Samanlaisia tuntemuksia savukaasujen lämpötilan osalta eli lämpötilat yli 150 asteen alkavat tekemään työtään eli lämmittämään vettä kuten pitääkin. Tuon alemmilla lämpötiloilla saadaan pikinen ja nokinen pannu hormista puhumattakaan.pera8x kirjoitti:en tiedä missä numeroissa hyötysuhde on nytten, ei varmaan ihan sitä mitä luvataan, mutta kuitenkin paljon lähempänä, kun ohjearvoilla poltettaessa. nyt poltan kaikki puut ilmaräppänät täysillä ja savukaasuimurilla sitten säädän tehoa tarpeen mukaan. tähtään savukaasujen lämpötilan sinne 200 nurkille, koska sillain toi tuntuu toimivan parhaiten. huonolla kaarnasella sekapuulla savukaasuimuri on n.60% teholla. kouivuklapilla 45% teholla ja briketillä poltettaessa olen huomannu, että 30% teho riittää. näin ollen alaluukun lasista katsoessa näen keltasen tulen ja piipun päästä katsoessa näen harmaan valkosta savua ja lämpösillä ilmoilla lähinnä pelkkää väreilyä.
Senverran olen taas testaillut ja säädellyt pannua, että palautin lumien tulon myötä ilma-asetukset tehtaan suosittelemiin ts. ylempi neloseen ja alempi vitoseen ja kumma kyllä tuntuu nyt siltä, että noilla arvoilla toimisi paremmin. Ehkä se kuitenkin on parempi antaa reilusti ilmaa ja säädellä imurin tehoilla eri puulaatujen mukaan kattilan lämpötilaa?
Koivun polttamisen kanssa nousevat savukaasujen lämmöt helposti viikossa 40-50 astetta, joten viikottainen konvektorikanavien nuohous kattilan tuhkien poiston yhteydessä on tarpeen. Katsotaan miten tilanne muuttuu jahka siirrytään sekapuulle. Olen tässä pähkäillyt, että koska tehdas suosittelee 120-150 asteen lämpötiloissa laitteen ajamista ja käytännössä kaikki(?) kaksvitosen omistajat lämmittävät vettä reilusti tuota suuremmilla lämpötiloilla, niin mitenkä tämä vaikuttaa kattilaan: onko kattilassa osia, jotka kuluvat kovemmista lämpötiloista, lyheneekö kattilan käyttöikä, tms.?
. vielä pitää keksiä millä saan konvertio putket puhtaaksi... nuohotessa niitä rassasin aika tovin ja edellee sinne jäi pikee aikalailla 
milläs ootte niitä rassannut?