Kiertoveden paine romahtaa kun käyttää lämmintä käyttövettä

[mixout]

Ongelma on seuraava: Kun lämmintä käyttövettä käyttää hieman reilummin (useampi ihminen käy peräkkäin suihkussa, tiskikone pyörii monta kertaa peräkkäin tms.) kiertoveden paine romahtaa. Vesipatsasmittari on vähintäänkin epätarkka, mutta paine ennen suihkua on 12 ja suihkun jälkeen 6. Veikkaan, että lukemassa on ainakin 4 liikaa, viimeksi esipainetta säätäessä ja kattilan ollessa tyhjänä mittari näytti 4. Paineen romahtaminen aiheuttaa sen, että suurin osa pattereista alkaa lorisemaan. Noin vartin kuluessa paine on kehittynyt takaisin.

Mitä olen tarkastanut:
-Kattilan lämpö, 80 astetta ja lämmitys alkaa 76 asteessa eli kattilan ei PITÄISI viilentyä liikaa vettä käytettäessä
-Esipaine säädetty 0.6bar, talo on kolme kerroksinen, mutta huonekorkeus on suhteellisen matala varsinkin autotallikerroksessa missä pannuhuone on. Teen tarkistusmittauksen kun kerkeän, mutta ylimpään patteriin on matkaa n. 5 metriä kattilalta.
-Kiertovesi on ilmattu, että ainakaan ylimääräinen ilma ei pitäisi vaikuttaa.

Mikä avuksi? Teen vielä uuden esipaineen säädön tarkemmalla painemittarilla ja tarkalla korkeudella, mutta sen jälkeen alkaa keinot loppua. Jotenkin en jaksa uskoa tuohon esipaineen väärään arvoon..niin, ja kattila on Jäspi Mister.

[TheHaawiz]

Kattilan kuuma vesi pääsee lämminvesikierukan kautta käyttöveden mukaan?

[pvalila]

Jos kierukassa on vuoto niin silloin patterikierrossa painetta riittää! Käyttöveden paine on paljon korkeampi kuin patterikierrossa sallitaan.

Eiköhän tuossa ole kysymys siitä, että paisari ei pysty tekemään omaa työtään silloin kuin kattilan lämpötila laskee nopeasti?

[Aaltju]

-Esipaine säädetty 0.6bar, talo on kolme kerroksinen, mutta huonekorkeus on suhteellisen matala varsinkin autotallikerroksessa missä pannuhuone on. Teen tarkistusmittauksen kun kerkeän, mutta ylimpään patteriin on matkaa n. 5 metriä kattilalta.

Siinäpä se ongelman ydin... nosta esitäyttöpainetta.

0,1 bar varmuusmarginaali hydrostaattiseen paineeseen nähden ei vain riitä... jo pelkästään siitä syystä että rautakaupan painemittarit (tai putkarien sen paremmin) eivät ole mitään tarkkuusinstrumentteja vaan tuollainen kymmenyksen heitto on melko tavallista uudenkarheallekin mittarille.

[mixout]

-Esipaine säädetty 0.6bar, talo on kolme kerroksinen, mutta huonekorkeus on suhteellisen matala varsinkin autotallikerroksessa missä pannuhuone on. Teen tarkistusmittauksen kun kerkeän, mutta ylimpään patteriin on matkaa n. 5 metriä kattilalta.

Siinäpä se ongelman ydin... nosta esitäyttöpainetta.

0,1 bar varmuusmarginaali hydrostaattiseen paineeseen nähden ei vain riitä... jo pelkästään siitä syystä että rautakaupan painemittarit (tai putkarien sen paremmin) eivät ole mitään tarkkuusinstrumentteja vaan tuollainen kymmenyksen heitto on melko tavallista uudenkarheallekin mittarille.

Olisiko jossain esipaineen toiminta ja tarkoitus selitetty seikkaperäisesti?kiinnostaisi ymmärtää tuon toimintaa. Viimeksi putkimies oli sitä mieltä, että esipainetta on liikaa..eli pitääkö nyt nostaa vai laskea? Katsoin tuon 0.6 3:lla eri mittarilla ja otin niiden keskiarvon. Voiko tuon esipainetta muuten vaihtaa/säätää vaikka kattilassa on paine?tietysti mittari ei näytä silloin pelkkää esipainetta, mutta jos lisään/vähennän esim 0.2 niin muutoksen näkee kyllä..

[Aaltju]

Olisiko jossain esipaineen toiminta ja tarkoitus selitetty seikkaperäisesti?

Vaikkapa peruskoulun tai lukion fysiikan kirjassa kohdassa hydrostaattinen paine

Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä että jos sinulla on esim 10 m korkeusero putkistossa niin korkeimman ja matalimman pisteen paine-ero on 0.981 bar, elikkäs käytännössä 1 m vettä vastaa 0.1 baria painetta.

Jos paine laskee alle tuon hydrostaattisen paineen arvon niin putkiston yläpäässä on joko tyhjää tai alipainetta (elikkäs ilmaa tai vesihöyryä) vastaavan matkan mitä paine on alle teoreettisen hydrostaattisen paineen lukeman.

Koska veden tilavuus vaihtelee paineenfunktiona järjestelmässä on aina jonkinlainen paisunta-astia joka vastaanottaa tilavuudenmuutokset. Avoastiallisessa järjestelmässä paine on aina tasan hydrostaattinenpaine joka aiheutuu astian pinnan (joka siis vaihtelee) ja alimman pisteen välisestä korkeuserosta. Kalvoastiallisessa paine taas on verrannollinen siihen paljonko astian sisälle täytyy mahduttaa vettä... ja se miksi kalvoastiassa paineen pitää aina olla suurempi kuin hydrostaattinen paine on johtuu siiteä että kalvo ei missään tapauksessa saa maata vasten astian pohjaventtiiliä ettei se ajanmyötä hankautuisi rikki sitä vasten.

Viimeksi putkimies oli sitä mieltä, että esipainetta on liikaa..eli pitääkö nyt nostaa vai laskea? Katsoin tuon 0.6 3:lla eri mittarilla ja otin niiden keskiarvon. Voiko tuon esipainetta muuten vaihtaa/säätää vaikka kattilassa on paine?tietysti mittari ei näytä silloin pelkkää esipainetta, mutta jos lisään/vähennän esim 0.2 niin muutoksen näkee kyllä..

Tuossahan on nyt muutama vaihtoehto... astiassa on liian vähän ilmaa tai järjestelmässä liian vähän vettä. Jos astiaasi on pumpattu esitäytöksi vaikkapa 0,6 bar niin sitten kun päästät järjestelmään vielä vettäkin niin että paine nousee luokkaan 0,8 bar niin astiassakin on jo vettä joten se pystyy kompensoimaan sekä laajenemisen että supistumisen.

[petej]

Voisin olla sitä mieltä et esipainetta laskemalla vois tulla toivottuja tuloksia.
Tuo oirehan tulee kun paisunta-astia ei pysty hoitamaan hommiaan ja esipainetta nostamalla käyttäkelpoinen paisunta tilavuus pienenee ja nyt sitä tarvittaisiin lisää... Toimiihan se paissari varmasti? ettei kalvo ole jumittunut kiinni joka voi tapahtua jos esipaine on päässyt karkaamaan, jolloin kalvon alasta on käytössä enää murto-osa. Mulla ainakin piti vanhaa paissaria "houkutella" toimintaan jonkun aikaa kun oli paineet karussa ennen kuin kalvo irtosi pytyn päädystä.

[koeffte]

voisko joku kertoa mulle onko mun paisari sökö (2vuotta vanha)

paine heittelee aika paljon. ennen ei heitellyt.(paineen vaihtelu ei ole kuitenkaan sitä luokkaa kun paisunta pytty on täysin vettä täynnä,liikkuu painemittari muutes aika hätäseen silloin )ajattelin jostain kumman syystä että paisarissa on liikaa esipainetta..kokeilin päästää venttiilistä painetta pois. ei onnistu ei tule ilmaa eikä kyllä vettäkään.

jos verkoston paine on alhainen 0,5-0,7 niin tällöin saan paisarin venttiilistä hiukan sihistettyä ilmaa pois?! WTF

ilmanpoistin mulla on rikki,vaihdan ku kerkiän..vaikuttaisko se..?

[Puulämmittäjä]

Siis koetitko ottaa paisunta-astian neulaventtiilistä painetta pois. Se on samanlainen kun henkilöauton pyörän venttiili. Kun neulasta painaa pitäisi ulos tulla jompaa kumpaa ilmaa tai vettä. Kerro tarkemmin.

[Aaltju]

Voisin olla sitä mieltä et esipainetta laskemalla vois tulla toivottuja tuloksia.

Niin joo... tuo on kolmas vaihtoehto... eli paisunta-astiassa olevan veden määrä ei vaan riitä.

... mutta joka tapauksessa järjestelmän painemittarin pitää näyttää lukemaa, joka on aina ja joka tilanteessa hydrostaattinen paine ja rapiat päälle.

[koeffte]

Siis koetitko ottaa paisunta-astian neulaventtiilistä painetta pois. Se on samanlainen kun henkilöauton pyörän venttiili. Kun neulasta painaa pitäisi ulos tulla jompaa kumpaa ilmaa tai vettä. Kerro tarkemmin.

juurikin näin. kun painetta on reippaasti 1,2-1,4b niin ei tule mitään,alhaisella paineella 0,5-0,7b taas tulee ilmaa/vetyä mitälie.. joku mättää siinä paisarissa.

vettä sieltä ei kuitenkaan tule eli kalvo ehjä? vaihdan ilmanpoistimen lähiaikoina niin täytys varmaan tutkia tarkemmin tota pönttöä kun on paineet pois verkostosta.perkule kun se ei oo ku 2vuotta vanha tosiaan edellisest oli kalvo pskana. käyttöveden sekotusventiililikin rupes kiukuttelemaan sekin on 2vuotta vanha. LVI tarvikkeiden laatu ei okein vakuuta

[Puulämmittäjä]

Ahaa, siis ei tule vettä. Se onkin hyvä uutinen. Otetaampas rauhallisesti. Siitä paisuntasäiliöstäsi puuttu vastapaine ilma. Ensin kuitenkin. Paisunta-astiaa ei voi purkaa ja kasata, se kasataan kerran tehtaalla eikä siihen voi mitään korjaustoimia tehdä sen jälkeen. Nyt asiaan. Paisunta-astiassa kuuluu olla puolet vettä ja toinen puoli ilmaa. Se ehyt kumikalvo on siinä välissä. Koska paineet nyt "heittelee" on vastapaine ilma poissa. Sen saa takaisin seuraavalla tavalla. Jos on käytössä käsi-ilmapumppu tai "jokamiesluokan" ilmakompressori niin siitä apu. Ensin siihen neulaventtiiliin paineilmaletku yhde kiinni. Sitten tarkastetaan paisunta-astian tunnuskilvestä litratilavuus, esim. 40 litraa. Ilmaa tarvitaan noin 20-litraa. Ja miten se mitataan? Otetaan vettä pois järjestelmästä esim. kattilan tyhjennyshanasta. Siihen letku ja sankolla mitataan. Kattilan pohjaventtiili auki ja samalla ilmaa kalvolle. Kun on sangollinen vettä poistettu, suljetaan kattilan pohjaventtiili. Jatketaan ilman pumppausta kunnes kattilan painemittarissa on painetta 0.9-1.4 bar. rakennushan on kolmikerroksinen ,painetta tarvitaan siis enemmän. Lopetetaan ilmanlisäys ja suljetaan neulaventtiili sillä kumisella kierretulpalla. Sitten vaan kattila "tulille" ja kaikki pitäisi olla siinä. Nyt kumikalvo joustaa kun kattilavesi lämpenee ja jäähtyy, paine pitäisi pysyä kutakuinkin aika tasaisena. Jos paine vielä "heiluu reilusti" voi saman toimenpiteen tehdä vaikka vähentäen viisi litraa vettä. Kattilan ilmanpoisto on myös oltava kunnossa. Jos kattilan yläosassa ja siis myös paisunta-astian kumikalvon yläpuolella on ilmaa niin paineet "heittelee" varsin reilusti. Katso tuleeko ilmaa jos käsin ilmanpoistajan neulaventtiiliä painaa. Tai jos on toinen malli, on rungossa kaksi pyöreää symbooli merkkiä. Runkoa käännetään niin että auki asennon kohdalle sattuu rungossa oleva pieni pystyviiva. Paine alenee kun ilmaa poistuu, lisätään vettä täyttöyhteen venttiilin kautta. Kun ilmantulo loppuu pitäisi ilmanpoistin sulkeutua ilman runkoon koskematta. Sen jälkeen se toimii automaattisesti jos ilmaa kerääntyy kattilan yläosaan se poistaa ilman. Ja taas tarvittaessa lisätään vettä. Vähitellen vedenlisys tarve loppuu ja kaikki toimii kuten pitääkin.

[mixout]

Seikkaperäisellä selityksellä tarkoitin kattilan ja paineastian toimintaa, en painetta yleensä. Onko olemassa jotain hyvää kuvaa tms mikä selittää miten nuo toimivat?milloin paine vaihtelee? Onko esipainetta nyt liian vähän vai liikaa. En oikein hahmota tuon esipaineen roolia...jos esipainetta on liikaa niin mikä on tapahtumien kulku kun kattila alkaa lämmittää vettä joka lopulta johtaa siihen että kiertoveden paine laskee?

Anteeksi kysymyksien tulva, paljon uusia asioita ja paljon opittavaa (kantapään kautta).

[mixout]

Voisin olla sitä mieltä et esipainetta laskemalla vois tulla toivottuja tuloksia.
Tuo oirehan tulee kun paisunta-astia ei pysty hoitamaan hommiaan ja esipainetta nostamalla käyttäkelpoinen paisunta tilavuus pienenee ja nyt sitä tarvittaisiin lisää... Toimiihan se paissari varmasti? ettei kalvo ole jumittunut kiinni joka voi tapahtua jos esipaine on päässyt karkaamaan, jolloin kalvon alasta on käytössä enää murto-osa. Mulla ainakin piti vanhaa paissaria "houkutella" toimintaan jonkun aikaa kun oli paineet karussa ennen kuin kalvo irtosi pytyn päädystä.

Kaikki on mahdollista. Miten voisin varmistaa että paisari toimii ja kalvo ei ole jumissa?ja jos on jumissa niin miten tuo herättely toimii? En tosin usko että paisari on ollut ilman paineita, ennemminkin siellä on saattanut olla liikaa..paisari on vaihdettu n. vuosi sitten edellisen omistajan (ei-ammattilaisen) toimesta. Onko vaihdossa voinut mennä joku pieleen? En osaa sanoa onko se toiminut ollenkaan sen jälkeen...

[koeffte]

tuota noin. ilmanpoistimessa(yleisempi malli) on samanlainen vettiilin hattu kuin paisarissakin.jo HATUN avaus riittää poistamaan ilmaa järjestelmästä,samallla tulee hiukan yleensä vettäkin.
hattu täytyy olla piukassa muuten sieltä tulee vettä tippa tai pari..venttiili siinä ei siis toimi, ei ainakaan kunnolla.
tuo rakkine ois pitänyt vaihtaa aikoja sitten..mulla epäilys että sen toiminta jopa lisää ilmaa eikä poista sitä.

kiitos vinkeistä, paneudun niihin kevään mittaan

Ahaa, siis ei tule vettä. Se onkin hyvä uutinen. Otetaampas rauhallisesti. Siitä paisuntasäiliöstäsi puuttu vastapaine ilma. Ensin kuitenkin. Paisunta-astiaa ei voi purkaa ja kasata, se kasataan kerran tehtaalla eikä siihen voi mitään korjaustoimia tehdä sen jälkeen. Nyt asiaan. Paisunta-astiassa kuuluu olla puolet vettä ja toinen puoli ilmaa. Se ehyt kumikalvo on siinä välissä. Koska paineet nyt "heittelee" on vastapaine ilma poissa. Sen saa takaisin seuraavalla tavalla. Jos on käytössä käsi-ilmapumppu tai "jokamiesluokan" ilmakompressori niin siitä apu. Ensin siihen neulaventtiiliin paineilmaletku yhde kiinni. Sitten tarkastetaan paisunta-astian tunnuskilvestä litratilavuus, esim. 40 litraa. Ilmaa tarvitaan noin 20-litraa. Ja miten se mitataan? Otetaan vettä pois järjestelmästä esim. kattilan tyhjennyshanasta. Siihen letku ja sankolla mitataan. Kattilan pohjaventtiili auki ja samalla ilmaa kalvolle. Kun on sangollinen vettä poistettu, suljetaan kattilan pohjaventtiili. Jatketaan ilman pumppausta kunnes kattilan painemittarissa on painetta 0.9-1.4 bar. rakennushan on kolmikerroksinen ,painetta tarvitaan siis enemmän. Lopetetaan ilmanlisäys ja suljetaan neulaventtiili sillä kumisella kierretulpalla. Sitten vaan kattila "tulille" ja kaikki pitäisi olla siinä. Nyt kumikalvo joustaa kun kattilavesi lämpenee ja jäähtyy, paine pitäisi pysyä kutakuinkin aika tasaisena. Jos paine vielä "heiluu reilusti" voi saman toimenpiteen tehdä vaikka vähentäen viisi litraa vettä. Kattilan ilmanpoisto on myös oltava kunnossa. Jos kattilan yläosassa ja siis myös paisunta-astian kumikalvon yläpuolella on ilmaa niin paineet "heittelee" varsin reilusti. Katso tuleeko ilmaa jos käsin ilmanpoistajan neulaventtiiliä painaa. Tai jos on toinen malli, on rungossa kaksi pyöreää symbooli merkkiä. Runkoa käännetään niin että auki asennon kohdalle sattuu rungossa oleva pieni pystyviiva. Paine alenee kun ilmaa poistuu, lisätään vettä täyttöyhteen venttiilin kautta. Kun ilmantulo loppuu pitäisi ilmanpoistin sulkeutua ilman runkoon koskematta. Sen jälkeen se toimii automaattisesti jos ilmaa kerääntyy kattilan yläosaan se poistaa ilman. Ja taas tarvittaessa lisätään vettä. Vähitellen vedenlisys tarve loppuu ja kaikki toimii kuten pitääkin.