Lämminvesivaraaja puulämmitysjärjestelmään

[Pupulii]

Meillä on rmt vm 47 ja kellarissa vm 67 Jämä Miniter öljy - kattila, jossa on sähköllä lämmittämisen mahdollisuus ja toinen pesä, jossa voi polttaa hiiltä ja puuta. Hiiltä ja puuta meillä on kellari täynnä eli kaukolämpöä odotellessa on tarkoitus selvitä talven yli niitä polttelemalla. Ongelma on se, että talossa ei ole lämminvesivaraajaa, joten tulen pitäisi olla pesässä, jotta talo pysyy lämpimänä. Olemme kyselleet lämminvesivaraajista, jotka voisi liittää järjestelmään, mutta meille levitellään vain käsiään.

Mistä tämän ongelman kanssa voisi aloittaa? Emme siis halua lämmittää vettä sähköllä, vaan puulla/hiilellä. Millainen varaajan pitäisi olla? Mistä niitä saa ja mihin hintaan? Onko asennus kovinkin isopäistä hommaa?

[Lady-Rahtari]

Edit: Hups, tuli tuplana...

[Lady-Rahtari]

Serkulla on systeemi, jossa lämmitetään puulla ja sähköllä. En muista varaajan litramäärää, mutta eristeineen se pömpeli on n. 1,2m x 1,6m x 1,7m. Pääasiallisesti lämmittävät puulla ja vastukset on kytketty siten, että kun vesi jäähtyy tiettyyn lämpötilaan, alkaa lämmitys sähköllä. Harvoin taitaa sähkön puolelle mennä. Pitempien reissujen aikana olen sitten minä lämmittämässä

Kesäisin vastukset eivät ole ollenkaan päällä ja puulla lämmitetää muutaman päivän välein kayttövesi.

Pointti siis se, että jos serkulla on periaatteessa samanlainen systeemi (poislukien öljy) ja siinä on varaaja, miksi sitä ei saisi teillekin. Vai aiheuttaako jälkiasennus ne ongelmat? Serkulla lämmityssysteemi rakennettu kaikki samaan aikaan.

[Petsamo]

Kyllä tuohon systeemiin saa kekseliäs putkimies varaajan kiinni. Yleensä puukattiloihin laitetaan iso varaaja, 1500 - 3000 litraa, jotta lämmityspuuhissa ei tarvitse olla koko aikaa. Väliin tarvitaan latauspumppu ja putkitöitä. Isoissa varaajissa on se vika, että niitä voi olla
aika haasteellista ujuttaa vanhoihin tiloihin. Jos tilaa on paljon ja ovet leveitä niin sitten tätä ongelmaa ei ole.

Hinnoista sen verran, että esim. Jäspin 2000 litran lämpöakun nimellä kulkeva varaaja on n. 2500 euroa, siihen työt ja latauspumppu päälle.

Jos tarkoituksena on sinnitellä vain yksi talvi, niin tulee mieleen, että yhden talven takia ei varaajaa kannata lähteä asentamaan, sillä investoinnin hinta on kohtuullisen kova yhtä talvea varten.

Toinen vaihtoehto on kysyä kaupungilta, kuinka nopeasti he saavat talon kaukolämpöverkkoon kiinni. Toimitus voi olla aika nopeakin, ja sulaa kautta on vielä jäljellä. Mahdollisen lämpökatkon yli voi sitten mennä sähköpattereilla tai vaikka rakennuslämmittimillä.

[lmfmis]

Emme siis halua lämmittää vettä sähköllä, vaan puulla/hiilellä.

Miksi?

Jos meinasit tuolla rajoituksella säästää energiakuluissa niin harkitse vielä kerran.

Tuo kuuman käyttöveden tekeminen on aika pieni osa kokonaisenergian tarpeesta.

[Pupulii]

^ Talossa on siis vesikiertoiset patterit, joten koko talo lämpiää tuolla järjestelmällä, ei pelkästään käyttövesi. Puuta saamme ilmaiseksi ja hiiltä on ennestään kellari täynnä.

[Pupulii]

Jos tarkoituksena on sinnitellä vain yksi talvi, niin tulee mieleen, että yhden talven takia ei varaajaa kannata lähteä asentamaan, sillä investoinnin hinta on kohtuullisen kova yhtä talvea varten.

Toinen vaihtoehto on kysyä kaupungilta, kuinka nopeasti he saavat talon kaukolämpöverkkoon kiinni. Toimitus voi olla aika nopeakin, ja sulaa kautta on vielä jäljellä. Mahdollisen lämpökatkon yli voi sitten mennä sähköpattereilla tai vaikka rakennuslämmittimillä.

Ajateltiin jättää tuon vanha järjestelmä varajärjestelmäksi, jos nyt päästään liittymään kaukolämpöön. Siksi ajattelimmekin lähinnä jotain 300 - 500 litran varaajaa, ei mitään megaluokan jötikkää. Tila on normirintamamiestalon kellarissa, jonne pääsee vain keskikerroksesta portaita pitkin, joten ei sinne isoa varaajaa saakaan.

Kaukolämpöputki on tarkoitus vetää ensi kesänä, jos saadaa pari naapuria mukaan eli ei voi vielä liittyä, kun ei ole pääputkea

[Pupulii]

Serkulla on systeemi, jossa lämmitetään puulla ja sähköllä. En muista varaajan litramäärää, mutta eristeineen se pömpeli on n. 1,2m x 1,6m x 1,7m. Pääasiallisesti lämmittävät puulla ja vastukset on kytketty siten, että kun vesi jäähtyy tiettyyn lämpötilaan, alkaa lämmitys sähköllä. Harvoin taitaa sähkön puolelle mennä. Pitempien reissujen aikana olen sitten minä lämmittämässä

Kesäisin vastukset eivät ole ollenkaan päällä ja puulla lämmitetää muutaman päivän välein kayttövesi.

Pointti siis se, että jos serkulla on periaatteessa samanlainen systeemi (poislukien öljy) ja siinä on varaaja, miksi sitä ei saisi teillekin. Vai aiheuttaako jälkiasennus ne ongelmat? Serkulla lämmityssysteemi rakennettu kaikki samaan aikaan.

En tiedä mikä hitto siinä on ongelma, kun kukaan ei osaa neuvoa

[TimoAB]

Neuvojahan Pupulii oli kaikki edelliset viestit täynnä. Kyllä tuon varaajan sinne saa, on ihan tyypillinen ratkaisu. Se pieni varaaja ei ihan hirveästi jeesaa, kaikki aiheesta lukemani foorumilla käydyt keskustelut viittaa sellaiseen 1500-3000 litran energiavaraajaan, kun tosissaan ollaan. Onhan pienikin varmasti tyhjää parempi, ja se on oikeaa kokoluokkaa aurinkoa varten, jos sellaista joskus ajattelet. Kantsii ehkä soitella paikallisille putkareille, ihan DIY-projekti tuollainen paineellinen ratkaisu ei varmasti ole. Mutta kuten Petsamo kirjoitti, aika kalliiksi se tulee yhtä talvea varten.

[Maatilallinen]

Ei sitä varaajaa siihen tosissaan kannata yhtä talvea varten ottaa.

Mutta siis; Onhan kattilassa automaattinen vedonsäädin joka sulkee ilmaluukun kun kattila tarpeeksi kuuma? Nyt tuolla säädellään kattilan lämpötilaa. Nyt laitat yöksi pesään hiiltä ja lisäät aamulla, koska hiilessä on enemmän energiaa ja tuli jaksaa palaa koko yön. Sitten kun olet iltapäivällä paikalla, poltat pesässä puuta.

Lämpimillä ilmoilla puun poltossa alkaa "kitupoltto" joka tervaa paikat melko herkästi. Pakkasella se ei enään mene kitupoltolle. Hiiltä voi kitupolttaa huoletta

[jarkkis]

Tuommonen vanha kaksoispesäkattila on käsittääkseni puunpolttoon surkea laite.Pieni yläpalopesä ja olematon kierto,tuommosessa miniterissä puupuolelta lieska ylettää pahimmillaan hormiin asti.Sitten kun puuta poltettaessa(ilman varaajaa) kattilan lämpö nousee ylärajalle,vedonsäätäjä sulkee vedon,alkaa just tuo "kitupoltto",paikat tervaantuu ja piipusta tulee ikävää käryä naapureiden ja omaksi iloksi.

Hiilellä toimii varmaan paremmin,et ehkä kannattas poltella ne hiilet pois ja käyttää sähkövastusta lisänä tarpeen mukaan.En näkis mitään syytä investoida varaajaan,kun kattila on mikä on ja kaukolämpö on tulossa,500 l:n varaaja on senverran pieni,et onko siitä edes vastaavaa hyötyä.

[petej]

Kosketteliskohan tuo vähän aihetta-> http://www.pellettikeskustelu.net/kesku ... aevesitila

[T1nke]

http://www.akvaterm.fituolta löytyy jos jonkin näköstä ja kokosta pataa.

[juhanahm]

Jos nyt kyse on yhdestä talvesta niin laita siihen kattilaan sähkövastus. 6kw:lla pärjää pitkälle ja sitten loput puilla. Et kertonut talosi kokoa kokoa tai eristyksen taosa joten vaikea arvioida sen enempää 6kw:n riittämistä sen enempää. Jos kattilaan ei saa vastusta niin sitten 6KW:n vastus läpivirtauslämmittiminä tai tosi pienellä pöntöllä joka toimii läpivirtauslämmittimenä. Mitään uutta varaaja ei kannata hommata kun menee hukkaan hirmuiset rahat. Toki jos keltaisesta pörssistä löytyisi joku varaaja niin mikäs siinä. Sinänsä varaajan kytkentä ei ole ongelma.

[Petsamo]

Olikos teillä hiilen ja puun lisäksi talossa öljysäiliö ja poltin. Tuo miniterm on muistaakseni myös öljykattila. Jos sitä käyttää öljykattilana niin silloin
varaajaa ei tarvitse.