Sokkelin eristäminen vesitiiviillä polystyreenillä?

[soulost]

Useammat keskusteluosiot läpi lukeneena haluaisin vielä kysyä varmistusta asiaan, joka mieltäni askarruttaa. Tiivissä polystyreeni levyssä vesi ei etene, eli eriste toimii samalla "vesieristeenä". Meillä on n. 55 - 70cm kivijalkaa näkyvissä ja haluaisin laittaa 30mm polystyreeni lisäeristeen kivijalan ulkopuolelle estämään vähälumisina talvina kovilla pakkasilla putkien jäätymisen kivijalan takaa. Tarkoitus ei ole viedä levyä kuin max 10cm maan pinnan alapuolelle, mutta kannattaako levy laittaa kauttaaltaan saneerauslaastilla ulkopintaan kiinni vai jättää "kelluvaksi" esimerkiksi uretaaniliimalla liimaamalla? Eli poistuuko lattian alta alapohjasta kosteutta ulospäin minkä verran ja mitkä on erot, jos laitan levyn kiinteästi kiinni sokkeliin laastilla tai esim. roppaan ruuveilla (ja väliin jää tilaa)?

[Matti Alander]

Sokkelin lisäeristeenä voidaan käyttää kohtuullisen pienen vesihöyryn vastuksen omaavaa solupolystyreeniä versiota S 60 kpa, joka on käytännössä paloa ylläpitämätöntä. Saneerauslaastilla ei ainakaan tule kiinnittää, koska sisältää paljon liima aineita. Hyvä kiinnitystapa on käyttää paisumatonta uretaania, palko levyn ympäri ja Zorron merkki keskelle, jolloin jää runsaasti kuivumistilaa. 30 mm on kovin vähän mutta paljon parempi kuin ei mitään.
Maan pinnan alapuolisesta osasta voi nousta runsaasti kosteutta kapillaarisesti, jolloin hommaan sisältyy pieni riski, ellei maan pinnan alapuolista osaa ole operoitu. Tällöin on ainakin eduksi mikäli kellarinseinä voisi mahdollisimman hyvin kuivua sisäänpäin.
Vesitiivistä solupolystyreeniä ei käytännössä ole styrfoamkin vettyy vaan hitaammin ja rappauksenkin pysymisessä saattaa olla ongelmia.

[Harry]

Meillä on sokkelin yläpuoli eristetty ja alapuolikin operoitu. Joskus kirjoittelin siitä tänne ja pari kuvaakin laitoin.

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... &sk=t&sd=a

[Pohjoinen]

Sokkelin pinnoittamisessa styroksilla ja pinnan rappaamisessa on omat ongelmansa. Kosteus on toinen ja toinen on kolhut. Styroksi ei kestä mitään kolhuja ja ohut rappaus lohkeaa pois päältä. Ja kolhujahan tulee koko ajan.

Yksi vaihtoehto on myös eristää vesijohdot erikseen. Sillä keinolla saattaa jopa päästa helpommalla ja parempaan lopputulokseen. 30mm ulkostyroksi ei hirveästi vaikuta lämpötiloihin. Tee putkille kotelo tai käytä yksilöllisiä eristeputkiloita. Varmuudeksi eristeen sisälle voi asentaa myös pakkasvahtilangan, pahimpien kylmäkausien varalle.

[Matti Alander]

Silikaattilaastilla tai keinoharzilla rapattu eps-pinta tukiverkkoineen on kyllä erittäin vahva ja pinnan rikkominen alkaa olla jo sangen työlästä. Kalkkisementtilaasti ei eristerappaukseen käy muutenkaan, koska rappauspohja on liian kuiva ja halkeamia tulee jo helposti rappauksen kuivuessa liian nopeasti.
Usein myös sekoitetaan eristerappauksia villan ja solupolystyreenin välillä jolloin rikkoontumisherkkiä rakenteitakin on näkynyt.
Kosteus on tietysti yksi ratkaistavista ongelmista, jota pyritään vähentämään käyttämällä oikeita laasteja, kiinnitystapoja ja mahdollisimman pienen vesihöyrynvastuksen eristysmateriaaleja.
Eniten tietoa eristerappauksista saa ottamalla yhteyttä rappaustarvikkeiden toimittajiin esim. Alsecco, Sto, Tikkurila tai Kivira oy Espoossa.

[soulost]

Eli tarkennetaanpa vielä,

- onko näin että tämä finnfoam 30mm FI-300 ei täytä tuota S 60 kpa vaatimusta? Eli vesihöyryn läpäisykyky on olematon?

- onko niin, että Fukstisol/isodran vastaavasti päästävät vesihöyryn läpi, eli betonisokkeli pääsisi kuivamaan kun maapohjasta kosteutta tulee?

[Black]

Oikein ymmärsit ei finfoamia sokkeliin, tuo ei päästä yhtään kosteutta läpi.
Fuktisol/isodran on tarkoitettu maan alle jossa normi styroks vettyisi pilalle.
Maan päällä voi siis käyttää ihan normi styroksia (EPS 60).
Styroksistakin valmistetaan siis eri kovuusluokkia ja tuo EPS 60 on se mikä päästää vielä vesihöyryn läpi.

[soulost]

Voisiko joku muu vielä vahvistaa tuon styroksi EPS-60 sopivuuden vesihöyryä läpäisevänä eristeenä? Pystyykö levyä maalaamaan?

En haluaisi enää toista kertaa joutua repimään irti kiinnittämiäni levyjä.

[Matti Alander]

Rakennusfysiikan mukainen tosiasia on että rakenteet tuli aina toteuttaa tiiviinä sisältä ulospäin harvenevina ja lämmöneristyksestä pääosa ulommaiseksi, toteutettaessa seiniä tai lattioita.
Koska lämmöneristys ulkopuolella kohottaa betonirakenteen lämpötilaa ja näin ollen lisää vesihöyryn osapainetta, pyrkii ylimääräinen kosteus pääsääntöisesti ulospäin. Tällöin ei ole järkevää estää höyryn virtaamista ulos rakenteesta, vaan lämmöneristeen tulisi olla mahdollisimman pienen vesihöyryn vastuksen omaavaa. Tiiviiden muovikalvomaisten eristeiden taakse voi kerääntyä otollisissa olosuhteissa runsaasti kosteutta, joka voi lopuksi vielä irroittaa tiiviin eristeen kiinnityksestäänkin.
Rappaus Eps S 60 tuotteessa S tarkoitta palonestoaineella saavutettua liekin tukehtumista ja 60 tarkoittaa lujuutta 60 kilopascalia. Mitä suurempi luku on sitä tiiviimmästä eristeestä on kyse. Suulakepuristettu solupolystyreeni 300 on lujuudeltaan lyhytaikaisesti 300 kilopascalia, mikä on erittäin tiivis ja sitoo itseensä kosteutta hitaasti. Vesihöyryn vastus on siinä erittäin suuri.
Mikäli kellarinseinän alaosa on eristetty esim. Fuktisol eristeellä on maanpinnan yläpuolisen osan kosteuskuormitus merkittävästi pienempi, koska ulospäin kuivuminen tapahtuu jo rakenteen alaosassa ja rappaus Eps-eristeen käyttö on ongelmatonta, kunhan se kiinnitetään ainoastaan osittain liimaamalla tai mekaanisesti. Kivivillaa voidaan myös käyttää huoletta rapattavana versiona.
Suuren vesihöyryn vastuksen eristeitä ei voi suositella käytettäväksi ulkopuolella, myös rappauslaastin kiinni pysyvyyteen liittyy riskitekijöitä.

[Harry]

Mikäli kellarinseinän alaosa on eristetty esim. Fuktisol eristeellä on maanpinnan yläpuolisen osan kosteuskuormitus merkittävästi pienempi, koska ulospäin kuivuminen tapahtuu jo rakenteen alaosassa...

Tai sokkeliin on tehty jälkeenpäin kapilaarikatkot, niin mitään fuktisolia ei tarvita, vaan riittää 10 kertaa halvempi patolevy ja yläosaan voi laittaa Finnfoamit halutessaan.

Kivasti on oma kellari pysynyt lämpimänä reilut 5 vuotta jo, eikä haise ummehtunut tai home.

[kaukomäki]

Ei se kapillaarikatkon tekeminenkään vissiin ihan ilmaista ole? Taitaa se alaosa kuitenkin loppupelissä halvemmaksi (ja nopeammin tehdyksi)tulla salaojittavilla eristeillä tehtynä.

[Harry]

Ei se kapillaarikatkon tekeminenkään vissiin ihan ilmaista ole? Taitaa se alaosa kuitenkin loppupelissä halvemmaksi (ja nopeammin tehdyksi)tulla salaojittavilla eristeillä tehtynä.

No se on lähes ilmaista jos sen itse tekee, työtä vaan on helkkaristi. Itsellä kyse oli kellarin syventämisestä, niin siitä ei pelkällä salaojittavalla eristeellä olisi selvinnyt.

[kaukomäki]

Ei se kapillaarikatkon tekeminenkään vissiin ihan ilmaista ole? Taitaa se alaosa kuitenkin loppupelissä halvemmaksi (ja nopeammin tehdyksi)tulla salaojittavilla eristeillä tehtynä.

No se on lähes ilmaista jos sen itse tekee, työtä vaan on helkkaristi. Itsellä kyse oli kellarin syventämisestä, niin siitä ei pelkällä salaojittavalla eristeellä olisi selvinnyt.

Näin muistelin itekin,että teit melko massiivisen projektin siinä. Eipä siinä sun hommassa olis ollutkaan järkeä käyttää ns "saneeraustarvikkeita", kun koko alaosa tuli käytännössä uutta ja kunnollista.

[Harry]

Ei se kapillaarikatkon tekeminenkään vissiin ihan ilmaista ole? Taitaa se alaosa kuitenkin loppupelissä halvemmaksi (ja nopeammin tehdyksi)tulla salaojittavilla eristeillä tehtynä.

No se on lähes ilmaista jos sen itse tekee, työtä vaan on helkkaristi. Itsellä kyse oli kellarin syventämisestä, niin siitä ei pelkällä salaojittavalla eristeellä olisi selvinnyt.

Näin muistelin itekin,että teit melko massiivisen projektin siinä. Eipä siinä sun hommassa olis ollutkaan järkeä käyttää ns "saneeraustarvikkeita", kun koko alaosa tuli käytännössä uutta ja kunnollista.

Jep näin on. Syy miksi koko ketjuun yleensä takerruin, oli tuo maininta finnfoamin sopimattomuudesta sokkelin yläpuoliseen eristykseen ulkopuolella.

[Matti Alander]

Vaihtoehtoja on monia, mutta turvallisinta on aina toteuttaa korjauksia ja myös uudisrakenteita rakennusfysiikkaan lakeja ajatellen. Kustannuksissa tuskin kuitenkaan on suuriakaan eroja.
Miksi käyttää tiiviimpiä eristeitä kuin tarvitaan ? Useasti luullaan suulakepuristetun levyn olevan eristyskyvyltään paremman, todellisuudessa eristyskyky on samaa luokkaa, parempi Lamda löytyy sitten Uretaanista.
Miksi ottaa turhia riskejä käyttämällä suuren vesihöyryn vastuksen kalliimpaa tuotetta mitä tarvitaan ?
Nykyisin on saatavana myös Grafittilla terästettyä solupolystyreeniä, jonka Lamda on parempi, mutta kuinka suuri on etu verrattuna erittäin korkeaan hintaan ?
Omassa tuotannossamme valmistimme Graffitti harkkoja, joilla päästiin seinän U-arvoon 0.12, kun valkoisella Suomalaisella raaka-aineella päästään U-arvoon 0.13. Aika nopeasti on pääteltävissä, että kovinkaan ratkaisevaa etua ei saavuteta, yksikin rakennusvirhe ilmatiiveydessä esimerkiksi ikkunan asennuksessa ollaan samalla tasolla tai jopa huonommalla.
Meni vähän ohi aiheen, mutta jos tämä saisi vaikka ajatusta kulkemaan ja vaikka poikimaan lisäkeskustelua, josta olisi hyötyä palstan lukijoille.