Tyhmä kymysys taas meikäläiseltä, mutta alkaa pikkuhiljaa tökkimään tämä elämä... Kaikki tulee niin samalla kertaa! Nyt ollaan viikko ilman lämmintä vettä, ku pannussa joku vika ja korjaaja tulee vasta maanantaina!
Eli asiaan... Meillä on sokkelissa muutama sellainen ritilä kiinni, joita ei saa irti, eikä sitä aukkoa mitenkään säädettyä.. Sitten on yksi pieni ikkuna, joka jälleen tänä aamuna oli vesihuurussa. Onko tuo vakavaa? Kannattaako se ikkuna ottaa kesäksi pois? Pelkään homehtumista ja kaikkea kamalaa
Ku eikös olis kuitenki hyvä että olis edes jotku luukut jotka sulkea talveksi ja avata kesäksi? Meillä sit vissiin tuulee kokoajan... Paitsi tuuleeko tarpeeks ku se lasi huurtuu..
piparkakku kirjoitti:Eli asiaan... Meillä on sokkelissa muutama sellainen ritilä kiinni, joita ei saa irti, eikä sitä aukkoa mitenkään säädettyä.. Sitten on yksi pieni ikkuna, joka jälleen tänä aamuna oli vesihuurussa. Onko tuo vakavaa? Kannattaako se ikkuna ottaa kesäksi pois? Pelkään homehtumista ja kaikkea kamalaa
Ku eikös olis kuitenki hyvä että olis edes jotku luukut jotka sulkea talveksi ja avata kesäksi? Meillä sit vissiin tuulee kokoajan... Paitsi tuuleeko tarpeeks ku se lasi huurtuu.. Kiitos taas kaikille viisaammille..
Siis onko sokkelissa pieni ikkuna joka huurtuu? En ihan ymmärtänyt tilanneselostusta tarkalleen. Meillä on sokkelissa luukut joka talon sivulla. Yhdellä sivulla on lisäksi pieni ikkuna (sokkelissa siis). Kaikki luukut ovat kesällä auki, ja sen ikkunan irroitamme paikaltaan kesän ajaksi. Talvella taas kaikki ovat kiinni. Ilma siis pääsee vapaasti kiertämään talon alla kesäisin kun ilma on kosteampaa.
Kesäaamuinen vesihuuru matalalla sijaitsevassa ikkunassa on sama ilmiö kuin kaste heinikossa. Ei tarkoita homeongelmaa, mutta kosteuden pitää päästä kuivamaan päivällä kokonaan pois. Kaila taisi sanoa aiheesta kirjassaan jotakin sellaista, että "ei se kosteus puuta tuhoa vaan aurinko". Tämä siis ikkunan pokista ja ulkopinnoista puhuttaessa.
Siis jokaisella sivulla on yksi pieni ritilä, siis sellainen josta ilma mielestäni juuru ja juuri kulkee.. Koko ehkä noin 25x15cm.. Ja noiden lisäksi siis yhdellä seinällä se yksi ikkuna, koko jotain 35cmX60cm, luulisin.. Eli kannattaako se ikkuna ottaa pois kesäksi? Noita ritilöitä ei voi mitenkään säätää, ne on siinä asennossa missä ne on.. Eikä niitä saa poiskaan..
Rossipohjaan pitäisi saada lämpöä, jotta vesihöyry siellä ei pisaroituisi.
Kesällä sitä tulee tuuletusilman mukana ja talvella lattioiden läpi, sekä piipun perustuksista.
Takavuosina tulisijoja käytettiin päivittäin ja lattiaeristeet olivat varsin heikkoja, siksi päästivät lämpöä alapohjaan.
Nyt sähkölämmityksen ja hyvän lattiaeristyksen aikaan rossipohjat ovat alkaneet käyttäytyä usein ongelmallisesti.
Yksinkertaisin ratkaisu on kiinteän ilmankuivaimen asentaminen rossitilaan, vie hieman sähköä, mutta on varmasti kuiva ratkaisu.
Muita ratkaisuja ovat maanpinnan ja sokkelin eristäminen, eli kaikki toimet jolla rossitilan lämpöä saadaan kohotetuksi.
Tuuletusaukkojen suurentaminen vetoaa maalaisjärkeen, mutta ei välttämättä auta tilannetta, voi jopa pahentaa, sekä lisätä muita alapohjan vuoto-ongelmia.
Tietysti myös kaikki perusasiat pitää olla kunnossa maakallistukset, rännivesien johtaminen jne...
Ilmankuivaajakaan ei pysty ihmeisiin, jos rossitilaan lorottaa vettä.
aina löytyy vaihtoehto, miksi ne lattiat pitäisikään lisäeristää, mulla on vanha lautalattia, eristeenä sammalta ym. ruohoa, polttelen talvisin päivittäin takassa ja puuhellassa puita ja pidän villasukat jalassa. lattia on tietysti talvella kylmempi, mut ei se saa mua kuitenkaan harkitsemaan eristeiden vaihtoa. miksi ihmiset yleensä ostaa vanhan talon jos se täytyy heti remontoida uudenveroiseksi?, oma talomme on rakennettu v.1940, enkä ole yhtään eristettä korvannut uusilla. yläkerran rakensin asuttavaksi selluvillalla ja paperilla+paneeli pintaan. kellarin luukut pidän talvella kiinni ja avaan keväällä, näin tässä talossa on tehty jo kohta 70 vuotta.
ps. muuten taloa ei ole salaojitettu, eikä salaojiteta, ja saunassa käydään piharakennuksessa niinkuin kuuluu.
Tuossa Matin kirjoittuksessa on asiaa. Jouduimme uusimaan lattiat lähinnä sisävessojen aiheuttamien vaurioiden takia. Yksi nurkka oli sortunut koska sieltä oli tuuletusluukku ollut tukittuna viimeiset 15 vuotta. Uuneja oli kyllä lämmitetty vastuksilla, mutta se ei ollut pelastanut kaikkea.
Nyt kun lattian turve-eriste on korvattu selluvillalla niin lämpövuoto alaspäin on pienentynyt ja ainakin parista kohdasta huomasin viimetalvena kosteuden tiivistymistä. Lisäsin tuuletusaukkoja koska selkeästi niitä oli aivan liian vähän.
Lienee syytä seurata tilannetta vuosittain, sillä muutokset ovat kuitenkin onneksi suhteellisen hitaita.
Lattian alle vaan ryömimään. Kyllä se maalaisjäjellä korjaantuu ilman teknisiä vempaimiakin. Ne ovat sitten se viimeinen konsti kun mikää muu ei auta.
originaalikysyjälle: ne ritilät kannattaa kyllä ottaa irti, vaikka rälläkällä jos ei muuten lähde. tilalle esim. seulaverkkoa, niin aukon tuuletuskyky on maksimissaan mutta hiiret ja naapurin kissat pysyy ulkona.
ota myös se ikkuna pois - kesäkaudella sen ehtii kunnostaakin (ja jos siinä on vain yksi puite, niin laita toinenkin). laita samaa seulaverkkoa aukkoon.
tyhjennä kellarista kaikki orgaaninen aines jos siellä sellaista on (lattiasta pudonnutta purua, laudanpätkiä, pahvilaatikoita yms. yms.).
tee kunnon lampun kanssa kunnollinen tutkimuskierros kellarissa. haistele tunkkaisuutta, tiiraile tummuneita kohtia puussa, painele puukonkärjellä epäilyttäviin kohtiin onko pehmeää... ja käytä asiantuntijaa jos mielenrauhan takia tarvitsee.
talveksi sitten ikkuna paikalleen ja harkinnan mukaan luukkuja umpeen.
vanha konsti on usein parempi kuin bussillinen uutta konekantaa... tai eristeitä.
Matti Alander kirjoitti:Yksinkertaisin ratkaisu on kiinteän ilmankuivaimen asentaminen rossitilaan, vie hieman sähköä, mutta on varmasti kuiva ratkaisu.
Osaatko Matti sanoa miten saadan ilmankuivaimen(sorptiokuivaimet) hinnat alas järkevälle tasolle, että niiden käyttö voisi ruveta harkitsemaan alapohjassa? Tämänpäivän hinnat ovat n.1500 - 2500€.
valpperi kirjoitti:ps. muuten taloa ei ole salaojitettu, eikä salaojiteta, ja saunassa käydään piharakennuksessa niinkuin kuuluu.
Tää on nyt ihan offtopic, mutta pakko kysyä. Kommentistasi saa sen kuvan, että salaojitus on viimeinen temppu vanhassa talossa. Onko sille jotain perusteita vai onko se vain vanhan kunnioittamista? Meillä kun on tänä kesänä edessä ojitustalkoot...
kai sitä voi salaojittaa, jos on halua, tarkoitin vaan sitä, että yleensä rintamamiestalot on olleet 40-60 vuotta salaojittamatta, joten miksi se nyt sitten pitäisi tehdä. yleensä salaojitetaan kun kellariin rakennetaan lisätilaa, johon ne ei ole alunperin suunniteltu. minusta sauna kuuluu rintamamiestaloissa piharakennukseen, ei taloon sisälle, näin ne on alkuperäisesti suunniteltu.
valpperi kirjoitti:kai sitä voi salaojittaa, jos on halua, tarkoitin vaan sitä, että yleensä rintamamiestalot on olleet 40-60 vuotta salaojittamatta, joten miksi se nyt sitten pitäisi tehdä. yleensä salaojitetaan kun kellariin rakennetaan lisätilaa, johon ne ei ole alunperin suunniteltu. minusta sauna kuuluu rintamamiestaloissa piharakennukseen, ei taloon sisälle, näin ne on alkuperäisesti suunniteltu.
Juu juu. Ok. Meillä on tosiaan ollut yli 50 vuotta talo salaojittamatta ja sen kyllä huomaa... Joka kevät nousee kellariin vesi. Sauna mekin ollaan siirtämässä takaisin ulkorakennukseen, mutta ei ole kivaa että pannuhuoneessa ja verstaassa joutuu keväisin ja rankkasateiden aikaan kahlaamaan kumppareiden kanssa. Talo on savimaalle tehty ja se selittää pitkälti tuon kosteuden. Siksipä salaojat on meille kaivettava. Tilanne on ehkä eri niissä taloissa, jotka on tehty hiekkamaalle. Esim. mun vanhemmat remppasi hiekkamaalle tehdyn RM-talon eikä ole tarvinnut salaojittaa. Kellari oli täysin kuiva, niinkuin pitikin. Kateeksi käy.
eikö joku puhunu että jos talo on tehty savimaalle niin jos salaojittaa niin voi olla vajoamis vaara! siitä syystä että savi kuivuu ja painuu kasaan! minä en tästä syystä uskalla ojittaa ainakaan omaa kunnolla! sen verran että pihakallistúkset kuntoon ja rännivedet kauemmas.
jartsa78 kirjoitti:eikö joku puhunu että jos talo on tehty savimaalle niin jos salaojittaa niin voi olla vajoamis vaara! siitä syystä että savi kuivuu ja painuu kasaan! minä en tästä syystä uskalla ojittaa ainakaan omaa kunnolla! sen verran että pihakallistúkset kuntoon ja rännivedet kauemmas.
Aika tehokas salaojitus saa olla jos savi talon ympäriltä kokonaan kuivuu... Imho. Savimaahan on muutenkin eläväinen ja liikkuvainen ja meillä ainakin huomaa sen talossa siitä, että joskus ei vessan ovi pysy auki, joskus se ei pysy kiinni. Joskus ulko-ovi pitää repiä voimalla kiinni, joskus se menee pienestä tuuppauksesta...
Mä en ole asiantuntija tässä aiheessa, mutta esim. Raksystemsin edustaja suositteli kuntokartoituksen kohdalla salaojittamista ja samaa mieltä on olleet muutkin aiheesta. Mene ja tiedä, mutta salaojitus on lienee ainoa keino saada kellarin tulvat rauhoittumaan. Sieltä nousee siis oikeasti satoja litroja vettä vuodessa...
