Lattialämmitys = mukavuuslämpö

[tiikka]

En hakemalla löytänyt ihan vastaavaa tai en osannut hakea joten kyselempä. Pitäis yläkertaan laittaa vesikiertoinen lattialämmitys joka ois ns mukavuuslämpö, eri tapoja tuntuu oleva liian paljon meikäläisen järjelle. Lähtökohta on sellanen että taloon on vaihdettu uudet kattotuolit ja alapaarteen päältä pitäs lähtee ylöspäin. Kyprokin kanssa en rupee pelaan, miten ois harvalaudoitus lämpöpellit tai vaneri ja siihen naulaus? Miten ootte toteuttanu homman?

[Rajamäkeläenen]

http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/ase ... p-904.html tommonen..ei kyl oo vesikiertonen

[tiikka]

Juu kiitos mutta ei sähköä, edellisistäkin pyritään eroon. Lämmitys tullaan hoitaa VILPillä.

[miihkail]

Itse aikoinani tein vinttiin lattialämmityksen, niin 600 koolausväliin laitettiin 200x605 kokoisia peltilätkiä, joissa oli urat putkia varten. Seinät ja ikkunan aluset pellitettiin vieriviereen ja muu osa laitettiin salmiakkiruutuna. Siihen päälle lankkulattia, joten koko lattia nousi 30 milliä koolauksesta ylöspäin. Omani ostin aikanaan kessele.com puljusta ja tuoteperhe oli greenline.
http://www.kessele.com/userData/kessele ... knohje.pdf löytyy myös muita tapoja rakentaa tätä.
//Mikko

[pvalila]

Työn määrän ja saavutetun hyödyn suhde jää yläkerrassa hieman huonommaksi kuin alakerrassa.

Ajatuksenasi lienee, että vilpin hyötysuhde on parhaimmillaan kun kiertovesi on viileähköä ja vilppiä voidaan ajaa matalalla pyynnillä; korkea pyynti on myrkkyä lämpöpumpun hyötysuhteelle (vaikka myyjät ihmisiä yllyttävätkin huudattamaan pumpulla käyttövedet ilman tulistusta). Lattialämmityksen yhteydessä kiertovesi voi (ja sen oikeastaan pitääkin) olla aika viileää mikä on copille hyväksi.

Alakerrassa tuo logiikka toimii tosi hyvin, mutta yläkerrassa hyödyt jäävät vähän pienemmiksi. Lattia on siellä luonnostaan aika lämmin, koska alla on huonelämmintä tilaa. Yläkertaan uppoava lämpömääräkin on aika pieni, alhaalta nousee luonnostaan lämpöä ylös ja aika pieni lisäpurske riittää nostamaan huonelämpötilan riittävälle tasolle.

Yläkerrassa lämmittämistä suurempi ongelma on usein jäähdyttäminen.

Oletko harkinnut, että jättäisi kiertoveden kokonaan vetämättä ylös ja laittaisit sinne ilpin? Silloin sujuisi helposti jäähdytys kesällä ja toisaalta pakkasilla talossa olisi enemmän lämmityspumpputehoa: vilpin plus ilpin watit. Saisit muutamalla asteella alaspäin sitä rajaa, milloin vilppi alkaa huuta vastuksilta apua ja toisaalta vilppi kävisi lämpimässäkin säässä vähän pienemmällä teholla, eli jos sulla on invertterimallinen vilppi (tuskin on, useimmat ovat onoffeja) niin saisit lämpöä hieman paremmalla copillakin.

- Muuten, coppi on parempi myös siksi, että ilppi on yleensä parempi hyötysuhteeltaan kuin vilppi. Ero ilpin hyväksi johtuu ainakin kolmesta tekijästä: 1) ilpin ei tarvitse pumpata lämpöä yhtä korkeeseen lämpötilaan asti kuin vilpin, huonelämpötila on aina matalampi kuin kiertoveden lämpötila 2) ilpit ovat usein puoli sukupolvea tekniikassa edellä vilppeihin nähden koska niitä valmistetaan suurempina sarjoina ja ne ovat mainstream-tuotteita valmistajilleen ja 3) vilpin lopullista hyötysuhdetta huonontaa aina vesikierron hukka eli putket lämmittävät turhan lämpimiksi rakenteita jotka voisivat rauhassa olla vähän viileämpiäkin (näin erityisesti vanhoissa taloissa).

Yläkerrassa voi myös ilpin sijasta harkita omatekoista ilmasta-ilmaan pilppiä, sillä haravoidaan lämpö talteen poistoilmasta ennen kuin se puhalletaan pihalle.

Ja jos ehdottomasti haluat vilpillä yläkerran lämmön tuottaa, niin harkitse lattialämmityksen sijasta puhallinkonvektoreita: niillä voit kesäisin jäähdyttää ja talvisin ne mahdollistavat yhtä viileän kiertoveden kuin lattialämmitys.

***************************

Älä suutu, tiedän kyllä että kaipasit rakenneratkaisuja lattian tekemiseksi etkä pohdiskelua lämmitysvaihtoehdoista. Oletan, että jos olet vilpiin päätynyt niin olet näitä asioita pohdiskellut itsekin joten pistin sulle vähän kommentoitavaa...

[tiikka]

Noniin heti alkuun puolustus lämmitysvalintaan jotta olen melko noviisi vielä tässä lajissa, mutta olen onneksi melko vanhanaikainen ja hyvä epäilemään kaikkea. Tämän hetken tilanne on se että talo lämpiää vielä sähköllä/puulla, yläkerta on teollaan ja putkitus on vielä ns varaus tulevaa varten. Yläkerran lämmitys ei ole ongelma, sitä tulee tulisijoista riittävästi mutta talon asukkaat ovat "kylmäjalkoja" ja olisi mukavaa jos jalka luulisi lattian olevan lämpimähkö=mukavuuslämpö.
Vanhanaikaista ajattelua= kaksi konetta=kaksi vikaa, jäähdytys hoidetaan avaamalla ikkuna?? Talo omaa painovoimaisen ilmanvaihdon joten ikkunan avaaminen ei kai sekoita mitään? No joo, vain ajatuksia. Lämmitysjärjestelmän vaihto on suunniteltu ensi kesään alakerta remontin yhteyteen, joten laitteet ehtivät vielä hieman kehittyä. Vilpin helppokäyttöisyys ja kaikki samassa paketissa kiehtoo, (kai ne sellaisia on) siinä valinta-ajatuksia. Laitteiden syvempi tutkimus on ajoitettu talvipimeille, mutta invertteri ja laajennettavuus lisälämmityksille vaikuttavat valintaan. Lattiarakenteessa taidan kallistua harvalaudoitukseen ja pelteihin, vielä kun keksisi kenen tuotteita nuo olisivat. Nuo "lämpömyyjät" kun haluavat myydä koko järjestelmän asennuksineen
eivätkä usko että talon voi remontoida osan kerrallaan??jaettä teeseite voi tehä kans jotain?? Outoa mutta totta.

[Limes]

Tekisi mieli väittää että yläkerran lattia on lämmin muutenkin, alakerrasta "karkaavan" lämmön johdosta.
Tietenkin ulkoseinien ja lattian ilmantiiveydestä pitää erityisesti pitää huolta kuten alakerrassakin.

Ne alumiinipellit on muistaakseni kohtuu kalliit,saattaisi kanttikoneella tehdä itsekin...jos sellainen on tarjolla ja osaava tekijä.
Kipsilevyillä välipohjan lattialämmitys tulee tosi raskas.

Itse,jo toistaiseksi hylättyä maalämpövaihtoehtoa tuumiessani päädyin ettei yläkertaan tulisi lattialämmitystä vaan jo mainittu konvektori.