päälle uusi antura kuten nyt ja eristää isodränillä antura ja sokkeli. Jokatapauksessa tuo bitumi on tuollaisessa kohteessa väärässä paikassa. Väliseiniin sama homma ja isodränit uuden anturan sivuille.

[Matti Alander]

Korjausrakentamiseen on huonohkosti ohjeita, mutta uudisrakentamiseen niitä löytyy ympäristöministeriön valikoimista. Korjaamiseen joudutaan sitten ohjeita yleisesti soveltamaan ja siinä piileekin sitten omat riskinsä.
Tietysti hyvin yleiset ohjeet ja rakennusfysiikan tunteminen auttaa ja ainahan on olemassa suunnittelupalveluita, joissa alan ammattilaiset tekee suunnitelmat ja muut toteuttavat.
Rakentamalla tiiviin sisältä ulospäin harvenevan ja sijoittamalla lämmöneristeet ulommaksi voi harvoin epäonnistua.
Lämmitettävät lattiat, kuten muutkin kelluvat rakenteet irroitetaan perustuksista. Lattiasta johtuva lämpö seinään voi olla eduksikin seinärakenteen kapillarisuuden työntämiseksi ulos tai seinän lämpötilan kohottamiseksi.
Eduksi ja ratkaisun toimivuuden kannalta olisi parempi jos ulkopuli kellarin seinästä olisi hyvin lämmöneristetty ja mielellään vesihöyryä läpäisevänä. Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä tämä toteutuu ja huomattavasti tehokkaampi kuivuminen ulospäin saadaan tuplaamalla eristyskerros 200 mm vahvuiseksi, samalla nostamalla kellarin lämpötilaa. Lämpötila tietysti nousee osittain lämmöneristämälläkin, mutta lämpötilan nostolle kellarissa on myös kuivumista tehostavaa vaikutusta kellarissa, kuten muissakin perustuksissa.
Kellariremontti tulisi aina aloittaa ulkopuolelta parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, näin tarvitaan paljon vähemmän kombromisseja, sekä turvallisemmin toimivat rakenteet.
Rintamamistalojen kellarin lattioissa korjatessa ongelmaksi muodostuu usein huonekorkeus. Tällöin kapillaarikatkosoran voi korvata kätevästi salaojittavalla eristeellä. Korkeutta saadaan 200 mm säädettyjä helposti.
Sitten on mietittävä miten lattia toteutetaan, tuleeko se anturaa vasten tai päälle. Lattia voidaan toteuttaa anturaa vasten, mutta päälle asennettaessa on syytä käyttää lattian ja anturan välissä laakerikerrosta, esim. 30 mm suikaletta lattia eps eristettä. Muutoin lattian halkeamiselle reunoistaan on suuri vaara.
Alkuperäinen rintamamiestalon lattia on sisäänpäin kuivuva, kuten kellarin seinäkin ja on pelittänyt kiitettävästi, ellei sen päälle ole asennettu höyrytiiviitä pinnoitteita. Mikäli ei haluta tätä lattiaa purkaa, voidaan lattian päälle asentaa lämmöneristys, mutta silloin suosittelen käyttämään system Platon tuulettuvaa lattiaa, jotta kosteus pääsee purkautumaan pois laatasta. Tämä on tietysti yksi edellämainituista kombromisseista, mutta huonekorkeuden salliessa mahdollista kohtuullisen pienellä riskillä. Tässäkin systeemissä tietysti ulkopuolen perusasiat on oltava ensin kunnossa.

[Juha_P]

Lämmitettävät lattiat, kuten muutkin kelluvat rakenteet irroitetaan perustuksista. Lattiasta johtuva lämpö seinään voi olla eduksikin seinärakenteen kapillarisuuden työntämiseksi ulos tai seinän lämpötilan kohottamiseksi

Minun tapauksessani sokkeli on tehty ilman anturaa. Ulkopuolta ei ainakaan tässä vaiheessa operoida. Lattian alle tulee 100mm salaojittavaa eristettä. Eli kysymys kuuluu: kuinka hyvin tai huonosti lämmitettävä lattia tässä tapauksessa kannattaa eristää sokkelista. Eli onko suoraan maata vasten olevan sokkelin alaosaa mielekästä lämmittää?

Nyt kun sisäpuoli on purettu esiin niin sokkeli oli heti pölisevän kuiva aivan alinta 10-20cm lukuunottamatta.

[Ves_ku]

Kattelin eka ton rautiaprojektin kuvia ja ihmttelin, että taitaa asukkaat tykätä kylmsitä suihkuista kun on noin paljo sinistä suojaputkee. Se oli sit kumminkin ilmanvaihtojärjestelmän putkituksia. Onko kellään kokemuksia vastaavasta systeemistä? Aika pienet on poikkipinnat putkituksissa.

[mistofeles]

Itselläkin on RMT työn alla. Vanhan saunan lattia kaivettiin auki, kun huomattiin, että vain saunan alla oli betoni. Pukuhuoneen lattiana oli vain lauta ja sen alla tervapahvi. Tervapahvin alla oli n. 5 cm hiekkaa tasoitteena kovan saven päällä.
Tervapahvi oli täysin ehjä ja sen päällä ollut puulattia täysin moitteeton myös alapuoleltaan.
Heräsikin kysymys.
Jos kerran pitää estää kosteuden ja raatokaasun nousu maasta, miksei alimmaiseksi voisi pistää tervapahvia ja/tai tuhtia muovikalvoa maahuovan tilalle ?
Sen päälle 10cm Lecapapua ja 10 cm EPS:ää ennen 10 cm betonivalua lämmitysputkineen.

Huonekorkeus ennen kaivuuta oli 2300 ja anturan alaraja tuli vastaan, kun oli kaivettu 300.
Ulkopuolelle tulee täydet koristeet.

Tähän vielä muistelmana, että olen aikoinaan ollut purkamassa vanhaa sokkelia, jossa alimmaisena savea vastassa oli tervapahvi. Ilmeisesti anturan valumuotti oli vuorattu tervapahvilla. Saatampa käyttää samaa juonta portaikon runkoa Lecatiilistä kasatessani. Jos vaikka rappaukset sillä tempulla saisi pysymään seinissä.