-56 rakennettu remontoimaton talo, roi

[Tea]

Moikka!

Palstaa olen vuosia enemmän ja vähemmän vilkuillut vaan nyt on ensimmäinen viestikin kirjoitettava, kun jännittää niin pirusti. Kaipaan neuvoja konkareilta, sillä tuli sovittua huomisaamuksi näyttö erääseen taloon, joka liian kevyin tiedoin herätti liian suuren kiinnostuksen . Kohde on tässä: http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/p ... 41.1545731, vaan tuskin on montaa päivää.

Mihin huomenna pitäisi kiinnittää erityishuomiota, mitä kysyä ja mitä tarkastella tarkemmin? Kuntotarkastusta ei ole tehty, myyjä __haluaa päästä talosta eroon niin, ettei hänelle jäisi talosta jälkeen mitään vastuita__. Hän on siis myymässä "huonokuntoista" taloa, joka tässä tapauksessa tarkoittaa enimmälti pintojen ja kalusteiden vanhuutta, katon, salaojien, putkien ja oletettavasti myös öljypolttimen iäkkyyttä. Taloon ei ole rakennettu koskaan sisäsaunaa, vaan piharakennuksessa on "huonokuntoinen" sauna. Yläkerta on pääosin rakentamaton, yksi huone sinne on tehty, mutta senkin voisi purkaa ja rakentaa joskus tarvittaessa tilan toimivaksi. Talossa on lämmin "ajoluiskallinen" (ruohottunut ja ehkä sortuvakin) täyskellari, jota ei noissa kuvissa näy, mutta google mapsin katunäkymissä ympäristöön pääsee tutustumaan.

Mietityttää siis, kun kyseessä on kohde, josta varmasti pitäisi pikaisesti halutessa tehdä tarjous. Talo on kuitenkin täysin kuntotarkastamaton (myyjä oli suhtautunut positiivisesti siihen, että mahdollinen ostaja sen teettäisi( liekö saisi 50%/50%)) eikä huvittais omalla terveydellä tai taloudella ihan hirveesti leikkiä. Talo on kuitenkin asuttuna ja voisi olettaa, että siinä voisi asustella ja antaa sen itse kertoa missä järjestyksessä aletaaan mitäkin tehdä. Itseltä hoituu tähän mennessä lähinnä pintatyöt, mutta ollaan valmiita elämään ja opettelemaan.

Jos on suositella jotain asumisterveysasiantuntijaa tai kuntotarkastajaa Rovaniemeltä niin ilolla otan senkin tiedon vastaan, kun se kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulee ajankohtaseksi.

Edit. kirj.virheitä

[kakluuni]

Hei.

Jaahas, ja heti ollaan ensimmäiseksi miettimässä jo huoneiden purkua ja uusjakoa .... No olkoon


Ensinnäkin: myyjä ei voi myydä kiinteistöä ilman minkäänlaista vastuuta. Myyjän (kuten myös ostajan) vastuut on määritelty maakaaressa.löytyy googlaamallakin. Myyjän vastuu kiintestökaupassa on laaja.

Kirjoitit, ettei sisässaunaa, eikö sisätiloissa ole pesutilojakaan vai missä tuo suihkutila on? Mitä vähemmnän vesipisteita ja mitä suppeammalla alueella talossa, sen pienempi riski vaurioihin. Kosteat tilat kannattaa joka tapauksessa tarkaan selvittää, milloin ja miten tehty.
Yläkerran toinen pääty näytti rakentamattomalta, siinä mielessä hyvä, että näkee katon kunnon niiltä osin. Kannattaa ottaa taskulamppu mukaan ja tarkaan tutkia, löuytyykö katosta vuodon merkkejä. Myös toisen rakennetun päädyn katon ja sivustojen kunto ja rakenne pitää tarkistaa. Jossain on luukku tai kulku niin että pääsee tarkistamaan.

Minne sadevedet on johdettu ja miten maan kallistukset talon ympärillä. Kiinnitä tähän huomiota.

Mitä kellaritiloissa alakerrassa on? Tällä palstalla keskusteltu kilometreittäin rintiskoiden kellarien ongelmista. Kannataa katsoa näitä keskusteluja.

Kannattaa pitää pää kylmänä vaikka välittjä kuinka hokisi "tämä menee nopeasti", on etupäässä heidän vedätystään. (Tosin kotikaupungissani tuli eilen peruspilaamaton kohde myyntiin ja tänään se oli jo myyty)

Kyynisenä voisin sanoa, että kuntokartoituksesta on vain se hyöty, että myöhemmin mahdollisesti myyjän kanssa riidellessä voi ostajana osoittaa täyttäneensä ostajan velvollisuuksia selvittää kohteen kuntoa. Jos joku kuntotarkastajajamppa tulee pihaan kiertelemään ja näkee rikkinäisen rännin ja kirjoittaa raporttiin, että rännit kaipaavat uusimista, niin ei sellaisesta paljon hyötyä ole. Kostusmittauksetkin ovat monasti sellaisia, että niistä ilmenee vain se minkä silmäkin näkee. Virheellisiä rakenteita tai homevaurioitahan niillä ei löydä. Juuri hiljan olen seurannut kohdetta, jossa kuntotarkastuksessa kaikki oli erinomaisessa kunnossa, mistään ei löytynyt mitään,kehuja vaan hyvästä kunnosta. mutta todellisuudessa kohteessa laajat koste- ja homevauriot. En halua peloitella, vaan muistuttaa vain siitä, että sellainen peruskuntokaroitus ei takaa oikeastaan yhtään mitään.


Tässä nyt jotain. Etsimällä tältä foorumilta löytyy paljon keskustelua tästä aiheesta, jossain viestiketjussa on ostajan tarkistuslistakin on. Ja se on pitkä.

[Juha_P]

Moi vaan sinne pohjoiseen

Tossa jo aika paljon tulikin mutta joitain huomioita:
Kuvista päätellen talossa ei ole tehty viimeaikoina remontteja, mikä on hyvä asia. Ei ainakaan ole kätketty maalin, tapetin tai uuden cyprokin taakse mitään vuotoja/vaurioita.

Kellari on asuinkäytössä ja lattiassa muovimatto? Nuuski kellarin nurkkia. Siis nuuski kirjaimellisesti. Muovimatto kerää kosteutta eikä kuulu sinne.

Seinät näyttävät olevan rapatut. Selvitä onko rappauksen alla tiili vai onko rapattu vinolaudan päälle. Ensimmäinen parempi jälkimmäinen huonompi

Yläkerrassa rakennettu huone: tutki tarkkaan vinojen kattojen sivuseinien pintoja. Näkyykö viitteitä kosteudesta/kondenssita.

[pvalila]

Moi vaan sinne pohjoiseen

Tossa jo aika paljon tulikin mutta joitain huomioita:
Kuvista päätellen talossa ei ole tehty viimeaikoina remontteja, mikä on hyvä asia. Ei ainakaan ole kätketty maalin, tapetin tai uuden cyprokin taakse mitään vuotoja/vaurioita.

Kellari on asuinkäytössä ja lattiassa muovimatto? Nuuski kellarin nurkkia. Siis nuuski kirjaimellisesti. Muovimatto kerää kosteutta eikä kuulu sinne.

Seinät näyttävät olevan rapatut. Selvitä onko rappauksen alla tiili vai onko rapattu vinolaudan päälle. Ensimmäinen parempi jälkimmäinen huonompi

Yläkerrassa rakennettu huone: tutki tarkkaan vinojen kattojen sivuseinien pintoja. Näkyykö viitteitä kosteudesta/kondenssita.

Saattaa olla hyvin myös nk. tojalevyn päälle rapattu. Tojalevy on sementin ja puutikkujen sekoitus ja toimii aika hyvin siirtymäkerroksena puurakenteesta kivirakenteeseen (siis puurungosta rappaukseen).

[Tea]

Ehdottoman päteviä muistutuksia ja vinkkejä, kiitos niistä!

Jokunen vastaus ja lisäihmettely:

kakluuni:
Huoneiden uusjako, pyh vaan, miehän kommentoin tuota viime vuosikymmeninä rakennettua yhtä yläkerran kamaria . Muutoinhan juuri tuossa viehättävät (liikaakin?) nuo jotkut alkuperäiset hommat ja yksityiskohdat kuten vanhat kiintokomerot, kaapit, listat, viiluovet. Ja samalla niistä puhuessani tiedän, että niitä kaikkia saan vielä hankittua vaikka purkutaloista siihen varmaan ja oikealta tuntuvaan taloon, joten noiden yksityiskohtien perään ei liikoja tarvitse haikailla.
Suihkutila on ilmeisesti rakennuksen asuinkerroksessa (yläkerta puolityhjä ja kellari tavarasäilytyksessä), huomennapa sen näkee. Olettaa sopii, ettei tuo valkoinen laatoitus viime vuosikymmeniltä ole, joten enemmän ja vähemmän kostea varmaankin on. Kiitti pään kylmyys -muistutuksesta, malttia tarvitaan nyt kun välillä on pelko perseessä että löytää ittensä jostain valesokkelisesta 70-luvun pulpettikattosesta tönöstä.

Juha_P: Huomennapa sen kellarin olemuskin paljastuu vähän enempi. Näistä kuvista: http://img.cromet.fi/itemimages/realty/ ... 927242.jpg päättelin että se olis enempi varastokäytössä ja sain vaikutelman betonisesta lattiasta. Pitääpä nenäkannuttaa aamulla, jotta hajuaisti toimisi kunnolla ja saisi nuuskittua parhaansa mukaan.
Ja hyvä vinkki toi yläkerran rakennetun huoneen kaltevien pintojen tsekkaus. Kävikin mielessä, että onko tuollaisiin aikanaan rakennettaessa osattu jättää sellaisia rakoja, että yläpohja tuulettuisi kunnolla. Ja noviisi kysyy: miten noiden yläpohjien tuuletukset yleensä hoituvat?

Juha ja pvalila: Pitääpä tuota rappauksen alusmateriaalia kysellä. Toistaiseksi on tullut fiilis, ettei talon emännällä juuri ole papereita tai piirustuksia talosta. Hukkuneet vissiin, mutta pitää tsekata.

Jokunen lisäihmettely:
En kohteen kuvista ihan ottanut ihan satavarmasti tolkkua, onko välipohja betonia vai puuta. Pitääpi painua sinne rmt-kellarien ongelmatopikkiin kuikuilemaan, kuinka monen jalka on puisista välipohjista tullut läpi tms. ja miten mahdollisesti salaojittamattomat talot ovat pärjänneet.

Ja tuohon aikaan sokkeli on varmaan sitten tehty raudattomana ja saattaa elää enemmänkin. Miten maallikko oppii näkemään, minkälaiset halkeamat rakenteissa ovat perushommia ja mitkä pahojapahoja. Tai siis tää ei kai ollut oikea kysymys, kun vastauksen tiedän itsekin: opiskelemalla. Tutkimalla paikkojen päällä, lukemalla, ihmettelemällä ja asiantuntijoiden opissa.

Ja mites noi vanhat pintavedetyt sähköt, vaihtaahan niitä täytyy, mutta kunnes sen aika on, ovatko ne niin sytytyslankoja kuin jotkut pelottelevat?


Kiitti vastauksistanne, hyvä tosiaan linkkailla ja vinkkailla mua tuonne keskustelujen puolelle, olen sen verran harvakseltaan välillä käynyt, etten ole joka topicissa pysynyt mukana. Ja lopun huumoripläjäyksenä voisin kysyä, mistä löytyy se 60-80-luvun valesokkelisten tasa-tai pulpettikattoisten tiilitalojen foorumi?

[kakluuni]

""Ja lopun huumoripläjäyksenä voisin kysyä, mistä löytyy se 60-80-luvun valesokkelisten tasa-tai pulpettikattoisten tiilitalojen foorumi?""

[Juha_P]

Ja mites noi vanhat pintavedetyt sähköt, vaihtaahan niitä täytyy, mutta kunnes sen aika on, ovatko ne niin sytytyslankoja kuin jotkut pelottelevat?

Ei ne varmaan nyt ihan sytytyslankoja ole jos ovat kunnossa eikä ylikuormiteta vaihtamalla ylisuuria sulakkeita.

Pitääpä tuota rappauksen alusmateriaalia kysellä

Koputtelemalla seinää kuulet kyllä koputteletko massiivista tiiliseinää vai ohutta puun tai tojan päällä olevaa rappausta.
Tojalevyn päälle tehty ei ole mulle tuttu mutta vinolaudan+kanaverkon päälle rapatuissa on ongelmia. Ropisevat alas.

Kuvista näyttäisi, että kellarin päällä on betoniholvi ja seinissä taitaa olla rivinteeraus eli verhomuuraus. (Ikkunat ovat aika syvällä)

[tessu]

Ei tuo pahalta näytä ja onneksi ei ole se sauna sisällä kostuttamassa joka nurkkaa,kuten moni teki -60-70 luvulla,jos nurkat näyttää kuivilta ja katto on kestäny niin ei lahoa pitäisi olla.
Remonttiahan aina tulee jokapaikassa,pidetään peukkua!

[jope]

Ulospäin oli ihan nätin näköinen. Aika suolaisen tuntuinen hinta välttävän kuntoiselle talolle vaikken roin hintatasoista ole perillä. Varmaan kannattaisi ennen läskin ottoa miettiä paljonko pitää ottaa lisää tuleville energia,putki sähkö jne. remonteille tuosta rakentamattomasta huoneesta puhumattakaan. Näytti pesutilatkin olevan aikakaudelta jolloin vesieristykset ja niiden suoritustavat oli villiä länttä. Asutettu kellari viittaisi että kosteudesta ei ole ainakaan järjettömiä huolia ollut viimeaikoina.
Köökissäkin puuhaa ja rahanmenoa piisaisi jos sille tielle haluaa. Nykyasujilla on maaninen vimma polttaa puuta uunissa ja näyttäisi että tuolla ei ole edellytyksiä. Niiden järjestäminen vaatii omat kuvionsa.

[lempo]

Muutoinhan juuri tuossa viehättävät (liikaakin?) nuo jotkut alkuperäiset hommat ja yksityiskohdat kuten vanhat kiintokomerot, kaapit, listat, viiluovet. Ja samalla niistä puhuessani tiedän, että niitä kaikkia saan vielä hankittua vaikka purkutaloista siihen varmaan ja oikealta tuntuvaan taloon, joten noiden yksityiskohtien perään ei liikoja tarvitse haikailla.

Kyllä yksityiskohtien perään kannattaa haikailla. Alkuperäinen lista on aina alkuperäinen, puhumattakaan ovista, ikkunoista, kiintokalusteista... Keittiö ei kaipaa kuin maalia ja kahvat kaapinoviin (ja putket ja sähköt pintavetoina, mutta ne kuuluvat perusasiohin jotka täytyy tarkistaa aina, vaikka olis kuinka uutta ja hienoo).
Eli mikäli arvostaa 50-luvun tyyliä, kannattaa alkuperaisestä myös maksaa. Kun se on kerran muutettu, ei alkuperäistä saa takaisin rahallakaan. Toinen asia on sitten se että alkuperäisyys (ja remontoimattomuus) ei tämän päivän kiinteistökaupoissa ole hintaa nostava tekijä, vaan pikemminkin päinvastoin. Eli alkuperäistä arvostavan ostajan etu. Lisäksi rakenteiden mahdolliset vauriot ovat yleensä helpommin nähtävillä.

Noin muuten, niin rapatussa talossa ei mielestäni ole niinkään tärkeää mitä siellä on pohjalla kuin mitä pinnassa. Hyvin tehty rappaus kyllä pysyy kaikilla alustoilla mikäli vaan sisältä tuleva kosteus pääsee pois. Eli tutki maalityyppi! Kalkkimaali paras (ainoa täysin varma), muovimaali tiputtaa rappauksen ennen pitkää, on alusta mikä tahansa.


...

[Juha_P]

Noin muuten, niin rapatussa talossa ei mielestäni ole niinkään tärkeää mitä siellä on pohjalla kuin mitä pinnassa. Hyvin tehty rappaus kyllä pysyy kaikilla alustoilla mikäli vaan sisältä tuleva kosteus pääsee pois. Eli tutki maalityyppi! Kalkkimaali paras (ainoa täysin varma), muovimaali tiputtaa rappauksen ennen pitkää, on alusta mikä tahansa.

Toi maalijuttu on täyttä asiaa.

Mutta omana havaintona: asuin vuodesta -72 vuoteen -95 rintsikka-alueella, jolla vanhempani asuvat edelleen. Kyseisellä alueella järjestäin liki kaikki rapatut talot, jotka oli rapattu vinolaudan+kanaverkon päälle ravistivat pintansa kuin koira uinnin jälkeen mutta tiilen päälle rapatut on edelleen alkuperäisellä rappauksella. Muutama jopa lateksilla maalattuna!! Ihme kyllä.
Ei tästä valtakunnan kattavaa tutkimusta saa mutta tämmöinen suppea otanta kumminkin.

[jope]

Niin no ne muovimaalitkin on kehittyneet aikalailla talotohtorin päiviltä saatikka seitkytluvuilta. Vaikka eihän se rappauksen päälle parasta ole. Mutta niitä on muitakin vaihtoehtoja jos ei kalkkimaalin työläs ja vaikea sutiminen kiinnosta...

[Kulmala]

Ensinnäkin: myyjä ei voi myydä kiinteistöä ilman minkäänlaista vastuuta. Myyjän (kuten myös ostajan) vastuut on määritelty maakaaressa.löytyy googlaamallakin. Myyjän vastuu kiintestökaupassa on laaja.

Voi toki myydä, mutta hinta on silloin tontin hinta miinus purkukustannukset. Jos ostaja päättää jäädä asumaan, on se hänen asiansa.

[Laurakaisa]

Ei ne varmaan nyt ihan sytytyslankoja ole jos ovat kunnossa eikä ylikuormiteta vaihtamalla ylisuuria sulakkeita.

Minä olin sitä mieltä, luettuani tätä foorumia ja jotain muitakin alan systeemejä, että hui apua alkuperäiset sähköt äkkiä remonttiin. Nyt aika moni sähköihminen on minulle todennut, että paikallaan oleva piuha, jossa vipeltää hehkulampullinen sähköä, ei noin lähtökohtaisesti ole mitenkään hirvittävän turmiollinen saati äkillisesti poksahtava osa. Kolmivaihevirrat ja juuri nuo ylisuuret sulakkeet ja taivutellut ja irroetellut johdot ja sähkönakaleet ovat asia erikseen, mutta ne peruspintavetolampunpiuhat eivät mitään välitöntä hengenvaaraa kyllä aiheuta. Toki ne on hyvä tarkistaa, kuten kaikki muutkin osat ja paikat ja nurkat talosta.

[lempo]

Niin no ne muovimaalitkin on kehittyneet aikalailla talotohtorin päiviltä saatikka seitkytluvuilta. Vaikka eihän se rappauksen päälle parasta ole.

Melkein tekis mieli tarttua tähän, mutta kun kerran itsekin pyörsit puhees niin ei sitten viitti..


...