Järkeä kaivella?

[Kisuli]

Mielipiteitä kiitollisna otan vastaan:

Talo läpäisevällä hiekkamaalla, kellariin ei ole noussut vesi kertaakaan tämän vuoden aikana, jonka olen tässä rakkaassa mörskässä asustanut, kellarin seinissä kasvaa vähän "nöyhtää", suoloja tai mitä lie, ja kellarin puuhyllyjen jalat lahonneet. Kosteutta siis nousee tietysti maasta. Mutta esim. viime talven roima lumikuorma hävisi jälkiä jättämättä huiskis vaan. Vesi ei seiso missään kohti talon ympärillä.

Salaojia ei ole. Kellari on lämmittämätön ja jää varastokäyttöön. Onko kannattavaa, tarpeellista, ylipäänsä järkevää kaivaa talon sivut auki, eristää Fuktisolilla ja laittaa salaojat? En tiedä miten vanha betonisokkeli tulisi reagoimaan, joitain halkeamia kellarin seinissä on jo. Pintamaa pitää kuitenkin muotoilla poispäin talosta viettäväksi ja kaivaa sadevesille putket ja kivipesät. Eli jonkun verran kaivuutyötä on edessä joka tapauksessa.

[Yuha]

Jos itselläni olisi vastaava tilanne, niin en laittaisi. Oma huusholli sijaitsee savimaalla eikä myöskään ole salaojia ympärillä, enkä ole laittamassakaan. Pysynyt 70 vuotta paikoillaan, niin eiköhän se tässä pysy vastaisuudessakin.

[Matti Alander]

Osittain ovat nämä kosteuden kanssa pyöriteltävät asiat myös henkimaailman hommia ja voivat vaikuttaa jopa yöunien laatuun. Kuinka paljon kannattaa sitten jatkuvasti ajatella niitä, vai laittaisiko kerralla kuntoon. Homma kuitenkin tehdään seuraavaa 50 vuotta varten, jolloin kustannus ei ole kovinkan suuri vuotta kohden ja siirtyyhän se talon arvoonkin.
Varmasti tullaan toimeen vanhallakin rakenteella, mutta mitä nykyihminen tekee viileällä ja kostealla kellarilla ?
Jos alkaa rännivesiputkituksia toteuttamaan, niin varmasti kannattaa laittaa koko homma kerralla kuntoon, salaojineen ja eristeineen. Samalla saadaan toteutettua myös lämmöneristystä ja päästään jonkinmoiseen lämmitysenergian säästöönkin.
Jos ei olisi järkeä kaivella, niin tässä maassa olisi järjettömiä melko paljon. Tarve tietysti kuitenkin perustuu paljolti siihen mihin käyttöön kellari on tarkoitus ottaa. Asuintilojen sinne toteuttaminen sisältää aina pienoisen riskin, eikä kellarin alkuperäinen ilmanvaihtokaan ole suunniteltu asumista varten.
Salaojitus toteutetaan rakennukseen pohjavettä varten, rännivesjärjestelmällä taas pyritään ohjailemaan pintavesiä. Kosteuseristämällä pyritään estämään maakosteuden siirtyminen perustuksiin ja lämmöneristämällä pyritään säästämään lämmitysenergiaa, sekä oikeaoppisesti toteutettuna sillä on myös merkitystä perustusten kosteuskäyttäytymiseen.
Eli kysymykseen järkeäkö kaivella on aika vaikea vastata, se riippuu paljolti siitä mitä halutaan ja mitkä ovat nykyiset olosuhteet.

[harnojukka]

Älä kaiva. Asuimme itse Hyvinkäällä konepajan alueella joka on just sitä hiekkaharjun lakialuetta. Pohjavesi on siellä kymmenen-kaksikymmentä metriä talon alapuolella eikä sieltä hevin ylös nouse.Täytyy sanoa että rahat meni kankkulan kaivosta alas kun työ aikanaan tehtiin. Riittää kun ohjaat pinta- ja sadevedet pois seinustoilta.

[tarpola]

Ennalleen jättäminen on aivan varteenotettava mahdollisuus, ellei tilaa tarvita muuhun kuin varastointiin. Kyllä nykyihminenkin tarvitsee kylmää ja kosteaa kellaria monenlaiseen. Esimerkiksi polkupyörät ja puutarhakalusteet talvehtivat siellä hyvin, ja lumikolat viettävät kesälomansa. Talon remonteissa purettu käyttökelpoinen puutavara varastoituu siellä hyvin, samoin asennusta odottavat rakennustarvikkeet. Uudet lämmitysjärjestelmät saattavat vaatia tilaa, esimerkiksi suuret vesivaraajat tuuli- ja aurinkoenergian puskureiksi. Vaatteita ja paperitavaraa ei siellä kannata säilytellä. Ilmankuivaajaa voisi harkita, jos kosteutta on liikaa.

Asuintilojen kunnostaminen kellariin on täysin mahdollista ja jos sille tielle lähtee, se pitää tehdä taiteen sääntöjen mukaan ja sillä on oma hintansa. Tapauksesta riippuu, ovatko näin saatavat uudet tilat hintansa arvoisia. Kellari on joka tapauksessa aina kellari ja soveltuu lähinnä sauna- ja aputiloiksi. Jos talon maanpäälliset tilat eivät riitä, niiden järjestelyyn on muitakin vaihtoehtoja: laajentaminen yläkerrassa sivu-ullakoita hyödyntämällä, tai talon itsensä laajentaminen, mikä voi tapahtua myös piharakennuksen muodossa.

Pääkaupunkiseudulla ja isommissa keskuksissa laajentamismahdollisuuksia ei yleensä ole ja silloin kellarin rakentaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto. Maaseudulla ja pikkupaikkakunnila tonttimaata on enemmän ja mahdollisuksia laajentamiseen maan päälläkin paremmin.

Johtopäätös voi myös olla, että talo on ajateltuun käyttöön liian pieni, eikä sen laajentamiseen ole tarjolla mielekkäitä ratkaisuja. Silloin on parempi vaihtaa taloa kuin lähteä väkisin vääntämään talosta sellaista mihin se ei kunnolla sovellu.

[Labyrint64]

Jos kellarissa on selkeästi kosteutta eli pinta on oikeasti märkä niin tekisin minäkin jotain. Jos kellari on puolilämmintä tilaa niin energiansäästön vuoksi en alkaisi fuktisolia laittamaan. Energiansäästön vuoksi on tehty paljon turhia toimenpiteitä jotka ei loppukäyttäjälle maksa itseään edes 50 vuodessa takaisin. Kylmää kellaritilaa tarvitaan meillä ainakin kaikenlaisen tavaran säilytykseen. On moottoripyörää, oksasilppuria, lautaa, polttopuita, polkupyöriä, jne... Jos tykkää kuntoilla niin puoliviileä kellari sopii kuntosaliksikin hyvin.

Toki fuktisolit seinään voi parantaa alkavan skitsofrenian oireet mutta jos taloon on oikeasti tekemässä muutakin niin sille kymppitonnille löytyy ihan varmasti kiireellisempiäkin kohteita. Mut toki jos kellariin halutaan lämmintä tilaa niin ehdoton edellytys on tehdä ulkopuoli ensin kuntoon. Itsellä on fantasia että jos joskus innostun sauna/kylpyhuoneremppaan ja piikkaan lattiat auki niin piikkaan samalla yhteen seinään niin ison reiän että sitä kautta on vaivaton kärrätä murske ulos ja sitä kautta on hyvä valaa uudet laatat.

Tässä kun on tullut salaojittavista eristeistä luettua yhtä jos toista niin mieleen on noussut kysymys että mitä eroa alapohjassa on leca-soralla ja esim. fuctisolilla? Tuttava on tehnyt jo usean alapohjan lecasoran, styroksien ja lattialämmityksen kera ja kuulemma hyvin toimii.

[Matti Alander]

Kevytsora on yleisesti kohtuu hyvä vaihtoehto, sen ongelmaksi muodostuu huono eristyskyky ,joka kasvattaa lattiarakenteen paksuutta verrattuna solupolystyreenipohjaisiin eristeisiin. Rintamiestalon kellarissa kun tahtoo olla aina ongelmana huonekorkeus. Toiseksi kaivamaan joutuu maata pois myös kolme kertaa enemmän ,jotta saavutettaisiin edes lähelle sama eristyskyky kuin salaojittavilla eristeillä.
Kevytsoran terästäminen lattia EPS eristeellä vaatii lattialämmitystalossa 40 cm syvää kuoppaa + betonilattia ja kustannuksia alkaa kertymään massanvaihdon muodossa, mutta rakenteellisesti kohtuullinen vaihtoehto kuivumista ulospäin ajatellen.
Mikäli ajatellaan hinta toimivuus suhdetta kokonaiskustannusten muodossa mielestäni paras vaihtoehto on alimmaisena salaojittava eriste 100 mm ja sen päällä lattian alle tarkoitettu kova kivivilla. Kivivillaa vastaan vaan tuntuu olevan kovasti ennakkoluuloja, mutta lattia saadaan hyvin hengittäväksi ja kapillaarikatko aukottomaksi mahdollisimman ohuella rakenteella.
Sama yhtälö voisi olla varsin toimiva kellarin seinässäkin ja kuivuminen ulospäin tehokasta, eikä epäouhtauksiakaan pääsisi väliin kun käyttäisi Fuktisoli 200 mm paksuista muovilistaa yläosassa.

[miksei]

Kaivatin pari vuotta sitten salaojan talon ympärille. Joskin matkaa kivijalkaan tuli yli 2 metriä, en arvannut kaivattaa ihan viereen. Kuivaa pihan ja nurmikon kivasti vaikka maa onkin hyvin vettäläpäisevää sorttia.

[Kisuli]

Kiitoksia mielipiteistänne! Kellarissa tosiaan tällä hetkellä asustaa muutama motti halkoja, kunhan saan ne poltettua, niin pääsen paremmin inventoimaan seinien tilanteen. Halkovarasto ja autonrenkaiden asumus se keltsu tähän asti on ollut ja tulee jatkossakin olemaan. Mitään saunahaaveita sinne en ole kaavaillut missään vaiheessa, on matala ja hankalan muotoinen. Lämpötila kovimmillakin pakkasilla pysyi viime talvena nollan tuntumassa. Kuuraan vetää kellarin seinien yläosat kyllä.

[Annis]

Jos itselläni olisi vastaava tilanne, niin en laittaisi. Oma huusholli sijaitsee savimaalla eikä myöskään ole salaojia ympärillä, enkä ole laittamassakaan. Pysynyt 70 vuotta paikoillaan, niin eiköhän se tässä pysy vastaisuudessakin.

Sama tilanne ja täysin samat aatokset.

[hanker]

Kiitoksia mielipiteistänne! Kellarissa tosiaan tällä hetkellä asustaa muutama motti halkoja, kunhan saan ne poltettua, niin pääsen paremmin inventoimaan seinien tilanteen. Halkovarasto ja autonrenkaiden asumus se keltsu tähän asti on ollut ja tulee jatkossakin olemaan. Mitään saunahaaveita sinne en ole kaavaillut missään vaiheessa, on matala ja hankalan muotoinen. Lämpötila kovimmillakin pakkasilla pysyi viime talvena nollan tuntumassa. Kuuraan vetää kellarin seinien yläosat kyllä.

Jos kellarissa säilytetään halkoja ja ne on kuivia vielä keväälläkin niin ei voi olla kovin suuria kosteusongelmia. Täällä sama tilanne eli kellari liian matala (vain 160cm) mihinkään hyötykäyttöön. Ei tulis mieleenkään enää tehdä ulkopuolisia kaivuhommia varsinkaan kun kivijalka ei ole mitenkään vaurioitunut eikä kellaria ole tarkoitus ottaa asuinkäyttöön ei edes varastoksi. Pohjavesi ja kallionpinta ovat matalalla alle 4m ja talonpaikka muuta ympäristöä vähän korkeammalla, maapohjan rakenteesta en tiedä mutta vanhan suon laitamilla se on (nyt isoa metsää). Jos rakenne on toiminut 60 vuotta suht ok niin eiköhän se toimi seuraavat 50 vuotta lisää. Onhan myös sellaisiakin tapauksia, että, salojat, funktisolit yms mittavat ulkopuoliset operaatiot eivät ole poistaneet kellarin kosteusongelmia jolloin raha on mennyt kankkulan kaivoon. Muitakin riskejä perustutsen kaivelussa on kun kymmeniä vuosia asettunutta maata aletaan möyhimään.

Kuuraa on tullut meidänkin kellariin talvisin mutta ilmanvaihto hormin kautta on ollut tietämättömyyden vuoksi suljettuna kesät talvet eikä talossa ole asuttu juurikaan talvisin. Edes rännejä ei ole vielä meitin talossa, maanpinta on suht oikein ihan vahingossa. Tämän palstan vinkeillä hoksasin sentään avata luukkuja ja hormituuletuksen kellariin niin jo 2-3 viikon päästä ilmanala oli aivan erilainen ja kellarin seinät tuntuivat kuivilta. Toki kannattaa tehdä kaikki se mitä ilman kaivelua on tehtävissä eli maanpinnan korjaukset ja sadevesien ohjaukset. Kellarin ottaminen asumiskäyttöön on sitten ihan eri juttu..

[Matti Alander]

Edellä mainittiin, ettei kosteus olisi poistunut kellarinseiniä eristämällä, näin saattaakin olla, mutta kyllä silloin on tehty jokin virhe. On päivänselvää, että kosteus poistuu kellarin seinästä ja myös kellarin sisäilmasta, jos homma toteutetaan huolellisesti ja oikein.
Pelkällä salaojituksella ei parasta lopputulosta saadakaan aikaan, vaan vaaditaan kokonaisuus, johon sisältyy: Salaojitus putkistoineen, kellarinseinän kosteuseristys, ulkopuolinen lämmöneristys, pystysalaojitus, rännivesijärjestelmä ja maakallistukset ulospäin.
Rakenne voidaan toteuttaa periaatteessa kahdella tapaa ulospäin kuivuvana tai sisäänpäin kuivuvana. Mikäli halutaan kuivuminen ulospäin käytetään seinän eristämisessä salaojittavia lämmöneristeitä, mikäli halutaan kuivumisen tapahtuvan sisäänpäin käytetään Bitumia tai patolevyjä.
Sisäänpäin kuivuvissa rakenteissa tulee sisäpintojen olla Diffuusio avoimia, eikä kellarin seiniin tule asentaa kiinni kaapistoja tai varastoida tavaraa seinää vasten. Sisäänpäin kuivumisen periaate on kosteuden siirtyminen vesihöyrynä suuremmasta kosteusmäärästä harvempaan, jolloin kellarin tuulettaminen ympäri vuoden on entistäkin tärkeämpää tai sisäilman kuivaamiseen voidaan tarvittaessa käyttää ilmankuivaajaa, joka tehostaa myös kellarin seinien, sekä lattian sisäänpäin kuivumista.
Ulospäin kuivumisen periaatetta voidaan kuvailla vesihöyryn kulkeutumisesta ulospäin, joka taas vaatii ulkopuolelle Diffuusio avointa pintaa. Vesihöyryn liike ulospäin saadaan aikaiseksi asentamalla kellarinseinään hyvä vesihöyryn vastukseton lämmöneristys, joka nostaa kellarinseinän lämpötilaa maan lämpötilaa korkeammaksi. Yleisesti tämä rakenne toimii vaikka kellaria ei erityisemmin lämmitettäisikään, mutta eduksi tietysti kuivumiselle on mitä korkeampaa lämpötilaa voidaan käyttää.
Edelleenkään ei välttämättä tarvitse korjata jos tuntuu siltä ettei korjaustarvetta ole, mutta kyllä kuiva ja lämmin sokkeli on miellyttävämpi ja varmasti jatkaa talon ikää monilla vuosilla.

[rapsutiinu]

Kyllä se salaojitus kannattaa aina (saa ainakin mielenrauhan eikä tarvi myöhemmin alkaa aukomaan vanhoja pintoja).
Ihan kokemuksesta seuraavaa.. Nykyinen -84 rakennettu rinnetalo ostettiin -89 ja ekaksi vedettiin sokkelit auki kauttaaltaan kun talo paukkui ja joutui käytteleen anturaan asennettua 1 kWh:n lämmityskaapelia. Paljastuihan sieltä neljän metrin syvyydestä salaojiakin päädyistä ja pystyroutaeristeet metrin sokkelista. Oli vain tieto/taito loppunut kesken kun salojat oli jätetty pystyeristyksen sisäpuolelle elikkäs antura oli kokoajan ns. vesialtaassa....
Kun tuo aukaistiin niin vettä virtasi päivän ajan talon alta... Anturoihin oli vedetty kyllä bitumia joka jätettiin ja asennettiin uudet salaojat,tarkistuskaivot,sepelit,suodatinkankaat ja patolevy+10cm styrosta pystyyn ja finfoam pintaan routaeristeeksi. Nyt ei ole sen jälkeen paukkunut eikä lämmitystä anturalla tarvinnut.
Oispa tuohon aikaan ollut tuota fuktisol levyä niin sillä olisin tehnyt...
Tuolla aikas hyvä video fuktisol levyn käytöstä. Taidan tuohon omaan rintsikkaprojektiin asennella fuktisoilit kun alan ensikesänä kaiveleen sokkelin reunat auki..
Video >>> http://www.malander.fi/index.php?id=19

[Suunnitteluinsinööri]

Seinärakenteisiin joutuu kaikkien muiden toimenpitiden lisäksi varsin usein teettämään kapillaarisen kosteuden sulun koska lattian alla täyttö on sen verran kosteata, että se pyrkii kastelemaan sen sisään menevät seinien alaosat.
Kapillaarikatkoja tehtäessä kehotan varomaan markkinoille surffanneita (=halpoja) tee-se-itse tyyppisiä aineita joita tekevät tuholaistorjujat antic.. ja siivousliikkeetikin sekä ratkaisuja ja erilaisia vesi-pois-sähköllä yritelmiä.
Näistä on perin huonoja kokemuksia.