Alajuoksun kunnostusta ja mitä kunnostetun alajuoksun alle.

[Fuse]

Ongelma koskee luonnonkivien varaan -49/50 tienoolla rakennettua kellaritonta RM-taloa. Talo on nykyään kesäkäytössä. Talo on 70-luvulla jäänyt kylmilleen ja tämän johdosta talo on päässyt routimaan ja painumaan vähän sieltä sun täältä. Talo on rinteessä ja rinteen yläpuolen seinustalle on vuosien saatossa maa noussut vuorilaudoituksen alaosan kohdalle, tai paikoitellen jonkun verran vuorilaudoituksen alaosan yläpuolellekin.

Uuden saunan valmistuttua on tuota itse taloakin viitsinyt alkaa pikkuhiljaa remonteeraamaan. Kaivurin käydessä tontilla, pyysin tekemään kaatoja uusiksi ja ohjaamaan sadevesiä poispäin talosta. Samalla kaiveltiin tuo rinteen yläosan seinusta puhtaaksi nousseesta maasta.

Seinustan alta paljastui, kuten olettaa saattaa, luonnonkiviä alajuoksun alla. Ei muurimaisesti, vaan sekalaisin välein on luonnonkiviä. (Perusmuurittomuudessa myös yksi syy miksi paikat alapohjassa ovat yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka maa onkin kohonnut rinteen yläpuolella, koska rinteen alapuolella on kuitenkin parhaimmillaan ryömintätila täysin avoin yli metriseltä korkeudelta. Ilma ainakin vaihtuu talon alla.)

Osa noista luonnonkivistä tuolla rinteen yläpuoleisella seinustalla on painunut ja ei enää kanna, koska kiilaukset liikkuvat käsin kokeillessa. Seinä on ryhdissään, eli painumat ovat tapahtuneet tasaisesti. Kovin suurta painumaa ei tuolla seinustalla tosin ole, suuremmat ovat rinteen alapuolella routimisen takia. Tuon alajuoksun kuntoa katselin ja tuntui kostealta ja paikoitellen myös pinnastaan hieman pehmeältä. Lattiat on tarkoitus käyttää auki ja koolata suoraan myöhemmin, joten samalla varmaan paljastuu tuon rinteen yläosan puoleisen alajuoksun todellinen kunto. Läpilaho se tuskin ei ole, koska tuo seinä on aika pitkälti ryhdissään, mutta voi varmaankin olettaa että korjattavaa löytyy. Vuorilaudoitus ei ole myöskään lahonnut ollenkaan tuolla seinällä edes alaosastaan.

Varsinainen kysymys kuuluukin, kuinka tuota alajuoksua korjatessa kannattaa lähteä liikkeelle ja mitä laittaa juoksun alle korjauksen jälkeen? Nyt siellä on niitä luonnonkiviä, jotka ovat ilmeisen matalaan perustettu. Maata ei tämän vuoksi viitsi kaivaa kauheasti pois, etteivät kantavat kivet lähde liikkeelle. Maa on kuitenkin kaivuun jälkeenkin hieman turhan lähellä alajuoksua, koska alajuokun ja maan välillä ei ole kuin sellaiset 10-20cm väliä korkeimmillaan. Itse alajuoksun korjaus on selvillä pääpirteittäin, eli pätkissä yksi pystykannattajien väli kerrallaan ja mahdolliset tuet lankuista pystykannattajiin esim. täkkipulteilla jne...

Perusmaa on hemmetin kovaa savea/savimoreenia ja talon alle on ajettu ilmeisesti rakennusvaiheessa jonkunverran hiekkaa, josta kyllä paljolti on savi noustessaan työntänyt pois. Eli osa noistakin rinteen yläpuolisen seinän kivistä makaa varmasti nykyisellään puhtaasti savikossa. Tämän vuoksi kaipaankin vinkkejä, mikä tuohon olisi fiksu ja kustannustehokas ratkaisu talon kesäkäyttöä ajatellen laittaa alajuoksun alle alajuoksua uusiessa.

Pitkä teksti, mutta ei ole ihan perinteinen kellari-sokkeli RM-talo kyseessä, selviääpähän kokonaiskuva paremmin. ;) Sittenhän tuon työn laajuuden vasta näkee, kun avaa lattiat ja vuorilaudoituksen/vinolaudoituksen, mutta järkevästä korjaustavasta olisi kiva saada vinkkejä.

-Marko

[Fuse]

Saa heittää ideoita ilmaan, kun homma alkaa olemaan taas mahdollisesti ajankohtainen jos keväällä innostuisi kattoremontin ohella myös lattiahommiin. ;)

Itselle tuli mieleen, jos heivaisi kantamattoamat kivet pois rinteen puolelta, maata sen mitä uskaltaa pois ilman että nykyiselään kantavat kivet lähtevät liikkumaan, sepeliä, mahdollinen eristys ja valaisi anturan tuolle rinteen puoleiselle seinustalle, johon pystyisi uuden alajuoksun tukemaan/kiilaamaan vaikka myös luonnonkivillä niin näyttäisi alkuperäiseltä. Aivan kuolleena syntynyt idea?

[Matti Alander]

Kivistä toteutettu perustus on rakenteellisesti hyvä, se kestää liikehdintää ja kapillaarisuus on olematonta. Puurakenne sen päällä voi olla hyvässäkin kunnossa.
Ongelmana on talon lämmittämättömyys, jolloin puurakenteet kuivuvat huonosti ja maaperä pääsee talon ja perustuksen alla jäätymään. Rakennus routii savimaalla, aiheuttaen kuvaamaasi kivien liikkumista.
Vuosien varrella on varsin yleistä että pihan pinta nousee ja kaadot tahtovat muuttua negatiiviseksi. Tällöin tarvitaan kaivuria ja samalla voisi olla talolle eduksi toteuttaa ainakin rännivesien keräysjärjestelmä ja routaeristys.
Mitä ilmeisemmin lattiaan halutaan lisää eristystä, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti maaperän routimiseen kovinkin helposti.
Routaeristystä kannattaa tuplata nurkissa, joka on helpoiten jäätyvää aluetta.
Kivet voidaan myös kiilata takaisin paikoilleen mitään betonianturoita ei välttämättä tarvita, koska betonin käyttäminen tuo taas uuden ongelman kapillaarisen kosteudennousun.
Tuollaisen vanhan ajan perustuksen toimivuus, niin rakenteellisesti, kuin kosteusteknisestikin perustuu enemmänkin talon lämmittämiseen ja rakenteiden läpi kulkeutuvaan kuivattavaan lämpöön. Tuuletuksen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska ulkoilman mukana talon alle tulee runsaasti kosteutta ja lämpötila laskee. Talo on toiminut kohtuullisen hyvin nykyisillä rakenteillaan, ongelma on ainoastaan lämmittämättömyys.

[kappalainen]

Salaoja saattaa tehdä hallaa.

Tukisin seinää väliaikaisesti ja vaihtaisin puut. Ulkohomma tuo kumminkin. Jos on vakaa umpilaudoitus tai vaakapaneeli suoraan tolpissa, se kantaa muutaman tolpan välin väliaikaisesti. Ensin kannattaa killata muut osat kantaviksi ja sitten pätkä kerrallaan vaihtaa.. Jatkoja ilmeisesti tulee välttää, joten mahdollisimman pitkän pätkän puuta kerraallaan. Jatkot samaan paikkaan kuin ennenkin. Jos kiviä haluaa tukea massalla, löytyy myös sementtituotteita jotka eivät ole kapillaarisia. Tosin en usko että lohkeamatta säilyy. Puun alle ihan normaali bitumihupakaistaa, voi vaikka hieman liimata kiinni., pysyy asennettaessa. VArmaan ihan normaalituyylillä se vaihto menee. Oli se perustus mitä vain.
Perustukselle tekisin mahdollisimman vähän, kun se teleminen tulee niin suuresi. Maapaine pitää kiviä, joten ei paljoa kannat kaivella. Salojiputken kaivaisin ihan pinnan tuntumaan auttaa pinnan kuivumiseen, jos maanpinta liian ylhäällä. Alas sitä en voi kaivaisi. Salaojan voi kyllä asentaa hieman kauemmaksi talosta oikeinkin, mutta se kuivattaa maaperää ja kivet voivat liikkua sem johdosta.

Kun alapuun avaa, voi henkisesti valmistautua pystytolppien alapään vaihtoo.

Ihmettelen, että kivien päälle on tehty puuronko, hirret ymmärrän.

[Fuse]

Järven toisella rannalla, nykyään myös kesäasuntona entistä kotipaikkaansa pitävä pappa kertoili, että materiaalipula tuohon sokkelittomuuteen oli syynä tässä torpassa. Oli hanslankarina ollut kun torppaa oli rakennettu. Koko kylältä ei saatu kuin muutama säkki sementtiä, juuri ja juuri oli piissi ja uunit saatu muurattua sillä betonimäärällä. Ihmeen hyvin on silti kasassa kestänyt loppupeleissä, vaikka viimeiset 35v ollut kylmänä.

Helvetin isoja kiviä on kyllä sillon aikoinaan pyöritelty käsipelinä, on miehet syöneet muutakin kuin ituja.. Rinteen alapuolella yhden kulman alta liikkeelle lähtenyt anturakivi hieman kaivellessa paljastui 1,5m leveäksi pisimmältä kohdaltaan ja yli puolimetriä paksuksi... Siinä meinasi olla minikaivuri ihmeissään. ;) Kertoo kyllä senkin, että savikiilassakin on voimaa kun pääsee routimaan. Oli tuo kivi siirtynyt maan alla vajaan metrin alkuperäisestä asemastaan savikiilan toimesta. Liikkuu isommatkin kappaleet ajan saatossa.

Mutta kiitoksia vaan vinkeistä, eiköhän tämä tästä etene tuon rinteen niskapuolenkin osalta taas kun mökille ehtii. Siinämielessä helpompi toisaalta kuin rinteen alapuoli, kun ei ole reilua metriä ilmaa maan ja alajuoksun välillä. ;) Lähinnä tuo juuri mietitytti, että miten tuota alajuoksua uskaltaa pätkiä kun ei ole yhtenäistä sokkelia, mutta kyllähän ne alkuperäiset tukipisteet sieltä toki löytyy kun aukoo paikkoja.

Lattiat täytyy sisäpuoleltakin kyllä aukoa jokatapauksessa, kun ne menee uusiksi sieltä muutenkin. 70-luvun alussa on lankkulattian päälle löyty lastulevyt, jotka lähtee sieltä roskalavalle jossain vaiheessa. Jos vanhat lankut on ehjät niin täytyy hioa ja maalata ne. Pääsyy lattian purkuun on kuitenkin tuvassa kallellaan oleva leivinuuni, joka on päättänyt erota piissistä jo sen verran että ei siitä korjaamalla ehjää tee, turhaa vääntelee rakenteita siinä kenossa ollessaan.

-Marko

[KariFS]

Jos talo on aika korkealla maasta, kuten kerroit, niin olisiko tällainen ajatus mitään:

Tuet talon ruuvitunkeilla, pölkyillä tms, ja kaivat maahan "riittävän syvälle" paikat anturoille ja tolpille, vähän samaan tyyliin kuin esim lipputankoja perustetaan, tai uusia mökkejä neuvotaan tolpille perustamaan. Betonia, rautaa, harkkoja ym ja styroksit ympärille. Nostat talon pari-kolme senttiä "liian ylös", valat tolpan aiottuun korkoon, ja kun valu on kuivunut, huopapala väliin ja lasket talon siihen päälle. Tässä vaiheessa olisi hyvä jos se alajuoksu olisi jo korjattu. Varmaan tällainen tolppa parin metrin välein riittäisi? Tuleehan niitä silti toistakymmentä jos kaikki uusii.

Tai sitten joku ruuvipaalusysteemi, maakaira ja valu tms? Sen verran järeitä saa nämä olla että käsipelissä ei taida onnistua.

Juu ja mikään rakennusalan asiantuntija en ole, että sillä varauksella