Tällänenkin "vanha" uutinen sattui silmään:
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikk ... 18471.html
Kevythormit vaarallisia?
-
Putkimiess
Re: Kevythormit vaarallisia?
Noita paloja on jo aika paljon, on vakuutusyhtiöissä suurennuslasin alla mitä tehdä ongelmalle.tcb1967 kirjoitti:Tällänenkin "vanha" uutinen sattui silmään:
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikk ... 18471.html
Re: Kevythormit vaarallisia?
Ennenkin käytettiin kevythormirakenteita,vieläpä ilman mitään eristystä.Ainoastaan n.5-10cm ilmarako ja peltinen suojaputki toimi kuuman savutorven eristeenä.Välipohjan kohdalla oli yleensä kuitenkin vahva palosuojaus.Näin oli kotipitäjän suuressa puukirkossa vielä 1970-luvulla.Kirkko lämmitettiin neljällä Högforsin isolla valurautakaminalla.Pitkät alumiinivärillä maalatut savutorvet oli korkeassa kirkossa näkyvillä,niiden hohkama lämpö tietysti hyödytti myös kirkon lämmitystä.Kirkko oli muuten kylmillään,tilaisuuksia varten se lämmitettiin.Yli 70-vuotta nuo kaminat palveli suuren kirkon lämmitystä,savutorvet oli käsittääkseni jossain vaiheessa uusittu.Itse savutorvi oli valurautaa,mutta varmaan korroosio puri siihenkin.Lämmitysklapit varastoitiin kellotapulin alakerrassa,kirkkotarhassa sankarihautojen kanssa sulassa sovussa oli pitkä pino metrisiä koivuhalkoja odottamassa pilkkomista.Kirkon suntio,vaatimaton ja hiljainen työmyyrä hoiti lämmityksen ja puusouvin rautaisella ammattitaidolla(kunnia hänelle)muiden askareiden kuten haudankaivun lomassa.
Koskaan ei tietäkseni käynyt mitään edes läheltä piti-tilannetta,vaikka elävää tulta käsiteltiin myös kynttilöissä,esim. kirkon joulukuusi valaistiin elävin kynttilöin.Kaminoiden lämmitysohjeissa varoitettiin nokipalon vaarasta,mutta homma siis osattiin hoitaa.Vois kuvitella,että noiden systeemien nuohoaminen oli myös haasteellista,tulihan savuputket ulkosfääreihin hyvin korkealla.1970-luvun puolivälissä kirkkoon tehtiin remontti,kaminat poistettiin ja korvattiin kuumailmalämmityksellä.Toki aika oli enemmän kuin kypsä lämmitysjärjestelmän vaihdolle,mutta oishan nuo kaminat savutorvineen voinu jättää sijoilleen,siistiä ja laittaa hienoiksi,ei ne ois ainakaan kirkon interiööriä pilannu mitenkään.Aniharvassa kirkossa näin on tehty.Mutta 1960-70-luku oli pahaa aikaa ja suurempiakin vahinkoja tehtiin.Kaksi kaminaa jätettiin kuitenkin kirkon pääeteiseen näytille,tosin hieman virhellisesti kasattuna.
Tämmöistä legendaa tuli mieleen lapsuuden Joulukirkko reissujen muistuttua mieleen.Se jäi myös pysyvästi lapsosen mieleen,kun Joulusaarnan ajaksi valot sammuttettiin ja vain kuusen-ja muut elävät kynttilät loivat valoa.Nyt aikamiehenä kun kuulen P.Mustapään runon Puer natus in Betlehem,tuo palautuu elävänä mieleen.Tosin kylmää ei tarvinnut koskaan kärsiä,tehokkaita lämmittimiä olivat nuo kaminat.
No niin,tämä meni jo ohi aiheen,mutta suotakoon Joulun kunniaksi.
Hyvää Joulun jatkoa ja tulevaa vuotta kaikille!
Koskaan ei tietäkseni käynyt mitään edes läheltä piti-tilannetta,vaikka elävää tulta käsiteltiin myös kynttilöissä,esim. kirkon joulukuusi valaistiin elävin kynttilöin.Kaminoiden lämmitysohjeissa varoitettiin nokipalon vaarasta,mutta homma siis osattiin hoitaa.Vois kuvitella,että noiden systeemien nuohoaminen oli myös haasteellista,tulihan savuputket ulkosfääreihin hyvin korkealla.1970-luvun puolivälissä kirkkoon tehtiin remontti,kaminat poistettiin ja korvattiin kuumailmalämmityksellä.Toki aika oli enemmän kuin kypsä lämmitysjärjestelmän vaihdolle,mutta oishan nuo kaminat savutorvineen voinu jättää sijoilleen,siistiä ja laittaa hienoiksi,ei ne ois ainakaan kirkon interiööriä pilannu mitenkään.Aniharvassa kirkossa näin on tehty.Mutta 1960-70-luku oli pahaa aikaa ja suurempiakin vahinkoja tehtiin.Kaksi kaminaa jätettiin kuitenkin kirkon pääeteiseen näytille,tosin hieman virhellisesti kasattuna.
Tämmöistä legendaa tuli mieleen lapsuuden Joulukirkko reissujen muistuttua mieleen.Se jäi myös pysyvästi lapsosen mieleen,kun Joulusaarnan ajaksi valot sammuttettiin ja vain kuusen-ja muut elävät kynttilät loivat valoa.Nyt aikamiehenä kun kuulen P.Mustapään runon Puer natus in Betlehem,tuo palautuu elävänä mieleen.Tosin kylmää ei tarvinnut koskaan kärsiä,tehokkaita lämmittimiä olivat nuo kaminat.
No niin,tämä meni jo ohi aiheen,mutta suotakoon Joulun kunniaksi.
Hyvää Joulun jatkoa ja tulevaa vuotta kaikille!
Re: Kevythormit vaarallisia?
Voisiko tässä myös vaikuttaa se, miten niitä kaminoita/takkoja/kiukaita käytetään. Appiukolla kiukaat kestävät noin 2 vuotta ja sitten on palopesä revennyt. Mökkikin paloi puoliksi yksi talvi. Ihmetteli kun en lataa takkaa täyteen puita. Olen itse yhden tuollaisen T600 kevytpiipun kasannut ja ihmettelin miten tuo voisi vaarallinen olla. Yläpohjassa on vähintään 100 mm palovillaa piipun vaipan ympärillä ja saman verran suojaetäisyyttä palaviin materiaaleihin.
Re: Kevythormit vaarallisia?
Tuohan se just on,jos niitä asiallisesti käytettäs niin kyllä ne kestäs,jatkuvalämmitteinen kiuas kestää nätillä käytöllä vaikka kuin kauan.Valmishormeja käytetään paljon kiukaiden ja muiden lyhytkiertoisten tulisijojen kanssa,mm.erilaiset kaminat.Ja niitä sitten käytetään monesti tosi kovakouraisesti,savukaasujen lämpötilat huitelee 500-600:asteessa ja ketunhäntä pilkottaa torven nokassa.Tuommoinen on erittäin huonon hyötysuhteen lämmitystä ja rasittaa ankarasti kaikenlaisia hormirakenteita.Mutta kun se puiden lisääminen pesän täydeltä (ja koivua,totta kai)on vaan joillekin ihan pakonomasta toimintaa.
Re: Kevythormit vaarallisia?
5.1.2011 YLE julkaisi verkkosivullaan toisen uutisen, josta selviää virheellisten kevythormiasennusten taustoja: Metallisia savuhormeja epäillään tulipalojen aiheuttajaksi. Siinä sanotaan mm.:
Kysyin Suomen pysyvän edustuston Euroopan unionissa –sivuston palautelomakkeella, mitä tapahtuu, jos joku EU-maa näkee olevan mahdotonta noudattaa jotakin EU-säädöstä ja ilmoittaa jättävänsä kyseisen säädöksen noudattamatta. Sakkoja? Entä jos maa ei maksa sakkoja? Erottaminen unionista? Kauppasaarto?
Sain seuraavanlaisen vastauksen:
Voiko EU:n jäsenvaltio tiukentaa EU:n elimissä tehtyjä säädöksiä, vai katsotaanko tiukennuskin noudattamatta jättämiseksi? Voiko jäsenvaltio KIELTÄÄ jotakin, minkä EU sallii, vai katsotaanko sekin säädöksen noudattamatta jättämiseksi? Tässä tapauksessa tietenkin olisi täsmällisesti kyse siitä että voisiko Suomi kieltää kevythormit niiden palovaarallisuuden takia meidän olosuhteissamme, vai onko pakko sallia niiden asentaminen ja tyytyä toivomaan ettei monta tulipaloa syty ja että ympäristöministeriön ajama Suomen olosuhteiden huomioonottaminen päätyisi säädökseen asti?
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja kirjoitti kolumnin 5.2.2011, jossa hän visioi, mitä tapahtuisi jos Suomi yksipuolisesti irtisanoutuisi EU:n päästökaupasta:
Hallituksen esityksessä uudeksi perustuslaiksi (HE 60/2010) on kohta, jossa eduskunnalle kuuluvan säädösvallan siirtämisestä kansainväliselle toimielimelle "teknisluonteisessa sääntelyssä tai hyvin rajatulla alalla" voitaisiin vastaisuudessa päättää tavallisella enemmistöllä. Ensin tämä näytti järkevältä ja vaarattomalta, mutta sehän on hyvin vaarallista: se koskee konkreettisia arkielämän asioita. Eikö se koskisi nimenomaan esimerkiksi kevythormimääräyksiä?
Asia olisi pitänyt tietenkin huomata jo EU-määräyksiä laadittaessa.YLE kirjoitti:Teräshormeilta on edellytetty parin vuoden ajan EU-määräysten mukaisia CE-testeja. Niissä ei kuitenkaan ole välttämättä otettu lainkaan huomioon pohjoisia oloja kuten sitä, että talojen kattojen yläpohjissa on paksut eristeet. Eristeiden paksuus saa aikaan sen, että savuhormi ja sen ympäristö kuumenevat enemmän kuin on ajateltu. [...] Ympäristöministeriö ajaa nyt EU:ssa läpi uudistusta, jonka myötä hormien CE-testauksessa otettaisiin vastedes paremmin huomioon myös Suomen saunat ja talojen paksut eristeet.
Kysyin Suomen pysyvän edustuston Euroopan unionissa –sivuston palautelomakkeella, mitä tapahtuu, jos joku EU-maa näkee olevan mahdotonta noudattaa jotakin EU-säädöstä ja ilmoittaa jättävänsä kyseisen säädöksen noudattamatta. Sakkoja? Entä jos maa ei maksa sakkoja? Erottaminen unionista? Kauppasaarto?
Sain seuraavanlaisen vastauksen:
Lähetin jatkokysymyksen, johon en saanut vastausta:Suomen pysyvän edustuston Euroopan unionissa –sivustolle lähetettyyn palautteeseen saatu vastaus kirjoitti:Unionin lainsäädäntö sitoo jäsenvaltiota. Jos unionin säädöksessä ei ole annettu yksittäiselle jäsenvaltiolle mahdollisuutta poiketa määräyksistä, tulee säädöksiä noudattaa.
Komissio valvoo unionin oikeuden noudattamista. Jos jäsenvaltio rikkoo unionin oikeutta, komissio voi käynnistää kyseistä jäsenvaltiota vastaan ns. rikkomusmenettelyn. Rikkomusmenettelyssä komissio varaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää näkemyksensä ja ellei jäsenvaltion vastaus tyydytä komissiota, komissio voi nostaa kyseistä jäsenvaltiota vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa.
Jos tuomioistuin toteaa jäsenvaltion rikkovan unionin oikeutta, jäsenvaltion on lopetettava rikkominen. Jos jäsenvaltio ei pane tuomiota täytäntöön ja lopeta rikkomusta, komissio voi annettuaan jäsenvaltiolla tilaisuuden esittää näkemyksensä nostaa uudelleen kanteen jäsenvaltiota vastaan ja vaatia taloudellisten seuraamusten määräämistä kyseiselle jäsenvaltiolle. Taloudellisten seuraamusten määrääminen on verrattain harvinaista. Pääsääntöisesti jäsenvaltiot korjaavat tilanteen ennen taloudellisten seuraamusten määräämistä. Mikäli jäsenvaltio jättäisi taloudelliset seuraamukset maksamatta, voisi komissio vähentää summan jäsenvaltiolle maksettavista suorituksista.
Voiko EU:n jäsenvaltio tiukentaa EU:n elimissä tehtyjä säädöksiä, vai katsotaanko tiukennuskin noudattamatta jättämiseksi? Voiko jäsenvaltio KIELTÄÄ jotakin, minkä EU sallii, vai katsotaanko sekin säädöksen noudattamatta jättämiseksi? Tässä tapauksessa tietenkin olisi täsmällisesti kyse siitä että voisiko Suomi kieltää kevythormit niiden palovaarallisuuden takia meidän olosuhteissamme, vai onko pakko sallia niiden asentaminen ja tyytyä toivomaan ettei monta tulipaloa syty ja että ympäristöministeriön ajama Suomen olosuhteiden huomioonottaminen päätyisi säädökseen asti?
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja kirjoitti kolumnin 5.2.2011, jossa hän visioi, mitä tapahtuisi jos Suomi yksipuolisesti irtisanoutuisi EU:n päästökaupasta:
Niin että antaa talojen palaa vaan, niinkö se menee?HS politiikan toimittaja 5.2.2011 kirjoitti:Juridisesti yksipuolinen irtautuminen päästökaupasta johtaisi komission uhkavaatimukseen. Sitten Suomi vietäisiin oikeuteen, sen langettavan tuomion jälkeen tulisi uhkasakko, ja kun sitä ei maksaisi, kaupankäynti EU-maihin alkaisi loppua. […]
Hallituksen esityksessä uudeksi perustuslaiksi (HE 60/2010) on kohta, jossa eduskunnalle kuuluvan säädösvallan siirtämisestä kansainväliselle toimielimelle "teknisluonteisessa sääntelyssä tai hyvin rajatulla alalla" voitaisiin vastaisuudessa päättää tavallisella enemmistöllä. Ensin tämä näytti järkevältä ja vaarattomalta, mutta sehän on hyvin vaarallista: se koskee konkreettisia arkielämän asioita. Eikö se koskisi nimenomaan esimerkiksi kevythormimääräyksiä?