Rivinteeraus ylhäältä vajaaksi

[Jarppi78]

Tarkoitus oli pistää rivinteeraus kellarin seinille. Ongelmaksi meinaa muodostua patteriverkon putket jotka kiertävät lähes kiinni seinässä. Putkien siirtohan on toki aina mahdollista mutta oma on kulueränsä ja niistä kuintekin lähtee myös haaroitukset asuinkerroksiin eli jäisivät osittain kuitenkin rivinteerauksen tielle.

Kuinka iso VIRHE on tehdä rivinteeraus niin että se jää ylhäältä vajaaksi 10-15cm ? Rivinteerauksen ja sokkielin väliseen ilmarakoon tulisi kivivilla ihan ylhäältä asti hieman maanpinnan tason alapuolelle. Putket tulee kuitenkin koteloitua eli tuo sisäseinän "loppuminen kesken" jää piiloon sinne taakse.

Tällä hetkellä seinillä koolattuna lastulevyt ja villat välissä suoraan sokkelia vasten... salaojat, patolevy tuli vasta viime syksynä ja noi levyt on ollut varmaan ainakin 20 vuotta tuola eikä näytä ollenkaan kostuneilta eli voisiko jonkilainen ratkaisu olla jopa vain sokkelista eristetty koolaus, kivivilla ja kipsilevyt pintaan...hurjan kuuloista ?

Olisko mietteitä / keinoja ?

Ulkopuolella on patolevyt + rytoksit.

[Matti Alander]

Aina välillä tulee vastaan näitä rintamamiestalojen ihmeparantumisia, puukoolaus sisäpuolella kellarissa vuosikausia eikä minkäänlaista kosteusongelmaa.
Ei se patolevy nyt ainakaan pahitteeksi ole ollut ja salaojituksella on estetty pohjaveden nousu. Pystysalaojituksella on varmaankin estetty veden paineen vaikutus perustuksiin jne...
Sisäpuolen eristyksellä patolevyn ilmaraon lämpötila on laskenut ja mahdollisesti lämpötilakin kellarissa on ollut normaalia huonelämpötilaa alhaisempi, jolloin suunniteltua kondenssiakin on voinut patolevyn sisäpinnassa tapahtua. Näin kapillaarisuudenkin ongelmaa on saatu laskettua.
Kuitenkin aina varminta on olla käyttämättä puukoolauksia ja orgaanisia aineita kellarin seinissä.
Kannattaa aina muistaa että kylmäsilta vaikuttaa ainoastaan pinta-alansa verran, joten siitä nyt mitenkään maailma kaadu vaikka et saisi yläosaa eristettyä. Suurin vaara sinulla voisi olla putkien jäätyminen noin lähellä kylmää seinää, varsinkin jos laitat eristettä sisäpuolelta putkien päälle.

[Jarppi78]

Aina välillä tulee vastaan näitä rintamamiestalojen ihmeparantumisia, puukoolaus sisäpuolella kellarissa vuosikausia eikä minkäänlaista kosteusongelmaa.
Ei se patolevy nyt ainakaan pahitteeksi ole ollut ja salaojituksella on estetty pohjaveden nousu. Pystysalaojituksella on varmaankin estetty veden paineen vaikutus perustuksiin jne...
Sisäpuolen eristyksellä patolevyn ilmaraon lämpötila on laskenut ja mahdollisesti lämpötilakin kellarissa on ollut normaalia huonelämpötilaa alhaisempi, jolloin suunniteltua kondenssiakin on voinut patolevyn sisäpinnassa tapahtua. Näin kapillaarisuudenkin ongelmaa on saatu laskettua.
Kuitenkin aina varminta on olla käyttämättä puukoolauksia ja orgaanisia aineita kellarin seinissä.
Kannattaa aina muistaa että kylmäsilta vaikuttaa ainoastaan pinta-alansa verran, joten siitä nyt mitenkään maailma kaadu vaikka et saisi yläosaa eristettyä. Suurin vaara sinulla voisi olla putkien jäätyminen noin lähellä kylmää seinää, varsinkin jos laitat eristettä sisäpuolelta putkien päälle.

Siis ne putket on kyllä eristetty. Ja tuo eriste mitä ajattelin tulisi siis putkien ja sokkelin väliin. Tätä on vähän vaikea selittää...koitan kattoa jos saan jonkin sortin kuvan väsättyä ajatuksesta tän päivän aikana.

Lueskelin noista SPU-eristeistä ja totesin että kaippa tuollainenkin olisi vaihtoehto jos jättää sen 150mm lattiasta irti. Lattiaan on tulossa Fuktisol 100mm + Routa 100mm ja siihen päälle 80mm valul vesikiertoisella lattialämmöllä.

[Matti Alander]

Mikäli asennat eristeen rivinteerauksen ja seinän väliin on mielestäni kivivilla höyryä läpäisevänä parempi vaihtoehto. Jos taas käytät SPU:ta niin ehdottomasti sisäpintaan rivinteerauksen päälle ja alaosaan jätetään kuivumistilaa sekä torjutaan rakenteen mahdollista huokoisalipainetta.
Mikäli vesiputket jätetään rivinteerauksen väliin on ulkoseinä 25 asteen pakkasella erittäin kylmä ja putkilla voi olla mahdollisuus eristettynäkin jäätyä.
Uusissa taloissa joissa usein vesiputkia on sijoitettu kattoon on höyrynsulun yläpuolelle asennettujen eristettyjenkin vesiputkien jäätyminen tuttu ongelma, joten vesiputket olisi aina hyvä kulkea mahdollisimman sisällä lämpimällä puolella rakennetta.
Lattia on OK, jos rivinteerauksen painoa tulee uudelle lattialle on syytä käyttää ainakin reuna-alueilla lujempaa Fuktisol 30 kg/95 kpa eristettä ja sen päällä lattia Eps 100 kpa. Kovissa routa versioissa ja suulakepuristetuissa, sekä Uretaaneissa sitten jo menetetään vesihöyryn läpäisy, näitä voi verrata muovikalvoon betonilattian alla.

[Juha_P]

Kuten ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen Kummelissa aikoinaan totesi: "Tästä nimenomaisesta asiasta en osaa sanoa mitään mutta..."

...Asiaan liittyen: Onko jollakulla tutkittua, mitattua tai teoreettista tietoa siporex/kevytsoraharkko-rivinteerauksen lämmöneristävyydestä pelkällä ilmaraolla verrattuna kivivillalla täytettyyn väliin?

[Kauppis]

Kiinnostaa myös. Näin mainoksen jostain väliseinäjutuista ja siitä pisti silmään 68mm(?) ainepaksuus.
Tuli mieleen, että muuraa siitä sisäpuolelle jollain 100mm välillä umpiseinän ja laittaa sitten uuteen sisäpintaan verhoilut suoraan. Riittäisikö?

[Jarppi78]

Taitaa olla 100mm jo liikaakin. Sielä on jo virtauksia ja periaatehan on että ilman pitäisi seisoa sielä välissä. 50mm jota ite ajattelin on sekin jo mielestäni paljon. Enkä oikein osaa sanoa jos rivinteeraukseni on ylhäältä auki ja siinä tukkona vain villlaa niin täyttääkö se tuota ajatusta että ilma seisoo paikallaan?

[Juha_P]

Minulla on sen verran kokeiltua kokemusta, että muurasin kolmelle seinälle rivinteerauksen 68mm siporeksista ja pelkällä ilmaraolla.
Kaksi seinistä on noin puolelta korkeudelta maan yläpuolella ja näiden seinien sokkelit oli valettu niin vinoon ja alapäästään paksuuntuvana että ilmaraosta tuli kiilamainen.
Alhaalta 30-40mm ja katon rajasta n100mm. Olen pitänyt kellarissa takan avulla lämpöä 10-15 astetta nyt remontin ajan ja siporexin pinta seurailee aika tarkasti huoneilman lämpötilaa (1-2 astetta viilempi) Ala- ja yläosan välillä ei ole juurikaan lämpöeroa. Sokkelin sisäpintä oli kovemmilla pakkasilla muutaman asteen pakkasen puolella.
Näppituntumalta tuntuisi, että ainakin näin puolilämpimäksi tilaksi tulevaan kellariin pelkkä ilmarako on OK ratkaisu.

ps. Seinissä oli alunperin puukoolaus+villat+paneli. Yksi nurkka oli saanut selvästi vettä. (Ränni oli laskenut siihen nurkkaan ennen kuin laiton rännikaivot)
Muuten puutavara oli suht kunnossa mutta villan takaa paljastunut sokkeli oli selvästi kostea. Noin viikon kuluessa betonin väri muuttui vaaleksi.

[PTM]

Itse olen kanssa pohtinut miten teen rivinteerauksen, joka tässä parin kuukauden sisällä täytyisi tehdä.
Ajatuksena olisi muurata 68 hb harkosta ja vähän olen jo kallistunut siihen että laittaisin kivivillan perusmuurin ja rivinteerauksen väliin. 30cm alhaalta auki. talon "yläpuolelta" kellari on lähestulkoon maan alla. ala puolelta noin 1,5metriä. Fuktisolit on laitettu ulkopuolelle, sikäli en tiiä onko mitään hyötyä laittaa kivivilla melkein alas asti tuolle seinälle mikä on melkein kokonaan maanalla?
Toisaalta toishan se vähän lämmöneristystä.

[Kauppis]

hmm 30mm ilmatilaa + vajaat 70mm muurattua siporeksia + pintaverhoilut. Sillä mennään, kunhan saadaan rahat nippuun.

ktos

[Ves_ku]

Omaan kellariin raapaisin 88 priimasta rivinteeraukset, tai puolet on vielä tekemättä.
88 harkossa ainkin se etu, että siihen saa sähköt mukavasti upoteltua. Reikä vaan ontelon kohdalle ja levyseinään tarkotettu kojerasia kiinni. Jakorasiakin menee kunhan reikä on keskella onteloa. Putkitus helppo tehdä kun ontelossa on tilaa.
Lisä jäykisteekis valoin vielä sieltä täältä ontelon lattiasta kattoon betonin ja teräksen kanssa umpeen.

Kaikki pinnat tulee jäämään kivelle eli joko kaakelia tai rappausta. Siitä siis ei lisä vahvuutta.

Eristävyydestä en osaa sanoa kun koko korkeudella on ulkopuolella 100 milliä eristettä. Näppituntumalla kuitenkin rivinteerattu seinä on lämpösempi kuin paljas perusmuuri.

Aikoinaan kun hommaa alottelin niin puntaroin lähinnä kahin ja priiman välillä. Siporeksi on jotenkin liian hötöä tavaraa tämmöseen hommaan. Ei tohon priimaankaan ihan helpolla kiinnitetä, mutta siporeksiin se on jo hankalaa.

[sunik]

Mistä tämä periaate, että ilman pitäisi seistä siellä välissä? Jos lähtökohtaisesti perusmuurit ovat kosteita ja lämpötilaerot ovat vähäiset (ei lämpötilaeron tuomaa painetta), niin miten perusmuuri kuivuu?

Taitaa olla 100mm jo liikaakin. Sielä on jo virtauksia ja periaatehan on että ilman pitäisi seisoa sielä välissä. 50mm jota ite ajattelin on sekin jo mielestäni paljon. Enkä oikein osaa sanoa jos rivinteeraukseni on ylhäältä auki ja siinä tukkona vain villlaa niin täyttääkö se tuota ajatusta että ilma seisoo paikallaan?

[Juha_P]

Siporex on höttöä, se on totta. Mutta tehdään siitä talojen kantavia ulkoseiniäkin.
Tämä kiinnitysasia täytyy suunnitelmissa huomioida, eihän siinä mikään painava pysy. Minä päädyin siporexiin lähinnä kahdesta syystä:
1. Lattian paksuudesta ja kantavuudesta ei ollut varmuutta ja Siporex on näistä vaihtoehdoista kevyintä.
2. Käsittääkseni se toimii itsessään jonkunmoisena lämmöneristeenä suuren huokoisuutensa takia.
Sähköputket vedin sinne ilmarakoon ja sitten rasioihin muutama korotusrengas niin että tulee sopivasti harkon läpi.

Tuohon perusmuurin kuivumisasiaan olisi kiva kuulla tieteellinen pohdinta.
Itse olen vain siinä lapsen uskossa, että se vaan kuivuu

[Kauppis]

Se seisova ilmakerros = eriste.

Siksi untuvatakki on seisoskellessa kohtuu lämmin, kunnes istut se päällä kylmään autoon ja jopa alkaa hissuksiin kylmäämään selkää

[Juha_P]

Kuinka iso VIRHE on tehdä rivinteeraus niin että se jää ylhäältä vajaaksi 10-15cm ?

Oletko ajatellut laittaa kattoon jotain eristystä?
Se betoninen katto toimii kumminkin kylmäsiltana vaikka rivinteeraus ylettyisi kattoon asti.

Itse olen ajatellut niin, että vaikka kellrin katto on kylmä niin toisaalta se johtaa myös kellarin lämpöä ulkoseinän alarakenteisiin, joten pysyisikö nekin ehkä vähän kuivenpana.