Lattialaudat valinta edessä

[maurilyly]

Ollaan uusimassa lattiaa ja vaihtoehtoina olisi nämä. 80m2 latttiapintaa.

1. 48mm paksu ja 190mm leveä Kuusilauta, pontattu vain sivuista
- hinta 29 eur per m2
- asennus kestää pidempään, koska se ei ole päätypontattu ja hukka neliöitä 10%
- Voi haljeta sahan mukaan, jos liian lämmintä alussa
+ muistuttaa vanhaa lankkulattiaa

2. 28mm paksu ja 140mm leveä Mäntylauta (perus Puukeskus tuote)
+ hinta 9 m2 per m2
+ nopea asennus, ympäripontattu
- ??? onko Kuusi > Mänty?

Perustuksien mataluuden johdosta emme pysty tekemään rossipohjaa, vaan lattiarakenne on lecasora, EPS, betonivalu, koolaus ja lauta.
Onko lattialautojen paksuudella (20mm ero vaihtoehdoissa) merkitystä eristyksessä?

Kiitos vinkeistä

[punny]

Onpas huokeeta mäntylattialautaa. Tuolla hinnalla ei varmastikaan ole erikoiskuivaa ainakaan?

Kuusi on mäntyä jonkin verran kovempaa, joten se on mielestäni parempi lattian materiaali, kolhujen sieto kykynsä takia. Päätypontattu on jonkin verran nopeampaa asentaa ja hukkapätkiä ei käytännössä jää.

[jope]

Lämmöneristyksen kannalta paksuudella ei ole merkitystä,mutta noin paksut ja leveät lankut kyllä elää varmasti vuotuisen kosteusvaihtelun mukaan kaikkine kiusoineen. Jos kämpän kosteusolosuhteet on vakiot ja kalikat ilmastoidaan huolellisesti niin ei ongelmia. Käytännössä siihen on vaikea päästä. Noiden kalikoidn myyjien pitäisi infota reilusti miksi kannattaisi tyytyä halvempaan ja helpommin hallittaviin kapeampiin lautoihin.

[Pekka Huhta]

Eroa on kovastikin. Tuo 48 mm paksu kama täytyy olla todellakin kuivaa ja mielellään asennustilassa tasaantunutta useamman kuukauden - tämä pitää ottaa huomioon jos ajasta on pulaa. Mänty on kuusta kovempi materiaali ja siitä tulee pitkäikäisempi lattia. Tosin tuosta 48 mm paksusta tulee ikuinen joka tapauksessa.

Päätyponttauksella en pitäisi suurta arvoa, ei sitä lautaa tarvitse katkaista kuin seuraavalle niskalle asti. Omasta mielestäni päätypontatusta tavarasta tulee helposti vähän levoton lattia, varsinkin jos laudat on lyhyenpuoleisia niinkuin nykyään usein on. Ja tuon laadun lattian kanssa ei todellakaan se muutama lautojen katkaisuun mennyt tunti tunnu missään kun hyvää lopputulosta tekee.

Katselin vanhoista viesteistäsi että talo on 1800-luvun puolelta. SIlloin jo tyyliseikat puoltaisivat vahvasti tuota vankempaa tavaraa, koska se olisi sopusoinnussa rakennusajankohdan materiaalien kanssa. Myös niskojen kohdalla jatkettujen lautojen rytmi puhuu sen puolesta. Tavallisessa rintamamiestalossa tuo paksu ja leveä lankku menisi tietyllä tavalla hukkaan, koska se ei kuulu aikakauteen.

Jos talo on todella 1850-luvun jälkeen valmistunut, niin pitäisin aivan perusteltuna että lattia tehtäisiin tuolla vankemmalla lankulla vaikkei lattiarakenne muuten perinteinen olisikaan.

Mistä sahalta moista tavaraa edes saa, jouduin itse muutama vuosi sitten ajamaan vastaavaa aika kasan alajyrsimellä kun mistään ei tahtonut löytyä?

Pekka

[Kulmala]

Puhutko jope nyt molemmista lankuista?

[Pekka Huhta]

Ehkä Jopen viestiin vastineeksi kokemuksen sana, meillä on ollut talossa 45x145 mm lattialankut nyt 90 vuotta ja ne on jostain muualta tänne kierrätetty. Talvella lautojen raoissa maaliin tulee halkeama, mutta mitään monen millin kraatereita tai laudanrakoja ei ole missään. Eli jos lattia tehdään huolella niin mitään katastrofaalista lattian elämistä ei ole odotettavissa. Laattarakenteen päälle tehdyistä lattioista mulla tosin ei ole kokemusta.

Meidän taloon on myös vuosien saatossa uusittu pari lattiaa 33x150 ja 33x175-millisistä, eikä niissäkään ole sen maalin halkeilua kummempaa elämistä esiintynyt. Eli sen puoleen en pitäisi ihan kauheana riskinä kumpaakaan nyt ketjussa mainituista laudoista jos lattia tehdään muuten hyvin.

Meillä olkkarin vanha paksu lautalattia narisee parista kolmesta kohtaa, mutta kun niskaväli on K-K 1100 mm niin on kai aika väistämätöntä että se jostain narisee. Nykyaikana varmasti kannattaa laittaa tuolla 48-milliselläkin vaikka nyt 750 mm niskajako, niin sillä selviää jo hyvin.

Jos maltat odottaa lautojen asennuksen kanssa tammi-helmikuulle, niin saat takuulla tiukan ja hyvän lattian. Antaa vaan lautojen tasaantua huoneessa siihen asti, niin hyvä tulee.

Pekka

[jope]

Joo molempia kokoja tarkoitin. Jos tyyli historia ym. syistä noin leveitä pitää olla niin kannattaa huomioida että uusi puu käyttäytyy hieman erilailla kuin vanha puu. Vanha on liikkeensä tehnyt mutta uusi hakee paikkaansa kauemmin. Sitten toinen on että tommosien kalikoiden toisiinsa kiinni puristamiseen ei ole olemassa työkaluja. Asennustyössä jää rakoja. Vanhoissa taloissa se on joidenkin mielestä kaunista kun kalikat sojottaa mihin sattuu ja raot leviää talvella niin että nilkka nyrjähtää jos astuu väärään kohtaan. En tiedä kuuluuko uusi lattia tehdä vanhaan taloon samoilla opeilla mutta mieluummin katselisin kiinni olevaa lattiaa. Tai sitten viistää vasteet höylällä niin että kaikkiin tulee pieni ura joka peippaa vähän isoimpia rakoja silmiltä piiloon.
Sitten on vielä sekin että leveä lautaa elää sivusuunnan lisäksi syiden suuntaan eli kasvurenkaan pyrkii suoristumaan. Vahvalla lankulla ois hyvä olla rajut pohjat ettei vääntele niitäkin. Jokatapauksessa huolellinen ilmastointi ja asennuskosteuksien synkkaaminen on kaiken tärkeintä.
En ole ihan täysin varma mikä on paras tapa kuivata tommosia puita kun jos ne vetää paketista auki ja jättää asennustilaan kuivumaan pitkäksi aikaan niin silloin ne vetää kieroon. Jos taas asentaa suoraan paketista paikalleen niin on vaara että kuivuu asennuksen jälkeen. Yleensä olen kuivaillut kelmuineen mutta on siis kapeampia normilautoja.

[Keijo]

Kyllä noiden asennukseen on olemassa työkaluja, mutta jos 190 millinen lauta on kovin kiero, niin ei sitä millään kampea suoraan. Makitalla muistaakseni on lattialautojen ruuvaamiseen tarkoitettu vehje, jolla yksikin mies pystyy tekemään lautalattiaa. Tavallista 95 milliä leveää nakuttelee ihan ilman erikoistyökaluja, kunhan on painava apumies seisomaan laudan päälle.

[Pekka Huhta]

Mä olen käyttänyt noiden leveiden kiristämiseen paria kolmea niskaan lyötävää hollihakaa ja siten niitä vasten lyötyjä tammisia kiiloja joilla laudat saa kiristettyä kovasti tiukkaan. Loivanousuisessa kiilassa on pirusti voimaa painaa lautoja kasaan. Eikä niissä lattioissa nyt ole nilkat nyrjähdelleet :)

Paras tapa kuivata lautoja siinä tilassa johon ne tulee on latoa huoneeseen kulmittain tapuli välirimoilla. Jos laudat on ylipäänsä muovitettu, niin ne ei muoveissaan kuivu kuin kymmenen senttiä päistään. Jotta ne saa oikeasti ilmastumaan niin pitää tehdä ihan oikea tapuli välirimoineen päivineen. Joskus kuivasin kolme kuukautta seinäpaneleita muoveissa ja asentaessa ihmettelin että onpa päissä rumasti mittaheitttoa. Kunnes sitten seinän kuivuttua pari viikkoa totesin että koko pakka oli muoveissaan kosteaa ja vaan päät oli kuivuneet sisäkosteuteen. Tuli sitten revittyä panelointi seinästä, kiristettyä ja laitettua uudestaan. Enää en kuvittele että muovipäällinen puu kuivuisi mihinkään...

Ja ne välirimat on lautojen välissä oltava, jos nyt haluaa ylipäänsä kuivata niitä. Jos ne on vain pinossa päällekkäin niin ei se kosteus tasaannu puolessa vuodessakaan, vaan suunnilleen yhtä hitaasti kuin se tasaantuisi jos yrittäisi kuivattaa päällekkäin ladottujen lautojen kokoista umpihirttä. Tämäkin on katkerasti tullut kokeiltua...

Jopea ymmärrän kovasti että jos pikaseen pitää tehdä niin tämmöiselle hinkkaamiselle ei tahdo olla aikaa eikä intoa. Jos nopsaan haluaa, niin sitten keinot on toiset, mutta jos lähtökohtaisesti oletus on se että pyritään tekemään alkupreäisikäistä, niin silloin siihen kuuluu tietty vaatimus kärsivällisyyteen.

Ne keskeltä vähän koholle kuivuneet lattialaudat on minusta kauniita, itse vierastan parkettikoneella koripallokentänsileäksi jynssättyjä vanhoja lattioita. Mutta kullekin makunsa mukaan: vanhassa talossa asuessa kannattaa kuitenkin koittaa sovittaa makunsa sen mukaiseksi minkälaiseksi vanha talo luonnostaan asettuu. Muunlaisella maulla vaan hankkii itselleen kovasti töitä... :)

Pekka

[vesahy]

Kun puhutaan tyylista ja historiasta, niin mitä mieltä olette lattialankkujen läpinaulaamisesta suoraan päältä? Meillä on 1905 rakennetussa talossa lattialankut naulattu reilusti läpi vanhoilla levystä leikatuilla nauloilla ja 1960-luvulla rakennetussa verannassa samoin läpinaulaus, mutta kirkkailla lankanauloilla. Tarkoitus olisi nostaa verannan lattia ylös lisäeristämisen takia ja ajattelin naulata lankut takaisin samalla tekniikalla. Kyllä maali sitten kaunistaa naulojen kannat.

[kakluuni]

Pekka kirjoitti tuossa edellä: "Mä olen käyttänyt noiden leveiden kiristämiseen paria kolmea niskaan lyötävää hollihakaa ja siten niitä vasten lyötyjä tammisia kiiloja joilla laudat saa kiristettyä kovasti tiukkaan. Loivanousuisessa kiilassa on pirusti voimaa painaa lautoja kasaan. Eikä niissä lattioissa nyt ole nilkat nyrjähdelleet :)"

Noin minäkin olen tehnyt, kun tehtiin lattiaa uusiksi ja laitettiin vanhat laudat takaisin. Meilla lauta oli 35 mm X 1100 -1350. Mukavasti sai Pekan edellä kuvaamalla menetelmällä kiilattua rakoja.Suositelva menetelmä, onnistui jopa meikäläiseltä. Ei ole kalikat vinksin vonksin eikä nilkat nyrjähtele, mutta onpahan pirun komea lattia. vaikka ite sanonkin.

Missäs taloissa sä Jope oikein liikuskelet, kun on tuntuu olevan niin paskat ikkunat, kalikat vinksin vonksin ja nilkatkin nyrjähtelee? Ei meillä päin ainakaan.

[Pekka Huhta]

Kun puhutaan tyylista ja historiasta, niin mitä mieltä olette lattialankkujen läpinaulaamisesta suoraan päältä? Meillä on 1905 rakennetussa talossa lattialankut naulattu reilusti läpi vanhoilla levystä leikatuilla nauloilla ja 1960-luvulla rakennetussa verannassa samoin läpinaulaus, mutta kirkkailla lankanauloilla. Tarkoitus olisi nostaa verannan lattia ylös lisäeristämisen takia ja ajattelin naulata lankut takaisin samalla tekniikalla. Kyllä maali sitten kaunistaa naulojen kannat.

Oon sen verran monta ponteista naulattua lattiaa rikkonut purkaessa etten naulaa lattioita kuin päältä. Upotan kannat millin pari, kittaan päältä ja maalaan lattian. Jos tykkää lakatuista lattioista niin onhan pontista naulattu niiden kanssa sievä, mutta semmoisen lattian alle ei sitten kurkita kolmenkymmenen vuoden päästä kun pitää asentaa aivan välttämättömän kotiautomaation nanoputkiverkosto lattian alle. Päältä naulatun saa aina ehjänä ylös, pontista naulattua ei ainakaan mun taidolla saa ylös niin ehjänä että siitä kannattaisi enää ruveta tekemään uutta lattiaa.

Erityisesti jos asentaa jo kertaalleen päältä naulattua lattiaa uudelleen, niin ei ole oikein mitään järkeä ruveta sähläämään pontista naulaamisen kanssa. Johan siinä laudassa ne naulanreiät jo on.

Pekka

[Kulmala]

Auttakaas nyt amatööriä...

Mikä on hollihaka? Googlettamalla löysin vain artikkeleita hirsitalon rakentamisesta, missä viitattiin hollihaan käyttöön.

[Palom]

"Tavallista 95 milliä leveää nakuttelee ihan ilman erikoistyökaluja, kunhan on painava apumies seisomaan laudan päälle."

Onko lattialauta ollut toivottoman huonolaatuista, vai missä ongelma? Lattialaudan tulisi olla niin hyvälaatuista, suoraa ja kuivaa, että sen pystyy asentamaan ilman suurempia ongelmia ja lihavia apumiehiä. Iso osa nykyisistä rautakaupan muoviin pakatuista lattialaudoista toivottoman huonolaatuisia. Liian isolustoista, vajaasärmäisiä ja liian paljon oksia. Niihin saattaakin lihavia miehiä tarvita, mutta itse en lähtisi sellaisia edes asentamaan.

Kysyjän mainitsemalla 9 euron neliöhinnalla ei hyvää lattialautaa saa mistään. Vaikuttaa myös tuo sahurin 29 eur neliö halvalta, eihän siinä jää alvin jälkeen hintaa kuin 5 eur metri.

[Pekka Huhta]

Auttakaas nyt amatööriä...

Mikä on hollihaka? Googlettamalla löysin vain artikkeleita hirsitalon rakentamisesta, missä viitattiin hollihaan käyttöön.

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 4&p=100076

Pekka