Virtasen maalit ja home?

[Fränkkilä]

Taustaksi:

Aion uusia kesällä ulkovuoren ja toteuttaa sen ilmaraottomalla rakenteella, kuten nykyinenkin on. Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Tapani Koiranen ohjeisti käyttämään vain ja ainoastaan pellavaöljypohjaista maalia, esim. Virtasen 4-öljyn maali, Tiikurilan Lin, Uula ja joku neljäskin oli.

Ongelma:

Useampikin maalarimestari (oikeasti, koulutuksen käyneitä ukkoja) on nyt haukkunut minulle em. maalit. Homehtuvat kuulemma pomminvarmasti. Väittävät, että pellavaöljymaali itsessään sisältää homeelle ravinteen.

Kysymys:

Mikä on totuus? Projekti lähtee käyntiin parin viikon päästä, ja alaa tuntemattomana on hukassa oleva olo. Tällä saitilla tuntuu pyörivän pitkän linjan ammattilaisia. Josko joku osaisi/viitsisi valaista tämän asian tiimoilta. Maalia lukuun ottamatta tarvikkeet on tilattu, ja kohta menee yöunet.

[Ves_ku]

Tietäjää on monenlaista. Suosittelipa eräs maaalri käyttämään lateksia oikean öljyvärin sijaan koska lateksi hengittää paremmin.

En sen paremmin ota kantaa öljymaalin home ongelmaan, mutta jos ei tuuletusrakoa tule niin lienee ainoa vaihtoehto jos lateksiin vertaa.

[ArtoA]

Mää käytän Allbäkin pellavaöljymaalia ikkunoissa, homehtumisen estoon käytän 10-15 prosenttia saman valmistajan sinkkivalkoista pellavaöljymaalin joukossa. Ohjeen tähän sain maalia myyvästä Rakennusapteekista, omaa kokemusta ei ole homehtuuko vai ei.

[villelap]

Nykyään joidenkin säädösten mukaan homeenestoa on maaleissa vähennetty verrattuna vaikka 20 vuoden takaiseen. Öljymaaleissa tämä on ongelma,koska homeet käyttävät ravintona öljyä.

Maalausolosuhteet taitavat olla tosi tarkat öljymaalien kanssa nykypäivänä.

Vesiohenteisissa ei tämä ongelma ole niin suuri. Kyllähän ne nykyään väittää, että vesiohenteiset hengittää ja niillä ei ole mitään tekemistä 70 luvun "lateksien" kanssa. Tiedä sitten mikä on totuus. Ainakin tällä palstalla vesiohenteiset on kirosana.

Itse olen valinnut panun maaliksi kun kesällä laitetaan ulkoverhous. Meille tosin tulee tuuletusraolla. Aluksi vaihtoehtona oli nordica eko, mutta se on liian kiiltävä vaalealle pinnalle mielestäni.

[Pekka Huhta]

"Maalarimestari" on jo ihan oikea titteli, eikä mikään vaan vuosia töitä tehneen maalarin nimitys. Ihmettelen jos ihan oikea maalarimestari tuommoista pääsee väittämään, moni pitkään nykymaaleilla töitä tehnyt maalari varmaan noin sanookin.

Pellavaöljymaalit voivat homehtua. Seinän pinnanlaadulla on iso merkitys tässä: karheaan "hienosahattuun" lautaan eli kissannahkaan vedetynä monikin maali tykkää kerätä tipluja itseensä. Ja kun pellavaöljymaalissa on sinkkivalkoisen lisäksi hyvin vähän muita myrkkyjä niin se kiistämättä on herkempi homehtumaan kuin kemikaaliset kilpailijansa.

Jos pelkää hometta, niin maalin joukkoon voi laittaa sinkkinaftenaattia (saa mm. Sateenkaariväreiltä). Se on home- ja lahomyrkky jota puuveneilijät ovat käyttäneet kymmeniä vuosia estämään pellavaöljykyllästeen homehtumista ja parantamaan kyllästeen lahonsuojaa. Klassinen "Aspergol" oli tärpättiä, sinkki- (tai kuparinaftenaattia) ja myöhempinä vuosina tolyylifluanidia homesuojaksi.

Mä en taida haluta ruveta rakentamaan riitaa niiden sun maalarimestarien kanssa, ja vapun kunniaksi on semmoinen olo ettei muutenkaan jaksa ärhennellä.

Pekka

[manusund]

En nyt maalaamisesta sen ihmeemmin tiedä. Virtasta sivelin autotalliin viime syksynä ja ei ainakaan vielä hometta näy. Koska maaleissa ei enää homeen estoja ole, niin käsittääkseni juuri siksi seinät pohjustetaan ennen maalaamista homekäsittelyllä. Käsittely levitetään seinään esim. kemikaaliruiskulla, jossa pumppulla pumpataan painetta ruiskuun. Homekäsittely piti tehdä muistaakseni vähintään 24 tuntia ennen maalaamista. Mielestäni 4 öljyn maali oli hyvää tavaraa maalata. Kuivuu tosin aika hitaasti, mutta eihän sillä mitään väliä ole.

Taitaa olla maalien kehujia ja haukkujia yhtä paljon kuin löytyy eri maalejakin?! Pitää vaan arpoa kehuista ja haukuista, että mikä parhaiten sopii juuri omaan seinään.

[jope]

Kannattaa laittaa se ilmarako. Voi sitten vapaasti sutia mikä parhaalta tuntuu. Homehtuu korkeintaan maalipinta eikä koko seinä...

[Esko Epäkesko]

Tietäjää on monenlaista. Suosittelipa eräs maaalri käyttämään lateksia oikean öljyvärin sijaan koska lateksi hengittää paremmin.

En sen paremmin ota kantaa öljymaalin home ongelmaan, mutta jos ei tuuletusrakoa tule niin lienee ainoa vaihtoehto jos lateksiin vertaa.

Nykyaikaisten alkydimaalien vesihöyrynläpäisykyky on parempin kuin öljymaaleilla. Tämä on faktaa. Jos hengittävyydellä tarkoitetaan maalin kykyä sitoa kosteutta ja luovuttaa sitä, niin silloin alkydimaali ei hengitä, siitä kosteus vain kulkee läpi ja pellavaöljymaali hengittää. Se, miksi mikrometriluokaa olevan maalikerroksen pitäisi imeä kosteutta itseensä, on minulle mysteeri.

[Keijo]

Onko kenelläkään kokemusta maalattavuudesta Uula vs. Virtanen? Kesällä pitäisi maalata talo ja kun suojelukohteessa nuo alkydimaalit on pannassa, niin pitää maalata pellavaöljymaalilla. Vanhempien talon kävi paikallinen maalausliike maalamassa Virtasen 4-öljyn maalilla ja jälki ainakin oli ihan hyvää. Mietin onko se jotenkin helpommin levittyvää kun maalausliike sitä käyttää. Jos vaikka vähän säästäisi omia ja apumiesten vaivoja valitsemalla vähän erilaisen maalin.

[lempo]

Nykyaikaisten alkydimaalien vesihöyrynläpäisykyky on parempin kuin öljymaaleilla. Tämä on faktaa.

Faktaa se oli lateksien ylivertaisuus takavuosinakin, vaan pirun kalliita testejä talonomistajille. Tämän päivän faktat kun tuppaa oleen huomispäivän rakennusvirheitä.


PS. Alkydimaali ei kai sentään taida hengittää, anteeksi, läpäistä vesihöyryä, kapitalistisenkaan tiedemiehen mielestä




...

[Laurakaisa]

Nykyaikaisten alkydimaalien vesihöyrynläpäisykyky on parempin kuin öljymaaleilla. Tämä on faktaa. Jos hengittävyydellä tarkoitetaan maalin kykyä sitoa kosteutta ja luovuttaa sitä, niin silloin alkydimaali ei hengitä, siitä kosteus vain kulkee läpi ja pellavaöljymaali hengittää. Se, miksi mikrometriluokaa olevan maalikerroksen pitäisi imeä kosteutta itseensä, on minulle mysteeri.

Minä kun olen tällainen poloinen humanisti niin en ymmärrä vesihöyrynläpäisykyvystä juuri mitään. Mikrometrikin menee melkein yli hilseen.

Mutta jostain syystä meidän joitakin vuosia (siis ei vuosikymmeniä vaan vuosia) sitten lateksilla maalattu talo kuoriutuu ja kaverin pellavaöljymaalilla maalattu ei. Tämäkin on faktaa, empiirisesti todettua. Ja ihan pelkästään esteettisistä lähtökohdista olen melko vankasti sitä mieltä että talo, jonka seinästä ei irtoa isoja maalilämpäreitä, on parempi kuin talo, josta noita lämpäreitä irtoaa. Läpäisi höyryä tai ei, ottaisin mieluummin sellaisen kuoriutumattoman mallin.

Alkuperäiseen homeasiaan myös empiirisesti todettu havainto: Pari kesää sitten skrabattiin ja maalattiin uudestaan anopin ja appiukon ilmaraollinen 60-luvun talo, joka oli maalattu lateksilla ja uusikin maali oli sitä. Siinä pois raavitussa lateksissa oli se ongelma, että se homehtui. Tai siis itse maali ei tietenkään homehtunut mutta se keräsi pintaansa siitepölyä sun muuta, mikä sitten homehtui. Ilmiö alkoi heti ensimmäisenä maalausvuonna, nyt on uudella maalilla menty jokunen kesä ilman hometta. Että onni yksillä, kesä kaikilla.

[koeffte]

missä vaiheessa ne nykyaikaiset alkydimaalit sitten mahtoi tulla markkinoille..? valmistajat?

omien kokemusten mukaan ei ainakaan 20vuotta sitten alkydimaalit kovin hyvin rintsun seinään sopineet..

[lempo]

missä vaiheessa ne nykyaikaiset alkydimaalit sitten mahtoi tulla markkinoille..? valmistajat?

omien kokemusten mukaan ei ainakaan 20vuotta sitten alkydimaalit kovin hyvin rintsun seinään sopineet..

Tässähän se on jatkuvan kasvun ja kertakäyttökulttuurin ongelma. 20 vuotta vanhat faktat on muinaisuutta, vanhoja virheitä jotka ovat jo useaan kertaan korvautuneet uusilla. Kuka niitä vielä muistelee? Kulttuurissa, jossa uusi on lähtökohtaisesti parempaa kuin vanha, ei vanhoja lupauksia tarvitse lunastaa. Vanhoista virheistä maksavat kuluttajat, mutta onneksi uusi, kaikkia vanhoja parempi ratkaisu on heti ostettavissa.

Niin ja taisi Esko kuitenkin tarkoittaa akrylaattia, joka on parasta mitä teollisuudella on tällä hetkellä tarjota laboratoriossa pidettävään lautaan.



...

[Janetski]

Nykyään joidenkin säädösten mukaan homeenestoa on maaleissa vähennetty verrattuna vaikka 20 vuoden takaiseen. Öljymaaleissa tämä on ongelma,koska homeet käyttävät ravintona öljyä.

Itseasiassa tehoaineita käytetään varmaan enempi nykyään kuin 20 vuotta sitten. 20 vuotta sitten käytettiin puunjalostuksessa ihan eri tavalla myrkkyjä joten pintamaaleissa niitä taas ei tarvinnut niin paljoa olla. Homeet käyttää ravintonaan suurin piirtein mitä vaan, ihan samalla lailla akrylaattikin on ravintoa ilman tehoaineita. Kaikissa ulkomaaleissa on nykyään tehoaineita, enemmän tai vähemmän.

Nykyaikaisten alkydimaalien vesihöyrynläpäisykyky on parempin kuin öljymaaleilla. Tämä on faktaa. Jos hengittävyydellä tarkoitetaan maalin kykyä sitoa kosteutta ja luovuttaa sitä, niin silloin alkydimaali ei hengitä, siitä kosteus vain kulkee läpi ja pellavaöljymaali hengittää. Se, miksi mikrometriluokaa olevan maalikerroksen pitäisi imeä kosteutta itseensä, on minulle mysteeri.

Tarkoitat varmaan akrylaattien, ei liuotinohenteisten alkydimaalien? Akrylaattipinta imee myös itseasiassa kosteutta, aika paljonkin, siksi virallisten ohjeiden mukaan puupinta pitää ensin tukkia alkydipohjaisella öljypohjalla, joko liuotinohenteisella tai vesiohenteisella ja ulkoverhous varustaa tuulitunnelilla toiselta puolelta. Nykyinen akrylaattipinta on melkoisen horisko, siksi se läpäisee myös kosteutta ja on saatu hyväksi vesihöyryn läpäisevyydeltään. Siksi on ehkä väärin puhua enää tiiviistä maalikalvosta akrylaatin kohdalla. Vanhassa seinärakenteessa nykymaalit vain edelleen toimivat melko huonosti jos tuulitunneli puuttuu. Samoin lopputulos saattaa olla aika huono, jos tuulitunnelilla varustetusta seinästä jätetään öljypohja pois ja maalataan pelkällä akrylaatilla. Siksipä lähes kaikki puutavara on teollisesti pohjamaalattua nykyään. Akrylaattimaalit sisältävät kaikenlaisia apuaineita ja pinta-aktiivisia ainesosia. Jos kosteutta pääsee enemmän maalipinnan alle joko rakenteen kautta ja/tai maalipinnan läpi, alkaa ainesosat reagoida siten, että maalipinta alkaakin kuroutua umpeen, tiivistyy ja sitoo kosteuden alleen. Jos rakenne on kostea vähän koko ajan, myös maalipinta pysyy tiiviinä ja pitkässä juoksussa puu lahoaa ellei maali korkkaa irti ja kosteus sitä kautta pääse osittain pois. Kävi kummin tahansa, joko maalipinta on ruman näköinen ja/tai auttamattomasti pilalla.

Perinteisillä öljymaaleilla maalattuja vanhoja seiniä on aika paljon pitkin Suomen maata, kummasti ne vaan on toiminu vuosikymmeniä ja jopa -satoja. Siksi ne mielestäni ovat varmoja ratkaisuja nykyäänkin vanhassa tai vanhan mukaisessa seinärakenteessa. Olisko kyseessä sitten sitä oikeanlaista hengittämistä...

[Hower]

Aion uusia kesällä ulkovuoren ja toteuttaa sen ilmaraottomalla rakenteella, kuten nykyinenkin on

Minä en sinänsä paljon maaleista tiedä, joten niihin en ota kantaa.
Mutta jos vanha ilmaraoton ulkoverhous on nyt siinä kondiksessa, että se pitää oikeasti raksia alas seinistä niin olisko varmuuden vuoksi syytä vielä harkita sen uuden verhouksen tekemistä ilmaraollisena? Vaikka vanhassa ei olekaan, tai ehkä juuri siitä syystä kun vanhassa ei ole ollut?