Salaojaremppa ja eristevaihtoehdot

[Tupuna]

Olisi mukava kuulla kokemuksia siitä, onko ja miten kellarin sisäilma yms. muuttunut salaojaremontin jälkeen. Näkyykö kuivuminen miten selvästi ja nopeasti? Ja toki vinkkejä, kuinka välttää pahimmat sudenkuopat ja mokat suunnittelussa ja toteutuksessa. Millä materiaaleilla olette seinät eristäneet?

Käyttääköhän kukaan muu kuin tällä foorumilla asioivat näitä isodrän ja fuktisol materiaaleja kun kukaan keski-Suomen korkeudella ei tunnu tietävän niistä mitään, ei edes ammattilaiset.

Tarkoitus olisi laittaa salaoja- ja sadevesiputket sekä jokin maanalainen eriste seinään, kun vain saisi päätettyä laittaako sikana rahaa tähän salaojittavaan eristeeseen vai käyttäisikö perinteistä patolevy +finnfoam ratkaisua. Myös asennuksen vaikeus mietityttää, kun näissä "uusissa" materiaaleissa pitäisi tehdä ensin betoniviiste anturaan ja sitten siihen taiteilla eristeet päälle. Voisiko tätä osuutta oikaista ja käyttää vain bitumikermiä anturassa? Se tietysti ei kuivata anturaa, joka tällä hetkellä kosteudesta kärsii.

Ja sitten vielä se routaeristys, tarvitseeko sitä isodränillä tai fuktisolilla eristettäessä? Tai miten tähdellinen se on myös vaakatasossa silloin, kun finnfoamia on jo sokkelin seinää vasten maan rajaan asti?

Maailmassa tuntuu olevan paljon suuria kysymyksiä...

[villelap]

Oma mielipiteeni on se, että talon vierustojen kaivuu on iso homma ja älä säästä eristeessä. Ota salaojittava lämmöneriste. Kukaan ei viitsi kahta kertaa kaivaa vierustoja auki. Rakentamisessa on kuitenkin nykypäivänä työn hinta aivan mieletön ellei itse tee. Harmittelet kuitenkin myöhemmin jos et laita.

Muista myös se, että asennat salaojaputket tarpeeksi syvällä. Jos edes kaukausena ajatuksena on syventää kellaria niin ota sekin huomioon salaojaputkien syvyydessä.

Meille pistettiin viime syksynä salaojittava lämmöneriste seiniin ja kellari on nyt paljon kuivempi, raikkaampi ja lämpimämpi.

Tälläinen mielipide minulla on asiaan.

[kraap]

Vastauksia kokemuksista:
Ainakin meikäläiselle nykyään yksi ratkaisevimmista tekijöistä asioita hankittaessa on se, miten tietoa on saatavilla tuotteen nettisivuilta. Sekä Malanderilla että Isodränillä on hyvät sivut:
http://www.malander.fi/fuktisol_salaoji ... mmoneriste
http://www.isodran.fi/

Tämä siis ihan kommenttina vain, moni muu tuote / kauppias monelta muultakin alueelta saisi ottaa mallia.

Meille laitettiin touko-kesäkuun vaihteessa fuktit, salaojat ja uusi sadevesien ohjaus. En tiedä mikä noista kolmesta on kaikkein eniten vaikuttanut, todennäköisesti kaikki yhdessä, joka tapauksessa kellari on kuivunut älyttömän nopeasti. Alkuperäinen rakenne oli maanvarainen betonikellari ilman mitään salaojia jne, aikaisemmin koskettaessa märän tuntuinen betoni on jo nyt täysin kuivaa joka puolelta. Salaojissa kulkee hieman vettä lähes kokoajan. Ilman raikkaudesta en osaa sanoa koska kellari on betonipinnoilla ja kesäisin tuuletus muistuttaa tuulitunnelia ja talvisin se on ollut rutikuiva muuten vain, joten se on aina vaikuttanut aika raikkaalta. Ainakaan tuo nyt ei huonompaan suuntaan ole mennyt. Oletuksena on että kellarin lämpötila talvella on korkeampi kuin edellisvuosina, toivottavasti näin. Työn teetin urakkana firmalla joka on fukti/isodrän-asennuksia paljon tehnyt, työtä seuratessa huomasin että jos heillä kysyttävää jostain tuli, Alanderin numero löytyi tekijän puhelimen muistista suoraan ja sitä myös käytettiin.Tästäkin tietysti propsit myös Alanderille, "päivystys" toimi hienosti.

Vinkkejä meikäläisen osaamisella ei paljoa pysty sanomaan, mutta valitsee sitten minkä tahansa toteutuksen, tärkeintä varmaankin on se että työ tehdään ohjeiden vaatimalla tavalla. Salaojittavissa eristeissä ainakin asennuksen yksinkertaisuus on valttia, mutta jos työtä ei tee itse, kannattaa työn tekijää silti valvoa. Varsin ylimielisiä vastauksia sain kun tarjousta kysellessä eri firmoilta kyselin heidän fukti/isodrän-kokemuksesta, iso osa tekijöistä ei ollut kuullutkaan asiasta, mutta olivat valmiita ne sinne asentamaan tyylillä "onhan noita ojia nyt tehty maailman sivu". Uskoisin että perinteisessä patolevy-bitumointi-eriste-tsydeemissä saa olla vähintään yhtä tarkkana.

[Tupuna]

Kiitos jo tulleista vastauksista.

Mitenkäs ne routaeristykset vaakatasoon, jos käyttää salaojittavaa eristettä seinissä? finnfoamit eivät laskisi pintavesiä ihan talon juureen, mutta heikkeneekö salaojittavan eristeen toimivuus jos maan lämpötila jää routaeristämisen takia lämpimäksi?

Entä rappuset yms. "kylmät ulokkeet", jonne ei tule koko alalle eristettä, kannattaako siihen laittaa patolevyä jotta kosteus ei siirtyisi ollenkaan betoniin? vai pelkästään routaeristeet niiden osien eteen vaakatasoon? Ongelmana on kellarin rappuset, jotka ovat osittain toisen sisäänkäynnin alla ja nyt siellä kukkii iloisesti sammal joka seinällä kun tila on kokoajan märkä runsaiden sateiden jäljiltä. Sadevesille pitää puhkaista joku viemärireikä ilmeisesti lattiaan, mutta se ei varmasti ongelmaa yksin poista.

[Matti Alander]

Lämpimissä kellareissa ei tarvita routaeristystä vaakatasossa, kuin matalissa kohdissa, autotallin luiskissa ym. ja ulokkeissa, kuten rappusissa ja tukimuureissa.
Salaojittavan lämmöneristeen toiminta kuivaajana perustuu lämpötilaeroihin betoniseinän ja maan välissä. Mitä suurempi on lämpötilaero, sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja sitä nopeampaa ja tehokkaampaa on kuivuminen ulospäin.
Kuivumista voidaan tehostaa tupla levytyksellä ja nykyisin on saatavan myös 200 mm leveää suojalistaa. Vaakasuuntaisella eristyksellä lämpiää maaperä routaeristeen alla ja kuivuminen hidastuu. Mikäli routaeristettä halutaan käyttää estämässä anturan alapuolisen maan jäätymiseltä suojaamassa salaojittavan eristeen kanssa tulee vaakaeristys asentaa mahdollisimman alas aivan salaojaputkituksen päälle. Käyttää voidaan myös valmiita Fuktisol salaojitusmoduuleita, jossa on samassa paketissa salaojittava lämmöneristys ja salaojitusputki tarkastuspisteineen. Tällöin paksu eristys anturan juuressa tehostaa anturan kuivumista ja sepeliä ei käytännössä tarvita laisinkaan.
Patolevyn toimintaperiaate on myös saman kaltainen ja lämmöneristyksen asentaminen sen päälle tai vaakasuoraan aiheuttaa kuivaavan ominaisuuden romahtamisen. Yleensäkin käytettäessä patolevyjä on turvallisinta säilyttää sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus kellarillisissa ratkaisuissa.
Ulkokkeet voidaan eristää kuten kellarin seinäkin salaojittavilla eristeillä ulospäin hengittäviksi ja kellarin seinästä ulos työntyvä uloke aina ulospäin käännetyllä Fuktisol levyllä metrin vähintää kellarin seinästä ulokkeen suuntaan, jotta sisäkulmasta saadaan vesitiivis.
Perustuksien kuivumiseen vaikuttavat kaikki kosteuskuormaa vähentävät toimenpiteet: Salaojitusputkitus, pystysalaojitus, maakallistukset, rännivesijärjestelmät yhdessä. Lopullisen kuivumisen takaa kellarin lämmittäminen, jolloin energian kulutuksen järkeistämiseksi on kannattavaa käyttää lämmöneristystä ulkopuolella kauttaaltaan.
On oikein ajatella ylimmäiseksi vesitiivistä pitaa, mutta parhaiten se hoituu savella tai jopa Bendoniitti savi matolla, jota käytämme juuri parhaillaan päiväkodin kosteusvaurioiden korjaamisessa Kemiössä.

[Tupuna]

...Salaojittavan lämmöneristeen toiminta kuivaajana perustuu lämpötilaeroihin betoniseinän ja maan välissä. Mitä suurempi on lämpötilaero, sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja sitä nopeampaa ja tehokkaampaa on kuivuminen ulospäin...

Tällä hetkellä kellarissa ainut lämmin tila keskellä kellaria on sauna, ja sekin vain lämmitettäessä. Toimiiko fuktisol miten hyvin tällaisessa kohteessa? Tarkoitus on rakentaa kellaria lämpimäksi pikkuhiljaa (ehkä kymmenen vuoden sisään), nyt se ei innosta kun kellari on niin märkä, eli ensin pitäisi nähdä kuivuminen jotta jotain sinne voisi uusia.

[Matti Alander]

Salaojittavan eristeen toiminta perustuu lämpötilaeroihin, mutta myös vesihöyryn vastuksettomaan ulkopintaan. Kun sokkeliin asennetaan lämmöneristy nousee kellarin lämpötila muutamalla asteella ja lämpötilaeroa syntyy.
Salaojittava eriste toimii myös pystysalaojituksena erinomaisella veden johtokyvyllä 100 mm paksuna 370 litraa minuutissa metrin matkalla, jolloin yksi yleisimmistä riesoista veden paine maaperän ja seinän välissä poistuu.
Yleisesti vaikein ongelma on kapillaarinen kosteudennousu anturasta seinään ja mikäli se aiheuttaa ongelmia saadaan lämmittämällä kellaria työnnettyä ylimääräinen kosteus nopeasti ulos maaperään, jossa se myös pysyy lämpötilaerojen ja hyvän eristyksen ansiosta. Siksi erittäin kapillaarisissa maaperissä ja kalliossa pyritään käyttämään tupla vahvuista 200 mm eristyskerrosta suurentamassa lämpötilaeroa ja kuivaamaisessa tehokkaammin.
Sama asia pätee lattiassa, jolloin on suositeltavaa käyttää paksumpaa eristystä myös siellä.
Aikaisemmin koulutuksessa opetettiin, että maan lämmönvastuksen voi ottaa huomioon ja eristettä voidaan säästää asentamalla esim. lattian alle eristys vain reunoille tai puolet ohuemmalti keskilattialle. Nyt lattialämmitysten aikakaudella on huomattu, että syytä on eristää aina hyvin koko lattiarakenne, koska lattian kautta lämpöä menee harakoille helposti enemmän kuin seinien läpi.
Huono tai olematon eristys myös tuottaa kosteusteknillisiä ongelmia maaperän lämmetessä, sen alkaessa työntämään vesihöyrynä kosteutta maaperästä kohti huonetilaa. Tämä asia on huomattu esimerkiksi laitettaessa muovikalvo solupolystyreeni eristeen päälle, kuten takavuosina oli yleistä ja eriste alkoi vettymään vesihöyryn paineesta, joka ei päässyt muovikalvon läpi.
Samantapaista maaperän lämpiämistä tapahtuu myös kellarillisissa taloissa rakenteen alaosassa, joka ei talven kylmien kelien vaikutuksesta pääse jäähtymään, siksi paksu eristys juuri alaosassa onkin suositeltavaa.
Salaojittavasta lämmöneristeestä on siis kuivaavaa hyötyä myös lämmittämättömissä rakenteissa, niin kellareissa, kuin matalammissakin perustuksissa.

[Simpauttaja]

Lainaanpa tätä ketjua.

Rintamamiestalo alkuperäisillä tiilisalaojilla jotka ei oo toiminut luultavasti koskaan.
Salaojitus patolevyllä kustantaisi 4000e
Isodrän ja fuktisoli on tekee luultavasti monta tuhatta lisää.

Voisiko tämä olla oikea ratkaisu?
Entä jos aikoo ottaa kunnolla lämpimiksi tiloiksi vaikka 10v päästä. Miten eristetään sisältäpäin lämpö?