morjesta.
mimmoinen lämmöneristävyys tällä tavaralla on perus styroksiin nähden? eli jos kellarin lattiaan käyttää 15cm styroksia mimmoinen määrä tätä finnfoamia olisi vastaava?
entä käykö kyseinen tavara vanhan kellarin seinien eristämiseen? kellarissa nyt vain betoni seinät ilman mitää muuta ja ulkopuolelle en pääse laittamaan eli sisäpuolelle tulisi ja ajattelin niin että jättäisin noin 5-10cm rakoa ja sitten kyseistä levyä. paljonko olisi hyvä laittaa ja toimiiko? pinta varmaankin kyprokista tai paneelista?
täältä varmasti löytyy taas apua tietämättömyyteen:)
kim
Finnfoam käyttö?
Re: Finnfoam käyttö?
Lämmöneristävyys on n. sama kuin eps:llä Finnfoam on huono kellarin lattiaan, koska se ei läpäise vesihöyryä juuri lainkaan. Jos pesuhuoneen lattiaan laittaa vesieristeen niin valu jää kahden tiiviin kerroksen väliin. Ei hyvä.kimi1 kirjoitti:morjesta.
mimmoinen lämmöneristävyys tällä tavaralla on perus styroksiin nähden? eli jos kellarin lattiaan käyttää 15cm styroksia mimmoinen määrä tätä finnfoamia olisi vastaava?
Re: Finnfoam käyttö?
aa niimpä, kuinka iso ongelma tuo on?
olisiko yleisesti käytetty styroksi paljoakaan sen parempi samassa tilanteessa? koska jotain lämpöeristystä lattiaan kuitenkin tarvii ja kosteisiin tiloihin vesieristyksen.
ja haittaako tässä toisessa huoneessa mitenkään koska ei tule vesieristystä vaan valun päälle vain laatoitus? siinä ilmeisesti toimii? ja lattia lämmitys siis valuun.
ja auttaako muuten tuo lattia lämmitys tuolla saunankin puolella siellä valussa jos toisella puolen finfoam ja toisella puolen vesieristys?
tai auttaisiko semmoinen ratkaisu että noin 15neliön lattia pintaalasta jättäisin vesi eristeen noin 5neliöltä pois? hengittäisikö sitä kautta?
koska tulee semmoinen kodin hoito nurkka saunan ja suihku tilan taakse, eli sinne ei tarvitse vesi eristystä.
jos joku osaa neuvoa tässä niin kiitos kovin:)
piti vielä lisätä että käykö tuo finfoam möys kellarin sisäpuolisena eristeenä?
eli tällä hetkellä seininä on vain betoni muuri ilman mitään. ja ulkopuolella ei ole eristettä/salaojia ja eikä tulekkaan.
eli voinko työntää tuon finfoamin suoraan kiinni vaan muuriin jollain laastilla ja sen päälle sitten esim. kyprokki ja tapetti,tai vaihtoehtoisesti joku paneeli ilma raolla?
kim
olisiko yleisesti käytetty styroksi paljoakaan sen parempi samassa tilanteessa? koska jotain lämpöeristystä lattiaan kuitenkin tarvii ja kosteisiin tiloihin vesieristyksen.
ja haittaako tässä toisessa huoneessa mitenkään koska ei tule vesieristystä vaan valun päälle vain laatoitus? siinä ilmeisesti toimii? ja lattia lämmitys siis valuun.
ja auttaako muuten tuo lattia lämmitys tuolla saunankin puolella siellä valussa jos toisella puolen finfoam ja toisella puolen vesieristys?
tai auttaisiko semmoinen ratkaisu että noin 15neliön lattia pintaalasta jättäisin vesi eristeen noin 5neliöltä pois? hengittäisikö sitä kautta?
koska tulee semmoinen kodin hoito nurkka saunan ja suihku tilan taakse, eli sinne ei tarvitse vesi eristystä.
jos joku osaa neuvoa tässä niin kiitos kovin:)
piti vielä lisätä että käykö tuo finfoam möys kellarin sisäpuolisena eristeenä?
eli tällä hetkellä seininä on vain betoni muuri ilman mitään. ja ulkopuolella ei ole eristettä/salaojia ja eikä tulekkaan.
eli voinko työntää tuon finfoamin suoraan kiinni vaan muuriin jollain laastilla ja sen päälle sitten esim. kyprokki ja tapetti,tai vaihtoehtoisesti joku paneeli ilma raolla?
kim
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Finnfoam käyttö?
Ennen kuin alat toteuttaa eristysremonttia kellarissasi, kannattaa perehtyä ihan perusfysiikkaan ja tuntea rintamamiestalon alkuperäinen toimintaidea, niin ei tarvitse ihan lähivuosina tehdä kaikkea uudelleen.
Paras rakenne saadaan fysiikan mukaan aina tekemällä tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja kellarien rakentamisessa, se on vieläkin tärkeämpää.
Nykyinen rakenteesi on suunniteltu kuivumaan sisään päin ja estämällä sen muovikalvon omaisella eristeellä, saat ainoastaan hankaluuksia tulevaisuudessa. Samalla viilennät kellarinseinää entisestään ja välipohjan kylmäsiltakin pahenee.
Rintamamiestalojen perustusten pääongelma on kapillaarinen kosteudennousu ja asentamalla tiiviin pinnan sisäpuolelle kiihdytät sitä entisestään. Ihan noin nyrkkisääntönä, mitä tiiviimpi materiaali sitä suurempi huokoisalipaine, eli kapillaarisuus.
Kellaria ei pidä milloinkaan lämmöneristää sisäpuolelta, lämmöneristys kuuluu ulkopuolelle, jolloin saadaan nostettua perusmuurin lämpötilaa, estettyä kondenssia ja poistettua välipohjan kylmäsilta. Kaikki muut tavat ovat kombromisseja.
Ulkopuolella rakenteen ei sitten pidä olla kuivumista jarruttavaa tai estävää höyrynsulkua, sitä parempi, mitä pienempi on ulkopuolisen eristeen vesihöyrynvastus.
Lattiarakennetta koskevat aivan samat perussäännöt, kuin kellarinseinääkin. Ainoastaan lämmöneristyksen tulisi mielellään olla vieläkin paksumpi, kuin seinässä, koska talolla, jossa on kellari ei ole suurttakaan mahdollisuutta jäähtyä alapuoleltaan. Lämpötilan liiallinen kohoaminen talon alla voi aiheuttaa kosteusongelmia höyrynä ylöspäin pyrkivän kosteuden kanssa, jos lämpötilaero on nyrkkisäännön mukaan alle 3 astetta.
Olet varmaan huomannut, että lämmöneristämättömässä lattiassa kosteus tulee iloisesti höyrynä huonetilaan, eikä rintamamiestalon eristämättömässä lattiassa pysy maalit ja muovimattojen alle kertyy helposti kosteutta. Kosteusrasitusta aiheuttaa lattiassa myös kapillaarinen kosteudennousu.
Kosteusteknisesti hyviä eristysmateriaaleja betonirakenteen ulkopuolella ovat: Salaojittavat lämmöneristeet, kevytsora ja kivivillakin.
Mikäli käytetään Styrox eristeitä, niin mielummin pienemmän vesihöyryn vastuksen eristeitä 60-100 kpa, joissa vesihöyryn vastus on pienempää. Muovikalvoa ei ole suositeltu käytettäväksi enää yli kymmeneen vuoteen missään kohtaa lattiaeristystä, sen aiheuttamien ongelmien vuoksi.
Huonetilan korkeus asettaa usein haasteita, kun tulisi saada mahtumaan kapillaarikatko kerrokset sepeliä ja eristeet, jolloin salaojittavat eristeet ovat hyvin käteviä. Salaojittavissa eristeissä kapillaarinen kosteudennosu on hyvin pientä, eristyskyky hyvä Lamda 0.035-0.039, eikä käytännössä höyrynvastusta laisinkaan. 200 mm kerroksella salaojittavaa eristettä toteutettu lattia kuivuu ulospäin hyvin tehokkaasti ja pienet vedeneristeen vuodot eivät tunnu missään.
Aiheesta on paljon keskustelua kellari osiossa, josta voit lukea lisää.
Paras rakenne saadaan fysiikan mukaan aina tekemällä tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja kellarien rakentamisessa, se on vieläkin tärkeämpää.
Nykyinen rakenteesi on suunniteltu kuivumaan sisään päin ja estämällä sen muovikalvon omaisella eristeellä, saat ainoastaan hankaluuksia tulevaisuudessa. Samalla viilennät kellarinseinää entisestään ja välipohjan kylmäsiltakin pahenee.
Rintamamiestalojen perustusten pääongelma on kapillaarinen kosteudennousu ja asentamalla tiiviin pinnan sisäpuolelle kiihdytät sitä entisestään. Ihan noin nyrkkisääntönä, mitä tiiviimpi materiaali sitä suurempi huokoisalipaine, eli kapillaarisuus.
Kellaria ei pidä milloinkaan lämmöneristää sisäpuolelta, lämmöneristys kuuluu ulkopuolelle, jolloin saadaan nostettua perusmuurin lämpötilaa, estettyä kondenssia ja poistettua välipohjan kylmäsilta. Kaikki muut tavat ovat kombromisseja.
Ulkopuolella rakenteen ei sitten pidä olla kuivumista jarruttavaa tai estävää höyrynsulkua, sitä parempi, mitä pienempi on ulkopuolisen eristeen vesihöyrynvastus.
Lattiarakennetta koskevat aivan samat perussäännöt, kuin kellarinseinääkin. Ainoastaan lämmöneristyksen tulisi mielellään olla vieläkin paksumpi, kuin seinässä, koska talolla, jossa on kellari ei ole suurttakaan mahdollisuutta jäähtyä alapuoleltaan. Lämpötilan liiallinen kohoaminen talon alla voi aiheuttaa kosteusongelmia höyrynä ylöspäin pyrkivän kosteuden kanssa, jos lämpötilaero on nyrkkisäännön mukaan alle 3 astetta.
Olet varmaan huomannut, että lämmöneristämättömässä lattiassa kosteus tulee iloisesti höyrynä huonetilaan, eikä rintamamiestalon eristämättömässä lattiassa pysy maalit ja muovimattojen alle kertyy helposti kosteutta. Kosteusrasitusta aiheuttaa lattiassa myös kapillaarinen kosteudennousu.
Kosteusteknisesti hyviä eristysmateriaaleja betonirakenteen ulkopuolella ovat: Salaojittavat lämmöneristeet, kevytsora ja kivivillakin.
Mikäli käytetään Styrox eristeitä, niin mielummin pienemmän vesihöyryn vastuksen eristeitä 60-100 kpa, joissa vesihöyryn vastus on pienempää. Muovikalvoa ei ole suositeltu käytettäväksi enää yli kymmeneen vuoteen missään kohtaa lattiaeristystä, sen aiheuttamien ongelmien vuoksi.
Huonetilan korkeus asettaa usein haasteita, kun tulisi saada mahtumaan kapillaarikatko kerrokset sepeliä ja eristeet, jolloin salaojittavat eristeet ovat hyvin käteviä. Salaojittavissa eristeissä kapillaarinen kosteudennosu on hyvin pientä, eristyskyky hyvä Lamda 0.035-0.039, eikä käytännössä höyrynvastusta laisinkaan. 200 mm kerroksella salaojittavaa eristettä toteutettu lattia kuivuu ulospäin hyvin tehokkaasti ja pienet vedeneristeen vuodot eivät tunnu missään.
Aiheesta on paljon keskustelua kellari osiossa, josta voit lukea lisää.
Re: Finnfoam käyttö?
Itse teemme kylpyhuoneen ja saunan lattiat seuraavasti. kaivettiin anturan alapuolelle n.100mm jonka jälkeen korkeudeksi kattoon tuli 2700mm, sepeliä laitettiin 150mm, sen jälkeen fuktisol ja päälle laitetaan vielä 50mm styroksi. huonekorkeudeksi tulee näin 2300mm eli alaslaskulle jää vielä tilaa 100mm kun tavoite huonekorkeus on 2200mm.
Kodinhoitotila tehdään samanlailla.
Mutta kellarin oleskelutilaan tulee 150mm sepeliä ja sen päälle finnwoam, lattiavalu lattialämmityksellä sekä lattian pintaan laatta.
Tällöin oleskelutilan osalta hengittävyys on sisäänpäin mutta tilaan kuitenkin tulee koneellinen ilmastointi, niin eikö tälläinen ratkaisu silloin toimi, kun lattiaa ei pinnoiteta tiivillä aineella?
Kodinhoitotila tehdään samanlailla.
Mutta kellarin oleskelutilaan tulee 150mm sepeliä ja sen päälle finnwoam, lattiavalu lattialämmityksellä sekä lattian pintaan laatta.
Tällöin oleskelutilan osalta hengittävyys on sisäänpäin mutta tilaan kuitenkin tulee koneellinen ilmastointi, niin eikö tälläinen ratkaisu silloin toimi, kun lattiaa ei pinnoiteta tiivillä aineella?
--------------------------------------------------
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
Re: Finnfoam käyttö?
mutta jos laitan siis finfoamin kiinni kellarin sisä sienään niin eikä se juuri ole noin??? eli tiivis sisältä ja ulospäin harveneva?? vetoni käsittääkseni harvempaa kuin finfoam? vai olenko väärässä?Matti Alander kirjoitti: Paras rakenne saadaan fysiikan mukaan aina tekemällä tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja kellarien rakentamisessa, se on vieläkin tärkeämpää.
mitä tästä haittaa? tai siis miten ilmenee vikana? jos ei ole puuta tai muita homehtuvia aineita? finfoamiin ei kuulemma pesiydy mikään, tietenkin betoniin voi sen takana sit kai jotain tarttua vai heikontaako betonia vai mitä?? siis varmasti tyhmä kysymys mutta puhutaan niin paljon kaikista ongelmista, ja esim home ongelmat ymmärrän isoiksi puu osissa mutta entä muut?Matti Alander kirjoitti: Rintamamiestalojen perustusten pääongelma on kapillaarinen kosteudennousu ja asentamalla tiiviin pinnan sisäpuolelle kiihdytät sitä entisestään. Ihan noin nyrkkisääntönä, mitä tiiviimpi materiaali sitä suurempi huokoisalipaine, eli kapillaarisuus.
Kellaria ei pidä milloinkaan lämmöneristää sisäpuolelta, lämmöneristys kuuluu ulkopuolelle, jolloin saadaan nostettua perusmuurin lämpötilaa, estettyä kondenssia ja poistettua välipohjan kylmäsilta. Kaikki muut tavat ovat kombromisseja.
lisäksi finfoamin sisuilla mainostetaan että voi käyttää kellarien sisäpuoliseen lämpöeristämiseenkin mutta laitettava ehdottomasti levyt kiinni laastilla suoraan betoni seiniin. valehtelevatko vai ??:)?
mutta toivottavasti kukaan ei suutu tyhmistä kysymyksistä:) koitan vaan saada selkoa niin että itsekkin ymmärrän mitä tapahtuu:)
ja varsinkin tiedän vielä että matti puhuu ainakin asioista joista tietää oikeasti, selvinnyt kun lukenut muitakin ammattimaisia vastausksia joita hän kirjoittanut,eli en epäile yhtään, mutta tyhmänä haluan vaan rautalangasta:P
esim. olisi kiva tietää mitä olen nyt aiheuttanut talolleni kun eilen valettiin lattia:) kaikista ohjeista huolimatta;):)
eli taustaa huone oli kylmä tila (puuvaja) lattia oli saven päällä oleva 5cm betoni kakku, ja mitään suurempia vesi ongelmia ei ollut oikeastaan ollut, mitä nyt jotkut pahvilaatikot vähän kosteutta lattialla ottaneen ajan kanssa. ja tämäkin ennen kuin taloon laitettiin rännit, aikaisemmin siis tuli ison katon kaikki vedet suoraan talon sivuille.
uusi rakenne:
saveen kaivettu yksi 60cmx60cm kaivon rengas huoneen nurkkaan, kaivon pohjalle 15cm hiekkaa.
saveen kaivettu noin 35cmx15cm urat kaivolta huoneen seinustojen ympäri.
uraan laitettu hiekkaa ja sepeliä jonka päälle asetettu 10cm salaoja putki joka kiertää siis huoneen ja laskut molemmista päistä kaivon renkaaseen.
putken päälle sepeliä ja hiekkaa.
koko huoneen lattiaan hiekkaa noin 4-10cm.
anturoita vasten 5cm finfoamit kiertämään huoneen ympäri.
lattiaan hiekan päälle 2x 5cm finfoam joka tiivistetty uretaanilla.
levyjen päälle 4mm valuverkko johon 20mm vesikiertoisen lattia lämmityksen putkisto kiini ja tietenkin verkon nosto palat.
tähän päälle 7-10cm betonikakku.
tähän asti tehty, ja kun on kuiva niin laatoitus päälle.
tilasta tulee studio tarkkaamo mutta siis perjaatteessa yksi makuuhuone tai mitä nyt haluaakaan myöhemmin.
sauna/suihku/kodinhoito huone seuraavaksi. sinne olin aatellut samaa rakennetta paitsi että finfoam levyjen alle enempi hiekkaa ehkä.
salaojat putket sieltä tulee tämän toisen huoneen kaivoon myös.
erona olisi se että ilmeisesti ainakin saunan ja suihkun osilta olisi pakko laittaa vesieristys varmaankin? mutta silloin betoni jää sinne kahden tiiviin pinnan väliin:( eli mitä siitä voi seurata jos kerran ei ole oikein?
ja sitten seiniä ei siis ole mahdollista minun tapauksessa ulkopuolelta eristää:(
ja myöskään uusia seiniä en varmastikkaan jaksa muurailla vanhojen eteen, eli miten sitten?
tiedän että näitä on tehty eli miten olette tehnyt?
aattelin itse laittaa sen 1-2kpl 5cm finfoamia betonia vasten ja sitten vaan ihan joku rima mihin kiinni gyprokki tai paneeli.
mitä ongelmia voi tulla?
vielä lisättäköön että talossa ollut kellari tiloissa toisessa huoneessa puulattia betonin päällä niin että oli vian 3cm rimat välissä ja lisäksi seinissä ollut villaa suoraan muurissa kiinni ja runkona perus kakkosnelosta ja siinä sitten lastulevyt kiinni ja näissäkään rakenteissa ei ole ongelmia ollut. eli purettaessa täysin kuivaa kaikki.
mutta kiitollinen jos matti tai joku muu asiaan perehtynyt vääntäisi viel rautalangasta:)
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Finnfoam käyttö?
Sen verran tarvitsee tuota edellistä vastausta täsmentää, että lähtökohtana oli käsittelemätön ulkopuoli, jossa kostea ja tiivis maaperä on kiinni kellarinseinässä.
Nyrkkisääntönä voisin selventää asiaa aavistuksen yleistäen: Lämmöneriste ulkopuolella seinä yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma, lämmöneriste sisäpuolella seinä yhtä kylmä ja kostea, kuin maaperä.
Periaatteessa kaikki homehtuu, kun on riitävästi kosteutta, happea ja vaikka pölyä ravinteeksi, jopa ikkunalasi. Orgaaninen aines tietysti on vieläkin parempi kasvualusta, sekä rakenne myös lahoaa.
Laastilla kiinnittämisellä on paremminkin saada rakenteesta niin tiivis, ettei lämmin sisäilma pääsisi kosketuksiin viilenevän ulkoseinän kanssa ja kondensoisi. Aika sitten näyttää pysyykö tuote seinässä ,kun kosteusmäärät nousevat. Ajatuksena jonkinlainen kombromissi ja hyvä laatoitusalusta koska varsinainen suulakepuristettu levy imee huonosti kosteutta. Kaikissa oppikirjoissa kuitenkin sisäpuolinen eristäminen luetaan riskirakenteeksi, niin betonilattioissa, kuin kellarin seinissäkin ja on myös käytännössä hyvin usein nähty.
Kannattaa myös aina muistaa, että korjausrakentaminen on tyystiin erillaista myös kosteusteknisesti, kuin uudisrakentaminen, jolloin voidaan kaikki toteuttaa riskittömämmin.
Siitä pitää lähteä, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja kysyä kannattaa aina ja vastauksessa tulee olla myös perustelut, se ei riitä paljon mihinkään jos vastauksena on ainoastaan, että hyvin sopii tehdä niin ja näin.
Rakennustapaohjeetkaan ei ole tehty aivan huvin vuoksi ja useinmiten ovat kuitenkin aika oikeassa, ehkä ongelmana on kuitenkin, että ovat tehty uudisrakentamista varten, korjaamiseen on hyvin vähän ohjeita saatavana.
Lattiarakenteessasi on tosiaankin paljon virheitä: Hiekkaa ei tule käyttää eristeiden alla vaan sitä varten on saatavana niin sanottus selvää sepeliä, joka ei sido itseensä kosteutta. Seiniin ja väliseiniin on mitä todennäköisemmin odotettavissa lisääntyvää kapillaarisuutta, jota on vaikeahkoa tyrehdyttää. Betonilaatta kuivuu erittäin hitaasti, siihen vaikuttaa laatan paksuus, valu muovikalvoon verrattavan rakenteen päälle, joka sallii ainoastaan sisäänpäin kuivumista. Voit yrittää nopeuttaa kuivumista käyttämällä kellarissa koneellista ilmankuivainta ja lattiarakenteissa kannattaisi käyttää sisäänpäin kuivumisen mahdollistavaa lattia pinnoitetta. Olet painottanut paljon salaojitusta, joka on pohjavettä varten, niistä ei ole mitään haittaa, mutta todella harvoin niissä vettäkään näkee, kun niitä kaivelee, pääsääntöisesti hämähäkkejä ja niiden seittiä.
Aikajana millä hommaa seurataan on seuraavat kymmenen vuotta ja kaikki tapahtuu varsin hitaasti, voihan tämänkin ottaa kokeilun kannalta ja sitten selviää että onkohan tuossa rakennusfysiikassa kumminkaan mitään perää.
Nyrkkisääntönä voisin selventää asiaa aavistuksen yleistäen: Lämmöneriste ulkopuolella seinä yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma, lämmöneriste sisäpuolella seinä yhtä kylmä ja kostea, kuin maaperä.
Periaatteessa kaikki homehtuu, kun on riitävästi kosteutta, happea ja vaikka pölyä ravinteeksi, jopa ikkunalasi. Orgaaninen aines tietysti on vieläkin parempi kasvualusta, sekä rakenne myös lahoaa.
Laastilla kiinnittämisellä on paremminkin saada rakenteesta niin tiivis, ettei lämmin sisäilma pääsisi kosketuksiin viilenevän ulkoseinän kanssa ja kondensoisi. Aika sitten näyttää pysyykö tuote seinässä ,kun kosteusmäärät nousevat. Ajatuksena jonkinlainen kombromissi ja hyvä laatoitusalusta koska varsinainen suulakepuristettu levy imee huonosti kosteutta. Kaikissa oppikirjoissa kuitenkin sisäpuolinen eristäminen luetaan riskirakenteeksi, niin betonilattioissa, kuin kellarin seinissäkin ja on myös käytännössä hyvin usein nähty.
Kannattaa myös aina muistaa, että korjausrakentaminen on tyystiin erillaista myös kosteusteknisesti, kuin uudisrakentaminen, jolloin voidaan kaikki toteuttaa riskittömämmin.
Siitä pitää lähteä, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja kysyä kannattaa aina ja vastauksessa tulee olla myös perustelut, se ei riitä paljon mihinkään jos vastauksena on ainoastaan, että hyvin sopii tehdä niin ja näin.
Rakennustapaohjeetkaan ei ole tehty aivan huvin vuoksi ja useinmiten ovat kuitenkin aika oikeassa, ehkä ongelmana on kuitenkin, että ovat tehty uudisrakentamista varten, korjaamiseen on hyvin vähän ohjeita saatavana.
Lattiarakenteessasi on tosiaankin paljon virheitä: Hiekkaa ei tule käyttää eristeiden alla vaan sitä varten on saatavana niin sanottus selvää sepeliä, joka ei sido itseensä kosteutta. Seiniin ja väliseiniin on mitä todennäköisemmin odotettavissa lisääntyvää kapillaarisuutta, jota on vaikeahkoa tyrehdyttää. Betonilaatta kuivuu erittäin hitaasti, siihen vaikuttaa laatan paksuus, valu muovikalvoon verrattavan rakenteen päälle, joka sallii ainoastaan sisäänpäin kuivumista. Voit yrittää nopeuttaa kuivumista käyttämällä kellarissa koneellista ilmankuivainta ja lattiarakenteissa kannattaisi käyttää sisäänpäin kuivumisen mahdollistavaa lattia pinnoitetta. Olet painottanut paljon salaojitusta, joka on pohjavettä varten, niistä ei ole mitään haittaa, mutta todella harvoin niissä vettäkään näkee, kun niitä kaivelee, pääsääntöisesti hämähäkkejä ja niiden seittiä.
Aikajana millä hommaa seurataan on seuraavat kymmenen vuotta ja kaikki tapahtuu varsin hitaasti, voihan tämänkin ottaa kokeilun kannalta ja sitten selviää että onkohan tuossa rakennusfysiikassa kumminkaan mitään perää.
Re: Finnfoam käyttö?
On tosiaan näin, että salaojat meilläkin ovat yleensä aina ihan vedettömiä vaikka ollaan märässä savimaassa.
Kosteutta kellariin tulee imeytymällä ja hiekka alusrakenteena on ehdottomasti huono.
Kosteutta kellariin tulee imeytymällä ja hiekka alusrakenteena on ehdottomasti huono.
Re: Finnfoam käyttö?
kiitoksi matti.
joo nyt ymmärsin minäkin:) ja todella tajusin tuon hiekan huonoksi vähän liian myöhään:( siellä kun oli sitä hiekkaa vanhassa rakenteessa vastaavasti käytetty, mutta tietenkin ilman finfoamia. mutta toivotaan että ei tulisi suurempia ongelmia, ja jos tulee niin sitten remonttia taas:P
ja totta puhut että korjaus remontoinnista ei oikein löydy ohjeita, ja jos löytyy niin taas toisen mielestä se on väärää ohjeistusta ja ei saisi niin tehdä kuin taa toisessa paikassa neuvotaan:( eli aika sekavaa uutena koittaa opetella:) mutta pitää koittaa löytää joku kultainen kestitie ja toivoa parasta:)
mutta varmasti esim. täältä foorumista saamieni ohjeiden mukaan olen kumminkin tehnyt monta asiaa paremmin kuin mitä olisin tehnyt jos olisin vain tehnyt ilman miettimistä tai selvittämistä:)
tosiaan tuota betonilaatan kuivumista mietin itsekkin, nyt onneksi lämmin ja pidän ikkunoita auki ja aattelin jos laittaisin semmoisen pienen rakennus lämmittimen sinne aina välillä puhalteleen.
lattian pinnoittamisella ei ole kyllä mikään kiire vielä ja laatta tosiaan tulee eli jatkaa vieläkin kuivumista vaikka varmasti paremmin ilman laattojakaan.
tuon sauna puolen tekeminen sitten vähän mietityttääkin enempi, koska myös tuo vesieristys pitäisi laittaa:( onko mitään hyötyä että jätä osasta kohtaan laittamatta vesieristettä? olettaen siis että teen samanlaisen lattia rakenteen sieläkin.
ja kuivata pitää antaa varmaan kunnolla ennen vesi eristystä, mutta toisaalta se kunnolla olis kai vuosia:P
mitä sille betonille tapahtuu jos se jää siis finnfoamin ja vesi eristeen väliin? onko mimmoisia riskejä ja kuinka todennäköisiä? lisäksi siis betonia välissä kuivattaa kuitenkin kai se vesikiertoinen lattia lämmitys?
ja aito kiuas tulee, joka siis pitää ja kuivattaa aika pitkään saunomisen jälkeen tiloja.
varmasti ei taaskaan oikea ratkaisu mutta onko täysin tuhoon tuomittu ja jos on niin mimmoisia vaihtoehtoja?
myös miksi nyt tuota finnfoamia työnnän joka paikkaan on se että on hirveä nippu sitä saatu ilmaiseksi ,eli itelle halvin ja helpoin vaihtoehto:)
joo nyt ymmärsin minäkin:) ja todella tajusin tuon hiekan huonoksi vähän liian myöhään:( siellä kun oli sitä hiekkaa vanhassa rakenteessa vastaavasti käytetty, mutta tietenkin ilman finfoamia. mutta toivotaan että ei tulisi suurempia ongelmia, ja jos tulee niin sitten remonttia taas:P
ja totta puhut että korjaus remontoinnista ei oikein löydy ohjeita, ja jos löytyy niin taas toisen mielestä se on väärää ohjeistusta ja ei saisi niin tehdä kuin taa toisessa paikassa neuvotaan:( eli aika sekavaa uutena koittaa opetella:) mutta pitää koittaa löytää joku kultainen kestitie ja toivoa parasta:)
mutta varmasti esim. täältä foorumista saamieni ohjeiden mukaan olen kumminkin tehnyt monta asiaa paremmin kuin mitä olisin tehnyt jos olisin vain tehnyt ilman miettimistä tai selvittämistä:)
tosiaan tuota betonilaatan kuivumista mietin itsekkin, nyt onneksi lämmin ja pidän ikkunoita auki ja aattelin jos laittaisin semmoisen pienen rakennus lämmittimen sinne aina välillä puhalteleen.
lattian pinnoittamisella ei ole kyllä mikään kiire vielä ja laatta tosiaan tulee eli jatkaa vieläkin kuivumista vaikka varmasti paremmin ilman laattojakaan.
tuon sauna puolen tekeminen sitten vähän mietityttääkin enempi, koska myös tuo vesieristys pitäisi laittaa:( onko mitään hyötyä että jätä osasta kohtaan laittamatta vesieristettä? olettaen siis että teen samanlaisen lattia rakenteen sieläkin.
ja kuivata pitää antaa varmaan kunnolla ennen vesi eristystä, mutta toisaalta se kunnolla olis kai vuosia:P
mitä sille betonille tapahtuu jos se jää siis finnfoamin ja vesi eristeen väliin? onko mimmoisia riskejä ja kuinka todennäköisiä? lisäksi siis betonia välissä kuivattaa kuitenkin kai se vesikiertoinen lattia lämmitys?
ja aito kiuas tulee, joka siis pitää ja kuivattaa aika pitkään saunomisen jälkeen tiloja.
varmasti ei taaskaan oikea ratkaisu mutta onko täysin tuhoon tuomittu ja jos on niin mimmoisia vaihtoehtoja?
myös miksi nyt tuota finnfoamia työnnän joka paikkaan on se että on hirveä nippu sitä saatu ilmaiseksi ,eli itelle halvin ja helpoin vaihtoehto:)
Re: Finnfoam käyttö?
Sanoisin näin, että sun finnfoamit kostuu takuvarmasti ennemmin alapuolelta kosteasta? hiekasta kuin siitä, että laatoitetun löylyhuoneen lattialle lorahtaa pari ämpärillistä vettä vaikka siinä ei mitään vesieristettä olisikaan. Eli olen taas kerran kyseenalaistamassa vanhan kellarin kivirakenteiden vesieristämistä. Kun rakennetaan yläkerroksiin niin tottakai vesieristeillä pitää suojata alla ja vieressä olevia tiloja ja puurakenteita. Kellarin lattian alla on kumminkin valmiiksi märkää maata kilometrin? verran. Miksi sitä pitäisi suojata kastumiselta? Siinäkin vaiheessa kun rojautat betonivellit foamien päälle niin märkäähän se betoni on, mutta kuivuu. Sama juttu kun höläytät vettä laatoitetulle valmiille lattialle. Jos vielä on lattialämmitys niin suihkuvedet kuivaa samantien pois.
Kun uutta rakennetaan niin rakenteet voidaan tehdä niin, että vesieristeet voidaan turvallisesti laittaa, mutta puutteellisesti tehtyjen vanhojen kellarirakenteiden pinnoittaminen jollain vesieristeillä on kyllä kyseenalaista ja useimmiten myös tarpeetonta. Käytännössä koko vesieristyshomma tuollaisissa tiloissa pitäisi kieltää sen sijaan, että siihen pakotetaan.
Meillä ei ole vesieristeitä sauna/pesuhuoneessa missään muualla kuin reilun neliömetrin kokoisessa suihkusyvennyksessä. Muualla kosteudet saa vapaasti kulkea joko maasta huoneeseen tai huoneesta kohti maapallon keskipistettä...
Lisäyksenä näitä vanhoja jornoitani ja oma viritykseni jos joku jaksaa lukea:
Tässä ketjussa kerroin omasta ratkaisustani
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... sc&start=0
En minä sitä suosittelemaan rupea jos on mahdollista ja halua purkaa kaikki pois ja kaivaa vähän maatakin. Parempi siitä niin varmastikin tulee.
Meillä se olisi vaatinut kohtuuttomia toimenpiteitä, joten päädyin esittämääni ratkaisuun.
Uskoisin, että lattia toimii sisäänpäinkuivuvana ja toisaalta taas höyrynpaineen osaeroista johtuen kosteudella on mahdollisuus painua myös ulospäin maahan. Vesieristeitä ei paljon ole harrastettu.
Lähtötilannteena oli originaali phjalaatta + sepelikerros + pintalaatta.
Voi vielä todeta että kellarissa oli pesuhuone ennestäänkin ilman vesieristettä, pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle levitetyjen sanomalehtien päälle. Osa niistä oli ihan lukukelpoisia tosin aika haperoita....
Mun mielestä noiden vesivahinkojen kannalta kellarin vesieristeettömyys on pelkkää plussaa, ei jää niiden kalvojen alle mitään muhimaan.
Kun uutta rakennetaan niin rakenteet voidaan tehdä niin, että vesieristeet voidaan turvallisesti laittaa, mutta puutteellisesti tehtyjen vanhojen kellarirakenteiden pinnoittaminen jollain vesieristeillä on kyllä kyseenalaista ja useimmiten myös tarpeetonta. Käytännössä koko vesieristyshomma tuollaisissa tiloissa pitäisi kieltää sen sijaan, että siihen pakotetaan.
Meillä ei ole vesieristeitä sauna/pesuhuoneessa missään muualla kuin reilun neliömetrin kokoisessa suihkusyvennyksessä. Muualla kosteudet saa vapaasti kulkea joko maasta huoneeseen tai huoneesta kohti maapallon keskipistettä...
Lisäyksenä näitä vanhoja jornoitani ja oma viritykseni jos joku jaksaa lukea:
Tässä ketjussa kerroin omasta ratkaisustani
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... sc&start=0
En minä sitä suosittelemaan rupea jos on mahdollista ja halua purkaa kaikki pois ja kaivaa vähän maatakin. Parempi siitä niin varmastikin tulee.
Meillä se olisi vaatinut kohtuuttomia toimenpiteitä, joten päädyin esittämääni ratkaisuun.
Uskoisin, että lattia toimii sisäänpäinkuivuvana ja toisaalta taas höyrynpaineen osaeroista johtuen kosteudella on mahdollisuus painua myös ulospäin maahan. Vesieristeitä ei paljon ole harrastettu.
Lähtötilannteena oli originaali phjalaatta + sepelikerros + pintalaatta.
Voi vielä todeta että kellarissa oli pesuhuone ennestäänkin ilman vesieristettä, pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle levitetyjen sanomalehtien päälle. Osa niistä oli ihan lukukelpoisia tosin aika haperoita....
Mun mielestä noiden vesivahinkojen kannalta kellarin vesieristeettömyys on pelkkää plussaa, ei jää niiden kalvojen alle mitään muhimaan.
Re: Finnfoam käyttö?
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ!!Hower kirjoitti:Sanoisin näin, että sun finnfoamit kostuu takuvarmasti ennemmin alapuolelta kosteasta? hiekasta kuin siitä, että laatoitetun löylyhuoneen lattialle lorahtaa pari ämpärillistä vettä vaikka siinä ei mitään vesieristettä olisikaan. Eli olen taas kerran kyseenalaistamassa vanhan kellarin kivirakenteiden vesieristämistä. Kun rakennetaan yläkerroksiin niin tottakai vesieristeillä pitää suojata alla ja vieressä olevia tiloja ja puurakenteita. Kellarin lattian alla on kumminkin valmiiksi märkää maata kilometrin? verran. Miksi sitä pitäisi suojata kastumiselta? Siinäkin vaiheessa kun rojautat betonivellit foamien päälle niin märkäähän se betoni on, mutta kuivuu. Sama juttu kun höläytät vettä laatoitetulle valmiille lattialle. Jos vielä on lattialämmitys niin suihkuvedet kuivaa samantien pois.
Kun uutta rakennetaan niin rakenteet voidaan tehdä niin, että vesieristeet voidaan turvallisesti laittaa, mutta puutteellisesti tehtyjen vanhojen kellarirakenteiden pinnoittaminen jollain vesieristeillä on kyllä kyseenalaista ja useimmiten myös tarpeetonta. Käytännössä koko vesieristyshomma tuollaisissa tiloissa pitäisi kieltää sen sijaan, että siihen pakotetaan.
mietin että uskaltaisiko tehdä noin myös??
lähinnä siis laittaisi vain niihin kohtiin jossa näen hyötyä vesieristeestä.
esim. kun lattian päälle laitan harkot jonka päältä sitten lähtee erikois kovalla kyprokillalevytetty seinä, niin kyprokki levyt vesieristäisin esim suihku seinästä? vai tulisko suihku tiloissa kaikki seinät vesieristää? koska kosteuttahan hetkellisesti ainkin suihku/sauna tiloissa on? vai riittääkö vain esim suihku seinä ja ympäristö?
se miksi sanoin että uskaltaako tehdä noin niin lähinnä mietin jos joskus myy taloa miten selität että ei sielä ole vesieristystä jollekkin joka ei ajattele asiaa kuten me:)?
pian kalliit korvaukset taas menossa:P
ja entä pidätkö/pidättekö tässä minun tapauksessa mimmoisena ongelmana sitä että betoni jäisi tavallaan suurimmalta osilta finnfoamin ja vesieristeen väliin? jos siis teen "sääntöjen" mukaan ja laitan sen vesieristeen?
eli kun se betonikakku on finnfoam altaassa ja kansi vesieristeellä päällä niin mitä voi käydä? olettaen että annan mahdollisimman rauhassa beton kakun kuivua enne "vesieristekannen" tekoa???
lisäksi kun kakku kuivuu tuolla lattia lämmitykselläkin siellä välissä varmaan hyvin?
ja noin 14 m2 huone jäisi joka tapauksessa 4 m2 verran ilman vesieristettä toden näköisesti, eli kuivuisi sitä kautta jos jotain märkää siellä olisi?
mutta tosiaan kannatan tuota sääntö muutosta:) eli vesi eristys kyseisissä tapauksissa kieltoon:P!!
kim
Re: Finnfoam käyttö?
jeps luin koko ketjun, juuri samojen asioiden ja ajatusten kanssa painin, jotenkin tosi hankalalta tuntuu kun toisia asioita järjellä tekisi toisella tapaa ja säännöt tosiaan eri, ja ongelmaahan ei ole jos loppu elämän asuu itse talossa:) mutta jos myy niin sitten:( nykyään vielä tuntuu että paljon liikkeellä näitä ostajia jotka jo laskee ostohintaan sen mukaan kuinka paljon tästä saa takaisin kun etsimällä etsii sääntöjen vastaisuuksia:(Hower kirjoitti:
Tässä ketjussa kerroin omasta ratkaisustani
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... sc&start=0
En minä sitä suosittelemaan rupea jos on mahdollista ja halua purkaa kaikki pois ja kaivaa vähän maatakin. Parempi siitä niin varmastikin tulee.
Meillä se olisi vaatinut kohtuuttomia toimenpiteitä, joten päädyin esittämääni ratkaisuun.
Uskoisin, että lattia toimii sisäänpäinkuivuvana ja toisaalta taas höyrynpaineen osaeroista johtuen kosteudella on mahdollisuus painua myös ulospäin maahan. Vesieristeitä ei paljon ole harrastettu.
Lähtötilannteena oli originaali phjalaatta + sepelikerros + pintalaatta.
Voi vielä todeta että kellarissa oli pesuhuone ennestäänkin ilman vesieristettä, pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle levitetyjen sanomalehtien päälle. Osa niistä oli ihan lukukelpoisia tosin aika haperoita....
Mun mielestä noiden vesivahinkojen kannalta kellarin vesieristeettömyys on pelkkää plussaa, ei jää niiden kalvojen alle mitään muhimaan.
kauppa hinta pitäs pitää 5-10vuotta jossain tilillä varmuudeksi:P ja hyvä jos edes riittää:P:P
Re: Finnfoam käyttö?
Korostan vielä, että ihan varmasti parempi ja modernimpia sisustusmatskuja kestävä rakenne tulee kun purkaa vanhat alapohjanp..skat pois ja tekee riitävät eristekerrokset + kaivaa ulkopuolelta seinustat auki ja eristää sokelin ulkopuolelta. Jos muuta meinaa tehdä tai olla tekemättä niin kannattaa miettiä itse miten pelaa mahdollisen kapillaarisen kosteuden ja sisämateriaalien kanssa.