Ulkovuoren uusiminen

[50lukulainen]

Tilanne tällä hetkellä on, että alkuperäisen ulkovuoren alla on suoraan laudassa kiinni tuulensuojalevynä toiminut musta puupohjainen 10-12 mm levy. Täten tuuletusrakoa ei ole ollut. Tuulensuojan alta löytynee pahvi ja vinolaudoitus (ei avattu vielä), jollainen oli sisääntulon eli "kylmän eteistilan" osalta. Eteisen seinät eristettiin ottamalla puru pois ja laittamalla 100mm villa + 50 mm päälle. Kaikki oli kuivaa ja purut tiiviit, eikä ilmaraon puuttuminen näkynyt missään.

Tältä pohjalta ja täältäkin lisää oppineena olen ajatellut, että lopun ulkovuoren osalta (arvio n.150 neliötä) purut ja vinolaudoistus jätetään seinään.
Näillä yli -20 asteen pakkasillakaan talo ei ole mitenkään järjettömän kylmä, mutta huomaa kuitenkin talon pohjoispäädyssä olevien huoneiden olevan useamman asteen kylmempiä. Jonkinlaista vuotoa havaittavissa lattian ja seinän rajassa.

Mielipiteitä kysyisin eri vaihtoehtoihin. Miten tekisitte? Työlle tulee tekijä eli hartiapankin varaan ei voi tässä laskea.

A) Jos vanhan laudan saa pois niin että tuulensuoja säilyy ehjänä, niin 22mm rimoituksella tuuletusrako ja uusi ulkovuori päälle.

B) Vanha ulkovuori ja tuulensuoja pois, jotta varmistutaan näiden alla kaiken olevan ok. Vinolaudan päälle 12mm Tuulileijona tai 25mm Runkoleijona + tuuletusrako ja ulkovuori.
Leijonalevyjen asiantuntija sanoi, että vanhan tuulesuojan päälle ei kannattaisi laittaa toista levyä (tuulileijonaa) koska paketista voi tulla liian tiivis. En saanut selkeää vastausta kumpi levy kannattaisi laittaa, paksummassa ilmeisesti parempi u-arvo, mutta en ole löytänyt mistään tietoa kuinka paljon u-arvoissa sitten on eroa 12 ja 25mm välillä. Paksumpi levy tuo kuitenkin n. 900 € lisää kustannuksia. Onko sen arvoinen?

C) Vinolaudan päälle 50/75 mm ekovillalevyä, 12mm tuulileijona + tuuletusrako ja ulkovuori. Hengittävyys?
Materiaalikuluja villojen osalta noin 1000 € + työt (arvio n. 800-1000 € ?)
Mikä sitten mahtaa olla kustannusten ja niiden takaisinmaksuaika suhde, onko kannattavaa?

D) Jokin muu yhdistelmä/ muuta huomioitavaa?

Ulkovuori pitää joka tapauksessa uusia jo tehdyn eteisosan mukaisesti, koska laudoitus on kärsinyt sen verran, (etenkin etelä-länsi suunnalta josta sade ja aurinko pääsevät parhaiten vaikuttamaan), että pelkkä maalaus ei olisi enää järkevää.

[puusuutari]

Noista nurkkien ja kulmien vuodoista kannattaa aina miettiä, että onko siellä kysymyksessä veto vai kylmänhohka. Vetoja täytyy tilkitä, mutta kovilla pakkasilla aina tuppaa olemaan nurkissa kylmänhohkaa, vaikka rakenteessa ei vikaa olisikaan. Olen kuullut väittämän, että keskusmuurilla varustettua noppataloa energiataloudellisempi malli on ainoastaan muumitalossa.Eli rintamamiestalon heikko kohta on ulkonurkat. Vielä jos tällaisessa nurkassa on lipasto tms, niin saattaa tuntua, että sieltä altahan puhaltaa kylmää, kun siellä alla ilmamassa makaa...

En ota kantaa miten kysyjän kannattaisi ulkovuoriremonttinssa tehdä, mutta itse tekisin jotenkin näin:
Jos vanha ulkovuorilauta on vaihdon tarpeessa niin sen purkaisin pois. Jos alla oleva tuulensuojalevy on vielä ehjä ja tiivis, ja naulanreijistä en välitä, niin jättäisin sen. Ja sitten uusi ulkovuorilaudoitus, niinkuin oli vanhakin! Mutta jos siellä ei ollut tuuletusrakoa, niin en laittaisi sitä nytkään. Ilmavirtaukset jäähdyttää vain turhaan seinää. Mutta en myöskään maalaisi ikinä taloa muilla kuin öljy- tai keittomaaleilla. Jos tekee mieli käyttää tehdasmuovimaaleja, niin sitten tuuletusrako olisi hyvä.
Jos tuulensuojalevy pitäisi vaihtaa, niin 12mm riittää minulle. Lämmöneristeenä puukuitulevyn merkitys on aika vähäinen. Ja jos puukuitulevyjä haluaa laittaa useampia päällekkäin, niin tuulensuojapinnoite vain ulommaiseen, siis ulkopuolella. Lämpöhukka seinärakenteen läpi on jotain 15% luokkaa kaikesta lämpöhukasta, eli enpä viitsisi sijoittaa seinien lisälämpöeristämiseen. Tiivis tuulensuoja on tärkeä.

[as77]

... Leijonalevyjen asiantuntija sanoi, että vanhan tuulesuojan päälle ei kannattaisi laittaa toista levyä (tuulileijonaa) koska paketista voi tulla liian tiivis.

saattaa olla oikeassakin, höyrynläpäisevyydestä kannattaa huolehtia, erityisen tärkeää jos ei luota sisäpuoliseen höyrysulkuunsa.

ulkovuorausten repimisprosessi on niin iso vaiva, että itse lisäisin samalla eristystä reilusti. Uusiin taloihin kai vaaditaan seiniin eristystä 250 mm (ja yläpohjiin 400 mm) ja tuskin lämpöenergia ainakaan halpenee.
(Eristeet maksavat, mutta eivätkös työpalkatkin muodosta aika suuren summan?)

[ville]

Noista nurkkien ja kulmien vuodoista kannattaa aina miettiä, että onko siellä kysymyksessä veto vai kylmänhohka. Vetoja täytyy tilkitä, mutta kovilla pakkasilla aina tuppaa olemaan nurkissa kylmänhohkaa, vaikka rakenteessa ei vikaa olisikaan. Olen kuullut väittämän, että keskusmuurilla varustettua noppataloa energiataloudellisempi malli on ainoastaan muumitalossa.Eli rintamamiestalon heikko kohta on ulkonurkat. Vielä jos tällaisessa nurkassa on lipasto tms, niin saattaa tuntua, että sieltä altahan puhaltaa kylmää, kun siellä alla ilmamassa makaa....

Tuosta olen täysin samaa mieltä, moni saattaa olettaa/tuntea kylmät nurkat ilmavuotona, kun ne todellakin on vain paremmin lämpöä johtavaa puuta.

En ota kantaa miten kysyjän kannattaisi ulkovuoriremonttinssa tehdä, mutta itse tekisin jotenkin näin:
Jos vanha ulkovuorilauta on vaihdon tarpeessa niin sen purkaisin pois. Jos alla oleva tuulensuojalevy on vielä ehjä ja tiivis, ja naulanreijistä en välitä, niin jättäisin sen. Ja sitten uusi ulkovuorilaudoitus, niinkuin oli vanhakin! Mutta jos siellä ei ollut tuuletusrakoa, niin en laittaisi sitä nytkään. Ilmavirtaukset jäähdyttää vain turhaan seinää. Mutta en myöskään maalaisi ikinä taloa muilla kuin öljy- tai keittomaaleilla. Jos tekee mieli käyttää tehdasmuovimaaleja, niin sitten tuuletusrako olisi hyvä.
Jos tuulensuojalevy pitäisi vaihtaa, niin 12mm riittää minulle. Lämmöneristeenä puukuitulevyn merkitys on aika vähäinen. Ja jos puukuitulevyjä haluaa laittaa useampia päällekkäin, niin tuulensuojapinnoite vain ulommaiseen, siis ulkopuolella.

Ylläolevaan yhdyn juurikin näin, erityisesti puukuitulevyn lämmöneristyskyky on vähäinen, tuulensuojaa se kyllä antaa.
Mutu tuntuma minulla on, ainakin nyt omani tehtyä, että ehkä nyky tottumusten ja mahdollisen kerrostaloasumisen jälkeen Rintamamiestalon seinät ovat vain kovin ohuet ylläpitämään energiatehokasta ja mukavuuslämpöistä asumista.
Eli jos halutaan+20 astetta tasaisesti ja pieni energiankulutus, ei se onnistu.
Se on eri juttu että eletään niinkuin ennekin, uunit pöhisee ja vaatteet on päällä, se on perinteistä ja ken sitä tekee niin hattu heille ja eivät heidänlaiset olekkaan luultavasti taloaan lisäeristämässä.

Lämpöhukka seinärakenteen läpi on jotain 15% luokkaa kaikesta lämpöhukasta, eli enpä viitsisi sijoittaa seinien lisälämpöeristämiseen. Tiivis tuulensuoja on tärkeä.

Tuosta olen erimieltä, meidän lisäeristys ulkopuolelle, joka muuten on teoriassa ja käytännössä se paras paikka lisäeristteelle,
maksoi noin 1500,-. Teoriassa laskettuna tulee takasin joka vuosi 500,-. (tehtiin se viime kesänä)

Käytäntöä en vielä tiedä mutta juuri tuli tasauslasku joka oli -240,- pelkästä sähkönsiirrosta, joten voisin olettaa että toimii.
Ja se mitä tulee mukavuuteen, voisin sanoa että ero 250%:nen, tasaisempi lämötila ei tarvi enää miettiä että leikkiikö lasten kanssa nurkasaa vai keskellä huonetta.
Kiertovesi on nyt pyörinyt tuossa 50-55 asteen nurkilla kun sen esim viimetalvena piti olla kylmimpinä ilmoina jopa yli 70 asteen.

Ja niille jotka VILP:n toimintaa tuntee ja varsinkin tämän keksinnön mikä meillä on (U5500), se on jaksanut pitää itse lämpötilansa jopa lähempänä -20 astetta, kun se viime talvena tarvi vastusta avuksi siinä vaiheessa. Hyötysuhdetta en ole nyt mitannut siinä lämötilassa mutta kertoo kuitenkin jotain tapahtuneesta muutoksesta.


Eli jos harkitset lisälämmöneristystä ja sopii Teidän ajattelumaailmaan, niin voin suositella lämpimästi.

[as77]

... lisäeristys ulkopuolelle, joka muuten on teoriassa ja käytännössä se paras paikka lisäeristteelle,
maksoi noin 1500,-. Teoriassa laskettuna tulee takasin joka vuosi 500,-. (tehtiin se viime kesänä)
...
Ja se mitä tulee mukavuuteen, voisin sanoa että ero 250%:nen, tasaisempi lämötila ei tarvi enää miettiä että leikkiikö lasten kanssa nurkasaa vai keskellä huonetta.

lämpöviihtyisyyteen vaikuttaa ympäröivien pintojen lämpötila paljon ... ilmeisesti enemmän kuin yleensä ymmärretään

eli lisäerityksellä on molemmat hyvät vaikutukset: a) lämpöä kuluu vähemmän ja b) huonelämpötilaa saa alentaa ja lämpimyydentunne säilyy entisenä

[puusuutari]

Olen myös kuullut parinkin eri energianeuvojan puhuvan radiossa esimerkkinä elementtikerrostalojen seinien lisäeristyksen kuolettavan siihen käytetyt kustannukset tämän päivän energiahinnoilla laskettuna noin sadassa vuodessa? Lisälämpöeristys voi olla perustellumpaa omakotitalossa ja kuoletusajat paljonkin lyhempiä??

Itselläni on asketismiin ja minimalismiin taipuvainen mieli ja tulee tyrkyttettyä omia elämänarvoja muillekin, vaikka en otakaan kantaa, miten muiden tulisi talojaan rakentaa.
Itselläni on vanha hirsitalo jonka seinävahvuus on viisi tuumaa. Ulkoseinässä on bitumivuorauspaperi ja 22mm lauta pystyssä väliripoineen ja ilman tuuletusrakoa. Sisäseinässä pinkopahvi ja tapetti. Tämänkin talven pakkasilla olen puutulisijoja lämmittänyt keskimäärin kerran vuorokaudessa ja ulkolämpötilan ollessa -25, sisälämpötilat ovat vaihdelleet +21 ja +17 välillä. Eli huoneiden viileneminen aika vähäistä? Ja tämä talo on vielä peltoaukealla, eli tuulinen paikka. Ikkunat on talon alkuperäiset mutta kunnostetut. Yksi sisälämpömittareista on ulkoseinällä ikkunan vieressä ja pakkasen ollessa yli -20, oli lämpöä lattianrajassa +12, seinällä +18 ja katonrajassa +21.
Polttopuuta on kulunut tänä talvena noin kuusi mottia sekapuuta, ja tietenkin omasta metsästä.
On tietenkin selvää, että polttopuuta kuluu vähän enemmän, kuin lisälämpöeristetyssä vastaavassa talossa. Mutta lisäeristys kannatta aloittaa yläpohjasta, josta lämpöhäviö on jotain 60% luokkaa kaikesta lämpöhäviöstä. Itselläni on alapohjassa 30cm purua ja nyt välipohjassa saman 30cm purua. Yläpohjaan tulen laittamaan 40cm purua.
Hyvin rakennettu ja tiivistetty purueristeinen seinä on kuulemma u-arvoltaan parempi, kuin samanpaksuinen umpipuu, eli hirsi.Mutta umpipuun vahvuutena on sitten massavaraavuus!

Kyllä varmaan lisälämpöeristys seinissäkin voi olla hyvä laittaa, jos se tulee siinä samalla, kuin muukin ulkovuorityö. Eli eipä siitä haittaakaan ole.
Lisälämpöeristämistä tärkeämpää vanhan talon remontissa on varmistaa tuulensuojatiiveys eli vedottomuus!

[Hiulihei]

Kyllä varmaan lisälämpöeristys seinissäkin voi olla hyvä laittaa, jos se tulee siinä samalla, kuin muukin ulkovuorityö. Eli eipä siitä haittaakaan ole.
Lisälämpöeristämistä tärkeämpää vanhan talon remontissa on varmistaa tuulensuojatiiveys eli vedottomuus!

Voi vitsi kun elämä olisi niin helppoa, että olisi aina vain yksi ainoa oikea mielipide ja kaikki olisivat samaa mieltä:)

Aikomus meilläkin on vetää vanhat ulkovuorilaudat irti seinästä ja rakentaa uusi pinta tuuletusraon kanssa. Nyt sitä ei ole, vaan vuorilaudat on vinolaudoituksessa kiinni. Ja se näkyy maalin hilseilynä. Ja viisaat sanoo, että ei kannata maalata kun uusi maali ei tule seinässä kauaa pysymään.

No jotkut sitten sanoo, että ainoa oikea tapa on laittaa lisälämmöneriste sisäpuolelle. Toiset taas sanoo, että ulkopuolelle se kuuluu. Toiset laittaisivat ulkopintaremontin yhteydessä ainakin tuulensuojalevyt (kuten puusuutari) ja toiset sitten sanoo, että turha laittaa tuulensuojaa, ellei aio samalla lisäeristää...

Voiko siitä lisäeristeestä olla kuitenkin jotain haittaa?

Loppujen lopuksi eniten päätökseen vaikuttaa meillä se, että nykyinen talon hengittävyys ei huonone niin, että kostutetaan ja pilataan tämä 65-vuotias terve talo. Ei tietenkään ole tarkoitus laittaa muovia seinän sisään, mutta kyllä nuo homepelottelijat ovat onnistuneet niin, että vähempikin "hengityksen salpaaminen" hirvittää! Eli mielummin sitten maksan lämmittämisestä enemmän jatkossa, jos sillä taataan rakenteiden kuivana pysyminen. Sisäseinissä on kipsilevyä, muuten seinät ovat alkuperäiset puruseinät. Joissakin paikoissa on kipsilevyn alla puukuitulevyä, jota on jossain vaiheessa pinkopahvien päälle laiteltu.

No kuka sitten olisi niin kova jätkä, että sanoisi miten asia lopulta on?

[as77]

... esimerkkinä elementtikerrostalojen seinien lisäeristyksen kuolettavan siihen käytetyt kustannukset tämän päivän energiahinnoilla laskettuna noin sadassa vuodessa?

loppusyksystä katsoessani kaukolämpö oli 60 prosenttia halvempaa kuin suorasähkö. Kerrostalotyömaalla duunarien palkat kai nostavat remontit aika kalliksi

jostain saneerausesimerkistä päättelin että minun 10 sentin purueristykseni vastaa 7 sentin mineraalivillaa :-( Kyllähän umpipuu sitten johtaa lämmöt ulos vielä tehokkaammin, Ja molemmat ovat kaukana nykytasoisesta 25 sentin villaeristyksestä. Näilläkin palstoilla on lisäksi todettu että eristämällä saavutettu pintalämpötilojen nousu mahdollistaa ilman lämpötilan laskun ja lämpimyydentunne säilyy entisenä

yläpohja on tietysti tärkeimpien kohteiden joukossa, mutta ikkunat taitavat nousta ykköseksi. Alaa aikanaan opiskellessa oli "peukalosääntö" että ikkuna vastaa lämmönhukaltaan kymmenkertaista määrää seinäneliöitä

massiivisuus olisi minulle haitta ja lisäisi lämmityskustannuksia. Olin tänään kuusi tuntia muualla ja lämpötila laski 15,8 asteeseen eli oli tuona aikana (olettaen jäähtyminen lineaariseksi) keskimäärin 2,3 astetta normaalia alempi. Jokainen alennettu aste vastaa vuositasolla viittä prosenttia lämmönkulutuksessa. (Työpäivinä olen usein poissa kaksitoista tuntia. Jäähtyminen saattaa tapahtua alussa nopeammin eli säästö on suurempi))

[Oto Hascak]

Aikomus meilläkin on vetää vanhat ulkovuorilaudat irti seinästä ja rakentaa uusi pinta tuuletusraon kanssa. Nyt sitä ei ole, vaan vuorilaudat on vinolaudoituksessa kiinni. Ja se näkyy maalin hilseilynä. Ja viisaat sanoo, että ei kannata maalata kun uusi maali ei tule seinässä kauaa pysymään.

Mikä maali? Paksut, hengittämättömät maalikalvot tarvitsevat taakseen tuuletusraon. Hengittävät maalit pärjäävät ilmankin, siis ilman tuuletusrakoa. Periaatteessa voi sanoa, että kaikki RMT:t sekä sitä vanhemmat pirtit tehtiin ilman tuuletusrakoja. Ongelmat ovat tulleet vasta myöhemmin rakennusteollisuuden kehittyessä.

No jotkut sitten sanoo, että ainoa oikea tapa on laittaa lisälämmöneriste sisäpuolelle. Toiset taas sanoo, että ulkopuolelle se kuuluu. Toiset laittaisivat ulkopintaremontin yhteydessä ainakin tuulensuojalevyt (kuten puusuutari) ja toiset sitten sanoo, että turha laittaa tuulensuojaa, ellei aio samalla lisäeristää...

Tuulensuojan voit asentaa ilman lisälämmöneristämistä ulkovuoren alle, kyllä sillä on silloinkin positiivinen vaikutus lämpötalouteen sekä asumismukavuuteen.

Rakennusteknisesti lisälämmöneristeen oikea paikka on seinän ulkopuolella. Ei sisäpuolella, vaan nimenomaan ulkona. Monesti eristetään sisäpuolelta, kun samalla saadaan koolattua seinät suoriksi, tehtyä sähköputkille ja -rasioille tila sekä tietysti säästettyä ulkovuoraus. Lisälämmöneristämiseen liittyy aina kastepisteen riski, tosin kyse on pääsääntöisesti aika teoreettisesta mahdollisuudesta. Kun lisäeristetään ulkopuolelta, niin rakennuksen runko, olkoon purua tai hirttä, jää ns. lämpimälle puolelle. Eli jos seinässä jostain syystä tapahtuisi kosteuden tiivistyminen vedeksi (eli se kastepisteen kynnys ylittyisi), niin se tapahtuisi lisälämmöneristeessä eikä kantavassa seinärakenteessa. Sinänsä se on yksi paskanhailee, että pisaroiko runko vai lisälämmöneriste, sillä isoja ongelmia siitä molemmissa tapauksissa aiheutuu.

Voiko siitä lisäeristeestä olla kuitenkin jotain haittaa?

Visuaalinen ilme muuttuu huonoksi, mutta se ei juurikaan ihmisiä haittaa, koska vallitseva trendi on tavoitella rintsikkaan pakettitalon ilmettä. Mutta siis joo, lasken haitaksi lyhentyneet räystäät, ikkunat syvennöksessä ja kivijalka varsinaista taloa kapeampi. Ja tietysti se kastepisteen riski, joka ei tosin tule vastaan maltillisilla villapaksuuksilla.

[puusuutari]

Juuri näin kun Oto Hascak kirjoitti! Hyvin tiivistetty!

[as77]

! "Oto Hascak"ille kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta !

Tuulensuojan voit asentaa ilman lisälämmöneristämistä ulkovuoren alle, kyllä sillä on silloinkin positiivinen vaikutus lämpötalouteen sekä asumismukavuuteen.

positiivinen mutta pieni (anteeksi vaan nyreyteni). Eri foorumeita luettuani alkaa tuntua että usein tyydytään "puuhasteluun omantunnon rauhoittamiseksi". Uusiin talohin pistetään seiniin villaa 250 mm, tässä valossa on pelkän 25-millisen tuulensuojalevyn kiinnittäminen "next to nothing"

Rakennusteknisesti lisälämmöneristeen oikea paikka on seinän ulkopuolella. Ei sisäpuolella, vaan nimenomaan ulkona. Monesti eristetään sisäpuolelta, kun ...

jotenkuten vastuuntuntoiset ohjeistukset kehottavatkin rei'ittämään entisen höyrynsulun siinä vaiheessa kun sisäpuolelle lisätään eristystä ja uusi höyrysylku aivan sisäpintaan. (Jos joku ei käsitä jälkimmäistä lihavointia, lukekoon lainatun viestin pohdinnat kastepisteestä.

[ville]

Visuaalinen ilme muuttuu huonoksi, mutta se ei juurikaan ihmisiä haittaa, koska vallitseva trendi on tavoitella rintsikkaan pakettitalon ilmettä. Mutta siis joo, lasken haitaksi lyhentyneet räystäät, ikkunat syvennöksessä ja kivijalka varsinaista taloa kapeampi. Ja tietysti se kastepisteen riski, joka ei tosin tule vastaan maltillisilla villapaksuuksilla.

Ylläoleva lainaus on tämän palstan ehkä yhden voimakkaimmin perinteitä vaalivan käyttäjän mielipide, eli Oto Hascakin.
Eli eihän sitä hänen suunnaltakaan tuon kummemmin tuomittu,
jos oletetaan että katto vaatii jonkun vuoden sisään uusinnan, ikkunat voi siirtää, kivijalan eristää (mikä myös oikein tehtynä parantaa sen toimintaa)
---> niin siinähän ne on kumottu nekin.

En kyllä tiedä miten uusi pakettitalo sinänsä näyttää tuolta, okei ikkunoiden osalta ehkä, mutta räystäät kait uusissa taloissa on nykyjään leveämmät kuin rmt:ssa.

Ja mielestäni kun alkuperäisen kysyjän täytyy homma teettää, ei ole paljon vaivaa laittaa niiden raskaiden puukuitulevyjen tilalta laittaa paksumpi eristekerros.

[as77]

Visuaalinen ilme muuttuu ... lasken haitaksi ... kivijalka varsinaista taloa kapeampi.

Siis lisäpaksuutta kivijalkaankin ?
Kuinx' olisi yhdistetty pystysalaojituslevy (tyyliä Fuktisol) plus ulkopuolinen lämpöeristys? Minulla on bitumia perusmuurissa, sisäänpäintuulettuva on toiminut ihan hyvin eli voisi olla pelkkää styroxiakin.

(minun 50-luvun talooni jo 60-luvulla on lisätty sokkeliin lisäeristykseksi uretaani+asbestisementtilevy. Jälkimmäisen pinta on melkein ulkovuorauksen tasossa)

[50lukulainen]

Voiko siitä lisäeristeestä olla kuitenkin jotain haittaa?

Loppujen lopuksi eniten päätökseen vaikuttaa meillä se, että nykyinen talon hengittävyys ei huonone niin, että kostutetaan ja pilataan tämä 65-vuotias terve talo.

No kuka sitten olisi niin kova jätkä, että sanoisi miten asia lopulta on?

Samansuuntaisia ajatuksia minullakin. Ja kärjistäen, mitä enemmän lukee sen paremmalta tuntuu olla tekemättä mitään. Vedetään villat (sukat ja housut) ennemmin asujan päälle kuin rakenteisiin niin ollaan varmemmalla pohjalla.

Niin yleinen kuin rintamamiestalokin Suomessa on, ja ovat jatkuvan kunnostuksen kohteena, niin eikö ole olemassa mitään ns. virallista tahoa, esim. VTT yms. jotka olisivat tutkineet/antaneet suosituksia miten oikea oppinen lämpöenergian parataminen tulisi tehdä? Valtio kyllä antaa kaiken aikaa tiukentuvia määräyksiä energian pienentämiseksi, mutta ottaisin mielelläni vastaan päivitetyn kirjasen missä on tutkittua tietoa rmt:n perusparantamisesta. Nyt ollaan pitkälti valmistajien tietojen varassa ja jokaisen ratkaisu on tietenkin paras. Nyt tehdyt huonot ratkaisut tulevat sitten näkyviin vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

Eli vaihtoehtoisesti, jos eristystä laitetaan 50 mm vinolaudan päälle ja 12mm tuulensuoja päälle, tai sitten pelkästään 12mm tuulensuoja. Niin saavutetaanko kyseisellä 50mm eristyksellä "parempi" lopputulos? Vai vaaditaanko isompia eristyspaksuuksia, jotta konkreettinen hyöty tulee esiin. Siis pienemmät lämmityskustannukset ja lämpimämmät sisätilat. Kustannusten kuolettamiseen saattaa mennä sitten vuosia tai kymmeniä.

Katto uusittiin aiemmin jolloin räystäitä pidennettiin, joten tuollainen 50-75mm eristekerros olisi mahdollinen. Vaikka silloin ajatus oli, ettei lisäeristetä. Samoin ikkunat on uusittu ja ovat ulkoseinän tasalla.

[ville]

Kostutetaan ja pilataan...

Mielestäni tuossa pitäisi miettiä rakenteen käyttäytymistä kun sen päälle laitetaan eristekerros, sen lämpötila nousee.
Samalla kastepiste siirtyy lähemmäs ulkopintaa, ja mahdollisella tiivistyvällä kosteudella on lyhyempi matka tuulettua ulkoilmaan.

Omasta mielestäni 50mm on jo aivan minimi, jos siis aiot hommaan ryhtyä niin harkitse paksuutta vielä. Kun siitä asennuksesta jollekin maksat niin samalla rahalla tulee paksummin.

Kustannuksena tuo ei ole niin iso sijoitus siihen nähden mitä muutenkin tehdään, näkisin kyllä että se tulee takaisin muutamassa vuodessa.

Ja on niitä tuulensuojakalvollisiakin eristeitä, joilla voisi yhdellä työvaiheella tehdä kaikki.
Mutta ymmärsin että haluat tehdä kaikki orgaanisista aineista, eli ei siitä sen enempää.