Onko kellään muulla pölkkytaloa?

[Pekka Huhta]

Tuossa kairailtiin reikää vanhempien mökin seinään ja ihmettelin taas mökin rakennetta. Talo nimittäin on tehty noin 30-senttisistä hirrenpätkistä muuraamalla siten että pölkyt ovat seinässä poikittain, sisältä ulospäin. Muurauslaastina on käytetty saven ja sahajauhon sekoitusta, aika kuivana muuraten niin että savea oli vain siteeksi purun joukossa.

Ulkovuorauksena on tervapaperi ja sen päällä kovalevy. Kovalevyn päälle on vedetty pystyrimoitus ja parin metrin päästä ei huomaakaan että seinässä on tällä tavalla "pinnattu". Kovalevy on kestänyut erinomaisesti, yhdellä nurkalla levy on pikkuisen turvonnut kun vesi on roiskunut suoraan rännistä maahan ilman syöksytorvea. Eli paikassa, jossa lautakin olisi hapannut.

Lähellä meidän mökkiä oli kuulemma vielä 60-luvulla talo, joka oli tehty samalla ajatuksella, mutta sementtilaastilla. Se ei ollut ulkoa vuorattu ja kuulemma "ei tarttenut lasten mennä ikkunaan kattomaan kuka tiellä liikkuu, sen kun seinästä kattoi läpi". Ilmeisesti jutun juonena on juuri savi-purumassan kyky seurata puun elämistä, toisin kuin jos muurauksen tekisi pelkällä kiviainespohjaisella tavaralla.

Mahtaako kellään muulla olla samanlaista pölkkytaloa? Ainoa varteenotettava verkkoreferenssi oli http://www.talotori.net/omaterpolkkysavi.php , mutta siinäkin menetelmä oli mainittu lähinnä "karjarakennuksiin ja pula-ajan rakentamiseen" liittyväksi.

Talo on pysynyt hyvin lämpimänä ja on muuten mukava, ettei ainakaan sillä kokemuksella tuossa menetelmässä ole sen kummempaa vikaa.

Pekka

[mjoona]

Pölkkynavettoja olen nähnyt, aika näyttävän näköinen se ainakin on.

[maanma]

Eihän se sitä kovalevyä sisäpintaakan tarvitse (jos raot eivät ole kovin isoja).

Pölkyn päät jos hio niin tulee liimapuu pölkky efekti. Isommat raot voi tietysti kiilata ja hioa.

No enpä ollut vielä kuullut tällaisesta rakennustavasta. Toisaalta pula-aikana tehtiin varsin omaperäisiä ratkaisuja, kuten asuttiin "perunakuopassa" eli perunakellarissa. Kyllä pölkkytalo sellaisen asumisen voittaa 100-0.

Onkohan siellä asunut joskus hirsitalojen tekijä, joka on rakentanut itselleen talon "ilmaisista" jätepätkistä.

[Pekka Huhta]

Kyllä se savi-sahanpurulaasti sen verta huokoista ja rapisevaa tavaraa on, etten kyllä ihan hevillä jättäisi sisälläkään paljaaksi, kuluu se sieltä pikkuhiljaa pois ja sotkee. Ulkona on tosiaan se kovalevy ja sisällä Haltex, niin että jos saumat vähäsen aukeaa niin se ei kuitenkaan puhalla suoraan seinän läpi.

Yhdessä paikkaa keittiön ikkunan alanurkasta alas on halkeama, joka on ilmeisesti seinän läpi asti. Olen sen tulkinnut niin että ikkunan vieressä on pystykoolaus, jota vasten pölkyt on muurattu ja se on siitä koolauksen vierestä rapsahtanut auki.

Ainakin tämä meidän talo on kierrätyshirsistä tehty. Vanhoja purettavia hirsitaloja on ollut niin paljon että kyllä niistä on ollut helpompi pätkiä klapit seinään kun sekalaisista rakennusvaiheen pätkistä.


Voisihan sitä liimapuupölkkyefektiä koittaa tietysti pienillä aloilla niin että sitoisi laastin jollain vernissakäsittelyllä tai muulla ettei se kovin pölyä. Mutta se on tosiaan ihan jotain muuta kuin tavallista muurauslaastia, lähinnä siis vain ohuessa savivellissä pyöriteltyä sahajauhoa, jota saa sormella kaiveltua pölkkyjen välistä pois.

Ja toden puhuakseni, ei se ihan hirveän nättiä pintaa ole muutenkaan :)

Pekka

[-JL-]

Kotkassa on Villa Kärkisaari, joka on käsittääkseni rakennettu myös pölkyistä. Muistikuvani mukaan missään ei tainnut kuitenkaan olla esillä noita pölkkyjä. Työpaikan koulutusreissulla tuli käytyä tuolla syömässä, niin on hieman paikkapaikoin puutteellisia muistikuvia.
Mutta perhanan hieno paikka, ja hyvät sapuskat. 8)

http://www.villakarkisaari.com/

[Petri]

Yhden 'pölkkytalon' olen eläessäin nähnyt.
Sijaitsi siis Inkerissä, en muista paikan nimeä, Suomenlahden eteläpuolella Sosnovyi Borin lähellä. Oli päässyt niin huonoon kuntoon, että rakenne oli aivan näkyvissä. Taisi olla ollut puuverhous.
Oppi tulee idästä ?

[Sepi]

Meinattiin ostaa Kotkasta ns. nutikkatalo, joka on muurattu sahalta ylijääneistä rimanpätkistä. Niitä tiedän samalla seudulla enemmänkin.

Missä päin teidän pölkkytalo on? Ja milloin rakennettu?

Navetoissa pölkkyseiniä on esiintynyt, mutta asuinrakennuksessa taitaa olla jonkun originellin tekosia. Tiedättekö alkuperäistä omistajaa?

[Pekka Huhta]

Tää on Konginkankaalla, entinen kanttorila.

Omastakin mielestä rakenne kuulostaa vähän pielavetiseltä ja pari vuotta sitten se olikin oikeasti aika kylmä talvisin. Yläkerran vesivahingon jälkeen tehtiin vähän remonttia ja mm. pantiin alapohjaan kunnon selluvillat ja se on nyt ihan oikeasti kunnolla lämmin ja vedoton talo. Ja ennen sitä lattiaremppaa ainoat viat oli muutenkin lattiassa, joka veti ihan hitosti. No, tottahan nurkassa oli kuuraa kun siellä oli vaaksa tyhjaa purujen ja lattian valissa

Pekka

[Oto Hascak]

Tuossa kairailtiin reikää vanhempien mökin seinään ja ihmettelin taas mökin rakennetta. Talo nimittäin on tehty noin 30-senttisistä hirrenpätkistä muuraamalla siten että pölkyt ovat seinässä poikittain, sisältä ulospäin. Muurauslaastina on käytetty saven ja sahajauhon sekoitusta, aika kuivana muuraten niin että savea oli vain siteeksi purun joukossa.

Sotien jälkeen julkaistiin useampiakin rakennusoppaita. Koulun kautta yhden tällaisen sain, en vain kuollaksenikaan muista opuksen nimeä tai julkaisuvuotta... Tässä kuitenkin esiteltiin ja neuvottiin rakenteita, työtapoja jne salaojista lähtien katemateriaaleihin. Siinä oli myöskin kuvien kanssa ohjeet kyseisen seinän rakentamiseksi. Itse en koskaan ole nähnyt asuintalossa kyseistä rakennetta, pelkästään navetoissa!

[Punainen Pilvi]

Tervehdys uudelta jäseneltä!

Noita "kapulataloja" kyllä löytyy.
Ystäväni asuu moisessa, rakennettu n. 1920. Talo on edelleen erinomaisen ryhdikäs.

[Hower]

Pölkkyseinistä pölkynpäälattiaan....
Pihassa on autotalli, jossa ei autoa pidetä vaan rakennellaan kaikenlaista. Lattia on hiekkaa/kivituhkaa. Mitenkähän sinne voisi (vai voisiko)järkevästi rakennella ns. pölkynpäälattian. Olis askarteluhommissa mukavampi kuin hiekka...

[jmattis]

järkevästi tai helposti ei varmaan millään, mutta jos sen homman viitsii tehdä niin saat melkein ikuisen ja kaikenkestävän lattian.

pölkkylattiaa helpompi on tehdä kakkosnelosesta viidentoista sentin pätkiä ja pistää ne pystyyn - joissain ekstrakovaa kulutuskestävyyttä vaativissa paikoissa, esim. labroissa, tuollaisia on ollut joskus kyllästetystä puustakin, mutta se myrkky lienee syytä unohtaa.

ne on kai tehty valun päälle liimaamalla palat yhteen asennettaessa, eli aidon parketin tapaan...

[Petri]

Niin, erittäin kestävähän tuollainen pystypuu- / lihapölkkyrakenne - on esim. juuri lattiassa. Eipä irtoa tikkuja!

pölkkylattiaa helpompi on tehdä kakkosnelosesta viidentoista sentin pätkiä ja pistää ne pystyyn - ...

On myös olemassa pystyparkettia, siis n.100x100 paloja joissa puun vuosirenkaat ylöspäin. En tosin löytänyt netistä kuin maininnan Gallen–Kallelan museosta: 'Huoneen lattiaksi valittiin tervatusta männystä tehty pystyparketti kestävyytensä vuoksi'. Muistelisin että on käytetty myös jossakin myymälöistä Helsingin Esplanadilla - olisikohan ollut Marimekko ?.


pieniä lisäyksiä 7.8.2006:

Pystypuuparkettia tuo maahan Triofloor – puulajit eivät tosin ole kotimaisia eikä hinnaltaankaan kovin huokeaa.

Hakusanan 'pystypuuparketti' kautta löytyi tällainen dialogi – siinä lattian öljyämiseen liittyvä vinkki:

Keskustelin erään maalikauppiaan kanssa (kylmäpuristetun) pellavaöljyn imeytymisestä. Hänen mukaansa öljyn lämmittäminen 50 asteiseksi edesauttaa öljyn imeytymistä puuhun. Onko kellään kokemusta tästä?
Huom! En aio tehdä tätä veneen kyllästämisessä. Asia liittyy pölkkylattian (pystypuuparketti) palikoiden kyllästämiseen.

Kyllä pellavaöljy imeytyy paljon paremmin lämpimänä. Pelkän öljyn lämmittäminen ei tosin paljon auta, jos itse puu on kylmää taikka pahimmassa tapauksessa jäässä.

Hieno juttu että joku vielä tekee johonkin vanhaa "konepajanlattiaa". Niitä alkuperäisiä ei juuri tarvinnut kyllästellä, öljy ja rasva kertyi puuhun ihan yrittämättäkin.

[MM]

Mutta miksi ihmeessä kylmäpuristetusta? Meillä sitä on käytetty ainoastaan leikkuulautoihin, niin huonosti kuivuvaa se on. Homehtuukin herkemmin. Mieluummin keitettyä eli vernissaa.

[Petri]

.Mieluummin keitettyä eli vernissaa.

Täysin tyystin samaa mieltä.

Hassua muuten etten kiinnittänyt tuohon (kylmäpuristettuun) mitään huomiota ennen havaintoasi. Yleensähän kun puhutaan pellavaöljymaalista, tai vaikkapa kitin sekoittamisesta liidusta ja öljystä, tarkoitetaan — tai itse ainakin oletan tarkoitettavan — nimenomaan vernissaan tehtyä tavaraa.

Itsellänikin on 'kokemusta' kylmäpuristetusta: öljysin sisäportaat sillä, kaksi käsittelyä, ja varmaan kolmisen viikkoa portaissa sai hypähdellä vain joka toiselle portaalle. Ja vähän vastaava asia puisissa hyllyissä: hyllyyn nostettu kirja, lehti, seinän tapetti tai mikä tahansa huokoinen imee öljyä vielä kuukauden, parinkin päästä. Älkääkä kukaan kertoko että esim. valo tai serotiini nopeuttavat kuivumista.