Meillä on salaoja- ja sadevesirempat nyt meneillään. Sokkeli on piikattu auki, korjattu ja siihen on vedetty kosteutta eristävä aine ja bitumimassa. Nyt mietimme seuraavaa työvaihetta. Näitä tekotapamielipiteitähän on aivan järjettömästi, mutta kiinnostaa, mitä rintsikkaihmiset ovat mieltä. Lähinnä mietityttää, laitammeko seuraavaksi patolevyn vai suoraan finnfoamit (tavalliset, ei CW-300). Onko järkeä laittaa patolevyä kun kosteuden pääsy rakenteisiin jo estetty? Kyseessä siis sisältäpäin kuivuva rakenne. Finnfoamit (tod. näk. 5cm paksut) tullaan vetämään ylös asti, jotta lämpöhukkaa saadaan minimoitua. Finnfoamin päälle tulee peltiläppä, minkä ansiosta levystä nouseva kosteus pääsee ulos, ja toisaalta sadevesi ei pääse talon vierustaa pitkin valumaan levyille.
Jos yllä oleva kuulostaa hullulta, mielipiteitä tulevasta otetaan mieluusti vastaan :) kiitokset.
Mitä sokkeliin seuraavaksi?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Mitä sokkeliin seuraavaksi?
Kosteuskuorman laskemiseksi on tehty paljon toimenpiteitä tai tehdään: Salaojitus putkella, sekä pystyyn koko seinän matkalla, sokkelin kosteuseristys. Ulkoapäin kosteutta pääsee seinään enää ainoastaan kapillaarisesti anturan kautta imeytymällä. Höyrytiivis tai suuren vesihöyrynvastuksen ulkopinta lisää hieman kellarinseinän huokoisalipainetta ja kapillaarisuuta.
Ulkopuolen lämmöneristyksellä kellarinseinän lämpötilaa saadaan nostettua ja kondenssiriskiä pienennettyä. 5 cm paksu eristyskerros on varsin ohut, suulakepuristetun tuotteen lämmöneristyskykyä usein sekoitetaan Uretaaniin, mutta sen lämmöneristyskyky on lähellä muita Eps-tuotteita, kuten Styroxia ja kivivillaa. Miltä tuntuisi talon seinärakenne jossa olisi 50 mm kivivillaa, varsin heppoiselta. Miniminä voisi pitää 100 mm ja suositeltava 200 mm, jolloin lämpöä maaperään karkaa jo paljon vähemmän.
Patolevy ei sinänsä sovi tähän rakenteeseen, jos ajattelee sen toimintaperiaatetta, kosteuden pisaroitumista patolevyn selkäpuolelle ja valumista salaojitusputkeen. Sitä voisi ajatella ainoastaan Bitumin suojana ja rahallisesti tuote on kohtuullisen halpa.
Seinän vierustoilla tulee olla pystysalaojituskerros salaojittavalla materiaalilla 200 mm ( Ympäristöministeriö C 2 ) ja käytännössä tämä joudutaan toteuttamaan yleisesti koko kaivannon leveydeltä, koska 200 mm kerroksen toteuttaminen on työteknisesti hankalaa. Massanvaihdosta taas tulee sepeleineen, maan pois kuljetuksineen ja jätemaksuineen melkoisen kallista, mutta laitonta rakennetta ei jälkiseuraamuksien vuoksi kannata tietenkään toteuttaa.
Sepelikerros talon ympärillä estää vedenpaineen syntymisen maaperän ja kellarinseinän väliin tehokkaasti ja on sinänsä miltei sama onko patolevyä tai ei.
Ylin pinta toteutetaan sitten 200 mm vesitiiviillä kerroksella ulospäin luiskattuna, jolla estetään pintavesien pääsy seinän vierustoille. Usein näkee sepelikerroksen nostetun ylös asti, jolloin koko talon ympärillä on iso sadevesikaivo ja kaikki pintavedet juoksevat kuormittamaan salaojitusta, joka ei suinkaan ole salaojituksen tarkoitus.
Rappausalustana suulakepuristettua levyä pidetään riskialttiina rappauksen kiinni pysymisessä, koska tuote on hyvin vesihöyrytiivis. Turvallisempi tuote olisi tarkoitukseen kehitetty paloturvallinen Eps laatu S 60. Tuotteessa on kohtuullisen vähäinen vesihöyrynvastus, se on halpaa ja siitä on paljon käyttökokemuksia lämpörappauksissa myös kerrostaloissa. Kun oikein tarkasti ajatellaan on sokkelin kuivumiselle myös edullisempaa, kun se voi kuivua myös ulospäin.
Rakenteellasi, jossa höyrynsulku on ulkopinnassa, tulee sisäpuoli järjestää Diffuusioavoimeksi. Tiiviitä maalipintoja ja kaakelointeja tai vedeneristyksiä sisäpinnoissa tulee harkita. Rivinteerauksella ongelmia voidaan välttää tehokkaasti, mutta sisäneliöt pienenevät.
Lattian rakenne tulee myös mietittäväksi ja turvallisempi rakenne siinäkin olisi ulospäin harveneva, eikä muovikalvoja tai niihin verrattavia materiaaleja tule käyttää lattian ulkopinnoissa.
Betonilattia toimii vastaavilla periaatteiillä kuin kellarin seinäkin, siinä ei ole muuta eroa, kuin että se on vaakasuorassa oleva maanvastainen rakenne. Kellarin lattian alapuolella oleva maaperä jäähtyy kellarin seinän maaperää huonommin, joten siellä tulisi käyttää vieläkin paksumpaa eristyskerrosta, jotta maaperän lämpiäminen ei suuntaisi kosteuskuormaa maaperästä huonetilaan vesihöyrynä.
Paksumpi eristyskerros säästää myös energiaa, nykyisellä Passiivitalojen aikakaudella on huomattu energian kulutuksen olevan lattian kautta esimerkiksi seiniä suuremman ja seinien kautta ulos kulkeutuvan lämmitysenergian määräksi arvioidaan 17 % kokonaisenergian kulutuksesta. Tämä tietysti koskee enemmän nykyaikaisia taloja, mutta antaa osviittaa myös rintamamiestalon korjaajalle.
Paksu vesihöyryä läpäisevä eristyskerros betonirakenteen ulkopuolella parantaa myös merkittäväst kosteusteknistä toimivuutta toimiessaan automaattisena kuivaaja.
Ulkopuolen lämmöneristyksellä kellarinseinän lämpötilaa saadaan nostettua ja kondenssiriskiä pienennettyä. 5 cm paksu eristyskerros on varsin ohut, suulakepuristetun tuotteen lämmöneristyskykyä usein sekoitetaan Uretaaniin, mutta sen lämmöneristyskyky on lähellä muita Eps-tuotteita, kuten Styroxia ja kivivillaa. Miltä tuntuisi talon seinärakenne jossa olisi 50 mm kivivillaa, varsin heppoiselta. Miniminä voisi pitää 100 mm ja suositeltava 200 mm, jolloin lämpöä maaperään karkaa jo paljon vähemmän.
Patolevy ei sinänsä sovi tähän rakenteeseen, jos ajattelee sen toimintaperiaatetta, kosteuden pisaroitumista patolevyn selkäpuolelle ja valumista salaojitusputkeen. Sitä voisi ajatella ainoastaan Bitumin suojana ja rahallisesti tuote on kohtuullisen halpa.
Seinän vierustoilla tulee olla pystysalaojituskerros salaojittavalla materiaalilla 200 mm ( Ympäristöministeriö C 2 ) ja käytännössä tämä joudutaan toteuttamaan yleisesti koko kaivannon leveydeltä, koska 200 mm kerroksen toteuttaminen on työteknisesti hankalaa. Massanvaihdosta taas tulee sepeleineen, maan pois kuljetuksineen ja jätemaksuineen melkoisen kallista, mutta laitonta rakennetta ei jälkiseuraamuksien vuoksi kannata tietenkään toteuttaa.
Sepelikerros talon ympärillä estää vedenpaineen syntymisen maaperän ja kellarinseinän väliin tehokkaasti ja on sinänsä miltei sama onko patolevyä tai ei.
Ylin pinta toteutetaan sitten 200 mm vesitiiviillä kerroksella ulospäin luiskattuna, jolla estetään pintavesien pääsy seinän vierustoille. Usein näkee sepelikerroksen nostetun ylös asti, jolloin koko talon ympärillä on iso sadevesikaivo ja kaikki pintavedet juoksevat kuormittamaan salaojitusta, joka ei suinkaan ole salaojituksen tarkoitus.
Rappausalustana suulakepuristettua levyä pidetään riskialttiina rappauksen kiinni pysymisessä, koska tuote on hyvin vesihöyrytiivis. Turvallisempi tuote olisi tarkoitukseen kehitetty paloturvallinen Eps laatu S 60. Tuotteessa on kohtuullisen vähäinen vesihöyrynvastus, se on halpaa ja siitä on paljon käyttökokemuksia lämpörappauksissa myös kerrostaloissa. Kun oikein tarkasti ajatellaan on sokkelin kuivumiselle myös edullisempaa, kun se voi kuivua myös ulospäin.
Rakenteellasi, jossa höyrynsulku on ulkopinnassa, tulee sisäpuoli järjestää Diffuusioavoimeksi. Tiiviitä maalipintoja ja kaakelointeja tai vedeneristyksiä sisäpinnoissa tulee harkita. Rivinteerauksella ongelmia voidaan välttää tehokkaasti, mutta sisäneliöt pienenevät.
Lattian rakenne tulee myös mietittäväksi ja turvallisempi rakenne siinäkin olisi ulospäin harveneva, eikä muovikalvoja tai niihin verrattavia materiaaleja tule käyttää lattian ulkopinnoissa.
Betonilattia toimii vastaavilla periaatteiillä kuin kellarin seinäkin, siinä ei ole muuta eroa, kuin että se on vaakasuorassa oleva maanvastainen rakenne. Kellarin lattian alapuolella oleva maaperä jäähtyy kellarin seinän maaperää huonommin, joten siellä tulisi käyttää vieläkin paksumpaa eristyskerrosta, jotta maaperän lämpiäminen ei suuntaisi kosteuskuormaa maaperästä huonetilaan vesihöyrynä.
Paksumpi eristyskerros säästää myös energiaa, nykyisellä Passiivitalojen aikakaudella on huomattu energian kulutuksen olevan lattian kautta esimerkiksi seiniä suuremman ja seinien kautta ulos kulkeutuvan lämmitysenergian määräksi arvioidaan 17 % kokonaisenergian kulutuksesta. Tämä tietysti koskee enemmän nykyaikaisia taloja, mutta antaa osviittaa myös rintamamiestalon korjaajalle.
Paksu vesihöyryä läpäisevä eristyskerros betonirakenteen ulkopuolella parantaa myös merkittäväst kosteusteknistä toimivuutta toimiessaan automaattisena kuivaaja.
Re: Mitä sokkeliin seuraavaksi?
Näin varmasti on, ja väittäisin että patolevystä saattaa olla jopa enemmän haittaa. Kaivoin sokkelia auki pari vuotta aikaisemmin edellisen omistajan tekemän salaojaremontin jäljiltä. Yllätys oli suuri kun huomasin että sepelitäyttö oli ensimmäisen puolen metrin matkalta kuiva, mutta sokkeli oli koko patolevyn peittämältä osuudelta märkä, eli heti maanpinnasta alaspäin. Jäi sellainen vaikutelma että ilman patolevyä sokkeli olisi kuivunut tehokkaammin.Sepelikerros talon ympärillä estää vedenpaineen syntymisen maaperän ja kellarinseinän väliin tehokkaasti ja on sinänsä miltei sama onko patolevyä tai ei.
Taustaa: Edellinen omistaja oli muuttanut maanvaraiselle laatalle rakennetun autotallisiiven saunaosastoksi. Ymmärrykseni mukaan tässä yhteydessä aikaisemmin sisäänpäin tapahtunut kuivuminen on estynyt tehdyn vesieristyksen vuoksi. Sokkelin maanpinnan yläpuolisessa osassa oli jokin Ykiä muistuttava tiiviin oloinen maalikerros, jolloin kuivuminen ei tapahdu ulospäinkään. Tulkitsen riskirakenteeksi. Salaojat oli tehty vallitsevien oppien mukaisesti vaakasuuntaisine routaeristyksineen, patolevyineen, sepeleineen, suodatinkankaineen, jne. Lähinnä ehkä virheenä Matin mainitsema: "Usein näkee sepelikerroksen nostetun ylös asti, jolloin koko talon ympärillä on iso sadevesikaivo ja kaikki pintavedet juoksevat kuormittamaan salaojitusta, joka ei suinkaan ole salaojituksen tarkoitus."
Ensisijainen syy rempalle kuitenkin oli kylmä sokkeli, sokkeliin saunaremontin yhteydessä asennettu pesuhuoneen WC-pöntön tulevesiputki jäätyi viime talvena. Ajatuksena siis laittaa sokkeliin ulkopuolinen eristys. Maanalainen osa on toteutettu salaojittavalla lämpöeristeellä paksuus 100mm, ja maanpäälliseen osaan laitettu EPS 60S 50mm, ja siihen päälle tarkoitus laittaa hyvin vesihöyryä läpäisevä rappaus verkotuksineen. Alkuperäinen sokkelimaali on raavittu timanttilaikalla n. 50% alalta pois, jotta se ei haittaa kuivumista ulospäin.
Seinään on laitettu vinolaudoituksen päälle 25mm kuitulevy ja tulossa 50mm koolaus ja uusi ulkoverhous, jotta seinäpinta saadaan tuotua sokkelin ulkopuolelle. Hetken mielijohteesta laitoin myös saunaan ja pesuhuoneeseen uudet lämpölasi-ikkunat, koska remppaa tehdessä huomasin että saunaa lämmitettäessä vanhan kaksilasisen autotallinikkunan ulkopinta oli lähes kättä polttava.