Voi olla useampi oikea tapa lämmittää . Kalusto ja rakennus vaikuttaa . Alapaloisella lämmittelin yli 30 v. yleensä
joka toinen päivä . Varaajan lämpöhukka on suurempi korkeissa lämpötiloissa , mutta meneekö hukkaan vai
jääkö rakenukseen . Kattila varmaan palaa puhtaammin jo alussakin , kun ei ole aivan kylmä .
Jos patterikierrossa käsisäätöjä on lämpöjen pitäminen tasaisena helppoa päivittäisellä lämmityksellä .
Edelleen lämmitän Aritermilläkin vain tarvittaissa , näillä ilmoilla pari kertaa viikossa .
Elikkä aavistelen että päivittäin ehkä olisi edullisempaa , mutta vapaapäivä houkuttelee
Mitä latauspumppua/pakettia käytätte? Termovar? Laddomat? Oletteko kokeilleet miten vapaakierto toimii jos kattilan ja varaajan välillä pumpusta lyö virrat pois kesken kiivaimman polttovaiheen? Termovarin latauspaketissa kun on noin 18 mm reikä sulkuventtiilien kohdalla vaikka liityntä onkin 32 milliseen putkeen... En ymmärrä miksi ihmeessä ovat valinneet tuollaiset venttiilit latauspakettiinsa.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Mulla on Danfoss AVTA ja linjasäätöventtiili, näitä on tehty paljonkin 80-luvulla. Suosittelen lämpimästi näitä kytkentöjä, eli ei käytetä nykyisiä lataustermostaatteja, ne on mitä on ja latauslämpötilaa ei voi säätää. AVTA venttiilissä voidaan säätää lämpötila haluamakseen 50-90 asteen välillä, ja linjasäätöventtiili säädetään lämpömittarin mukaan, niin että kattilan paluuvesi on alimmillaan n. 60 astetta.
Maatilallinen, meillä on vähän erilaiset lähtökohdat puupannun kanssa pulaamisessa. Sinä käsittääkseni poltat kattilaasi jatkuvapaloisena ja minulla taas on tarkoitus ajaa myllyä täysillä sen aikaa, että saan varaajaan haluamani lämmöt (noin 90 astetta) ja sen jälkeen pannu saa huilia kunnes taas jossain välissä, varaajan lämpöjen laskettua tarpeeksi singahtaa ukko pannuhuoneeseen tulia tekemään. Tähän tarkoitukseen tuollainen vakiotermostaatilla varustettu latauspaketti toimii varsin hyvin. Jos sitä säätää joskus haluaa niin noita termostaatteja saa parilla kympillä varaosina. On se termostaatin vaihtaminen kieltämättä isompi homma kuin AVTAn säätäminen, mutta tosiaankin... enpä ole ajatellut kovinkaan paljoa tuohon juttuun päivittäisessä käytössä puuttua.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Olen pari Laddomaattia (21-60)väntynnyt putkiin,molemmat oli noilla r32 liitännöillä vakionahan tarjoaa 28 helmiliitintä.
Putkeks mielestäni minimi on 1 1/4" tai siis 35 mapress putki,oma on 42 putkella ja ainakin jotenkin vapaakierto toimii...
Tuo laddomaatin termarinvaihto ottaa sen 5 minuuttia jos osat on käsillä,kuumana tuota ei kyl kannattane vaihtaa.
Jätteiden poltto on kotioloissa lain mukaan kielletty ja siksi kattilanvalmistajatkin niin joutuvat sanomaan. Jos muovia (ei PVC) polttaa tarpeeksi kuumassa ei siitä ole haittaa. Liian matalassa poltettuna se nokeaa. Liian suurissa kerta-annoksissa se voi aiheuttaa vaurioita. Koska tätä ei pysty valvomaan eikä tarpeeksi tarkasti ohjeistamaan on siinä toinen painava syy että se on ohjeissa kielletty.
Henk koht otan kyllä puhtaasta muovijätteestä energian omaan käyttöön mielummin kuin kannan sen kaatopaikalle. Pönttöuunissa tosin. Muovit lisään vasta polton loppupuolella, ennen tulen hiipumista pelkälle hiillokselle.
Putkimiess kirjoitti:Jätteiden poltto on kotioloissa lain mukaan kielletty ja siksi kattilanvalmistajatkin niin joutuvat sanomaan. Jos muovia (ei PVC) polttaa tarpeeksi kuumassa ei siitä ole haittaa. Liian matalassa poltettuna se nokeaa. Liian suurissa kerta-annoksissa se voi aiheuttaa vaurioita. Koska tätä ei pysty valvomaan eikä tarpeeksi tarkasti ohjeistamaan on siinä toinen painava syy että se on ohjeissa kielletty.
Jep, kun kattilassa on täysi hönkä päällä ei siinä paljoa joku leipä- tai kauppakassi tunnu. Etenkin nykyaikaisten kattiloiden tapauksessa kun palolämmöt ovat tuolla toisella tuhannella ja tyypillisesti vielä puhallin tehostaa vetoa. PVC:n palamisessa syntyy suolahappoa (HCl) mikä ei ole terveellistä sen paremmin eläville otuksille kuin uunille/kattilallekaan.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Jatketaanpa laitteen elikkäs aiheen ympärillä. Huomasin puhdistuksen yhteydessä, että kattilapesään ja pystykanaviin (ne putket siis siellä palopesän takana) oli ilmestynyt pikeä. Epäilys heräsi heti riittämättömästä korvausilmasta. Miten isot räppänät teillä on pannuhuoneessa eli onko tuollainen 100 putki ulos riittämätön? Jossain keskusteluryppäissä oli puhetta ko. ilma-aukon sijoituksesta, liekkö tuolla merkitystä onko reikä seinän ylä- tai alaosassa?
Mulla on tuloilma kellarin pannuhuoneeseen n. 200mm röörin kautta, noilla tehas asetuksilla (ensiö 4-toisio 5) palaa ihan hyvin. Palamisen aikana kun kurkkaa alaluukusta sisälle niin näkyy vaalia "toholiekki" (siis vähän niinkun hitsipillistä, eli puhtaasti palaa kaasut :) ). Imuri on asetettu 65 % ja toimii passelisti. Savukaasut hormin juures edelleen reilun puolen vuoden käytön jälkeen 130-150c palamisen aikana. Kerta viikkoon hoonaan savukanaalit ja ei pahempia kökköjä ole kertynyt. Pärekoppa päivässä pitää tönön ja käyttöveden riittävän lämpimänä näillä +5c asteilla. Poltinaineena 98prosenttisesti 45cm koivuhalko. Varaaja siis se 2000l akvantti ovaali. Ei paha, erittäin tyytyväinen.
HutC kirjoitti:Jatketaanpa laitteen elikkäs aiheen ympärillä. Huomasin puhdistuksen yhteydessä, että kattilapesään ja pystykanaviin (ne putket siis siellä palopesän takana) oli ilmestynyt pikeä. Epäilys heräsi heti riittämättömästä korvausilmasta. Miten isot räppänät teillä on pannuhuoneessa eli onko tuollainen 100 putki ulos riittämätön? Jossain keskusteluryppäissä oli puhetta ko. ilma-aukon sijoituksesta, liekkö tuolla merkitystä onko reikä seinän ylä- tai alaosassa?
Korvaus ilma tulee 25 cm putkesta . Seinän yläosaan , kattilan taakse . Jäähdyttää sopivasti puhallinta ja pesään
menevä ilma ehtii vähän lämmetä . Onhan 100 putki ilman muuta riittämätön , olikohan suositus kaksi vai
kolme kertaa hormia isompi vapaavedolla .
Olen pari kuukautta säätänyt savukaasuja suositusten mukaisiksi (120-150 astetta) savukaasuimurin tehoja muuttelemalla. Tämä tuntui kuitenkin työläältä ja aiheutti mielestäni liikaa savua. Muutin taktiikkaa. Savukaasuimuri 60% teholle ja ensioilmansäätö 3 ja toisioilmansäätö 4. Johan alkoivat lämpötilat pysymään kuosissa ja piipusta ulostuleva savu muuttui kertaheitolla ohueksi harsoksi.
Puulämmittäjän koulutusohjelman yksi jakso taas suoritettu. Mitähän seuraavaksi :)
Olen pari kuukautta säätänyt savukaasuja suositusten mukaisiksi (120-150 astetta) savukaasuimurin tehoja muuttelemalla. Tämä tuntui kuitenkin työläältä ja aiheutti mielestäni liikaa savua. Muutin taktiikkaa. Savukaasuimuri 60% teholle ja ensioilmansäätö 3 ja toisioilmansäätö 4. Johan alkoivat lämpötilat pysymään kuosissa ja piipusta ulostuleva savu muuttui kertaheitolla ohueksi harsoksi.
Puulämmittäjän koulutusohjelman yksi jakso taas suoritettu. Mitähän seuraavaksi :)
Tällä hetkellä poltossa pienempää klapia, joka tuppaa nostamaan savukaasujen lämpötilat meikäläisen "perusasetuksilla" (savukaasuimuri 60% tehoilla, ensiöilma 3, toisioilma 5) yli 200 asteen. Olen säätänyt ensiöilman määrää pienemmäksi, jolla on saatu saavukaasut tuonne 160-200 asteen tienoille. Sitä vaan tässä mietin, että kun tuo poltettava puu on niin moninaista (kuivaa höylähirrenpalaa, ohkaista rankaa, isoa halkoa), että onkohan mitään muuta tapaa saada pidettyä savukaasut ohjeiden mukaisena 120-150 asteisena kun tuo ilmansäädöllä pelaaminen? Tietysti laittamalla tuota pientä puuta vähäisemmät määrät saadaan tavoitetila saavutettua, mutta sitten joutuu ramppaamaan useammin pannuhuoneessa.
Puoli vuotta käänteispalon kanssa elämää takana ja vieläkin tuntuu, että opiskelu kattilan sielunelämästä jatkuu.
HutC kirjoitti:Tällä hetkellä poltossa pienempää klapia, joka tuppaa nostamaan savukaasujen lämpötilat meikäläisen "perusasetuksilla" (savukaasuimuri 60% tehoilla, ensiöilma 3, toisioilma 5) yli 200 asteen. Olen säätänyt ensiöilman määrää pienemmäksi, jolla on saatu saavukaasut tuonne 160-200 asteen tienoille. Sitä vaan tässä mietin, että kun tuo poltettava puu on niin moninaista (kuivaa höylähirrenpalaa, ohkaista rankaa, isoa halkoa), että onkohan mitään muuta tapaa saada pidettyä savukaasut ohjeiden mukaisena 120-150 asteisena kun tuo ilmansäädöllä pelaaminen? Tietysti laittamalla tuota pientä puuta vähäisemmät määrät saadaan tavoitetila saavutettua, mutta sitten joutuu ramppaamaan useammin pannuhuoneessa.
Puoli vuotta käänteispalon kanssa elämää takana ja vieläkin tuntuu, että opiskelu kattilan sielunelämästä jatkuu.
Itse olen yläpaloisen kanssa mittailut erikokoisten puiden polttoa ja tullut tulokseen että 240 kattilalle sellaien 6-8 kg tuntiin on määrä minkä se polttaa kohtuudella puun koosta riippumatta. Tosin halkaistuja latvuksia tarttee lisätä puolen tunnin välein kun suuremmat pöllit palavat yli tunninkin mutta tässä pannussa kun roihuaa aika koko panos kerralla... Sinänsä joulukuu on mennytkin rauhallisesti puunpolton suhteen, 420 kg pannuhuoneessa vasta ja 70 kg saunassa + hellassa.
Puulämmitys palstalla tuli vastaan käyttäjä joka kyseli Ariterm 25+ kattilasta - ei ollut tullut keraamista arinaa mukana
Ariterm 25+ ilman keraamista arinaa!?
« : 20.12.2011-22:34 »
Lainaus
Isäukko hankki 120 neliöisen maatalon lämmönlähteeksi Aritermin 25+ kattilan. Entinen oli 35 vuotta hyvin palvellut HB-40 alapalo, siihen asti siis kunnes päästi vedet sisään.
Muuten hyvä, mutta Aritemi tuli ilman sitä keraamista alapesää. Tehdas väittää että sillä ei ole vaikutusta toimintaan ja että vain alkupään mallit olis varustettu keraamisella alapesällä? Epäilyttää kyllä aikalailla tuo väite, jos palokaasut todella on 1000C luokkaa niin miten kauan siinä teräs kestää?
Olisko kellään foorumilaisella tänä syksynä ostettuja kaksvitosia, onko niissä ollut keraaminen pesä paikallaan? Tai kokemuksia/kokeiluja poltosta ilman keraamia?
Kait tuo pannu arinan kanssa on tullut kaikille muille käyttäjille?
Olisko kellään foorumilaisella tänä syksynä ostettuja kaksvitosia, onko niissä ollut keraaminen pesä paikallaan? Tai kokemuksia/kokeiluja poltosta ilman keraamia? [/i]
Kait tuo pannu arinan kanssa on tullut kaikille muille käyttäjille?[/quote]
Rosteria tms. alapesä on. Kun ei ole kokemusta keraamisesta pesästä, niin ei voi oikein vertailla, mutta mitään ongelmia tuon kanssa ei ole ollut. Viikottainen puhdistuskaan ei ole osoittanut mitään kulumisen jälkiä. Josko nyt puolessa vuodessa vielä mitään jälkiä aikaansaadaankaan.
