Piipun korjaus

[matrismik]

Olisi tarkoitus palauttaa tulisijat taloon ( pönttöuuni, puukiuas sekä takka/leivinuuni sekä mahdollisesti yksi porin matti, jonka kohdalla mietin uskaalanko laittaa tulisijaa lasten huoneeseen...), kaikki tulisijat poistettu vuonna -89 ja siirrytty sähkölämmitykseen. Lämmitykseen tarkoitus laitta kaksi ilmalämpöpumppua, kellariin yksi sekä keskikerrokseen toinen, vesikiertoisesta lämmityksesta ei ole jäljellä kuin läpiviennin reijät parketissa. Piippu ollut ilman piippuhattua, joten rapautumia on ja ne pitäisi korjata. Hormeja on kaiken kaikkiaan 11 joista 4 on savuhormeja. En pidä putkitus ideasta, koska yhden kiven hormista tulee silloin puolen kiven hormi, jos edes sitäkään. Hormit on kuvattu ja ovat korjaus kelpoiset sisäpuolisella slammauksella sekä rappuskorjauksella ullakolla. Olisko jollain tietoa hyvästä tekijästä korjaukseen? Talo on Vantaalla.

Olemme remontoimassa myös yläkertaa sinne tulee joko parketti tai puulattia, kannattaisiko laittaa samassa yhdeydessä vesikiertoisen lattialämmityksen putket jos vaikka joskus vaihtaa vaikka maalämpöön tai kaukolämpöön?

[jarkkis]

Jos 11 hormisessa piipussa on vaan 4 savuhormia.herää epäilys,että onkohan talo alunperinkin ollut keskuslämmitystalo?Eli nuo hormit on ehkä ollu puuhellalle,kiukaalle,padalle ja keskuslämmityskattilalle?Siinä tapauksessa tulisijojen laittaminen paikkoihin joissa niitä ei ole ennen ollut voi olla ongelmallista.

Massaus on ilmanmuuta putkitusta parempi kunnostusmenetelmä.Nuo hormit on tod.näk.puolenkiven tai 3/4 osakiven hormeja,semmoiseen menee 120mm:n putki,jos putkitukseen päätyy.Sinänsä pyöreässä hormissa on parempi veto kuin neliskanttisessa,joten putkitus vaihtoehdossakaan veto ei välttämättä huonone.Vanhoissa hormeissa voi olla mutkia,sellaisen putkitukseen käytetään taipuisaa hormiputkea,joka on kyllä aika arvokasta.Googlettamalla hormin massaus/kunnostus pitäis tekijöitä ja tietoa asiasta löytyä.

[pvalila]

Olisi tarkoitus palauttaa tulisijat taloon ( pönttöuuni, puukiuas sekä takka/leivinuuni sekä mahdollisesti yksi porin matti, jonka kohdalla mietin uskaalanko laittaa tulisijaa lasten huoneeseen...), kaikki tulisijat poistettu vuonna -89 ja siirrytty sähkölämmitykseen. Lämmitykseen tarkoitus laitta kaksi ilmalämpöpumppua, kellariin yksi sekä keskikerrokseen toinen, vesikiertoisesta lämmityksesta ei ole jäljellä kuin läpiviennin reijät parketissa. Piippu ollut ilman piippuhattua, joten rapautumia on ja ne pitäisi korjata. Hormeja on kaiken kaikkiaan 11 joista 4 on savuhormeja. En pidä putkitus ideasta, koska yhden kiven hormista tulee silloin puolen kiven hormi, jos edes sitäkään. Hormit on kuvattu ja ovat korjaus kelpoiset sisäpuolisella slammauksella sekä rappuskorjauksella ullakolla. Olisko jollain tietoa hyvästä tekijästä korjaukseen? Talo on Vantaalla.

Olemme remontoimassa myös yläkertaa sinne tulee joko parketti tai puulattia, kannattaisiko laittaa samassa yhdeydessä vesikiertoisen lattialämmityksen putket jos vaikka joskus vaihtaa vaikka maalämpöön tai kaukolämpöön?

Kaukolämpö on vähän hölmö juttu nykyisin, kun lämpö maksaa puolet sähkökilowatin hinnasta ja päälle tulevat ikävät kuukausimaksut: maalämmöstä ei aiheudu kuukausimaksuja (koska sähkön perusmaksut on kärsittävä joka tapauksessa) ja lämpöä saa yhtä kulutettua sähkökilowattia kohden noin kolme. Jotain tuosta epäsuhdasta kertoo sekin, että jotkut vanhat kerrostaloyhtiöt ovat luopuneet kaukolämmöstä ja siirtyneet maalämpöön. On äärimmäisen epätodennäköistä, että kaukolämmön kWh -hinta tiputettaisiin kolmasosaan sähkö-kWh:n hinnasta vain siksi, että pysyttäisiin kilpailukykyisenä lämpöpumppuihin verrattuna.

En minä maalämmöstäkään oikein varma ole. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on jämähtänyt tuohon kolmen nurkille ja ilmalämpöpumput pääsevät helposti parempaan keskimääräiseen hyötysuhteeseen. Jos talossasi ei vesikiertoa ole, niin ei sellaista ehkä kannata rakentaakaan, koska ilmalämpöpumpuista tehokkaimpia ovat aina ilmasta-ilmaan lämpöpumput.

Lämpöpumppu toimii aina sitä huonommin, mitä kuumemmaksi se joutuu ulostulevan veden tai ilman jauhamaan. Ilmasta ilmaan -lämpöpumput (eli ne ilpit) ovat sikäli onnellisessa asemassa, että ne luovuttavat lämpönsä suoraan huoneilmaan ja siksi niiden antolämpötila voi olla paljon matalampi kuin veteen lämpönsä luovuttavien pumppujen (siis sekä ilmasta veteen eli vilppien että maalämpöpumppujen). Toinen ilppien iso etu on se, että ne eivät toimi putkiston läpi vaan lämmittävät suoraan sisäilmaa; niin maalämpö kuin vilppikin lämmittää väistämättä tarpeettomasti talon rakenteita, joissa putkisto kiertää.

Eli kyllä minä kuivan talon pitäisin kuivana ja operoisin ilpeillä. Sanottakoon suoraan, että perhanan hyvä pumppu on Mitsun FD-35 (itselläni sellainen) ja tuo Chulanin halpa invertterimalli (ainakin yksi sellainen hankintalistalla). Mitsu maksaa noin 2000 asennettuna, Chulan varusteineen alle 500 euroa ja sen hintainen asennetaan yleensä itse (hyi, hyi, rikkoo holhousyhteiskuntalakia). Pumpuilla on isoja eroja kun pakkanen tipahtaa alle 15 asteen, parhaista on iloa vielä kolmenkympin pakkasilla vaikka eivät toki yksin enää tuossa tilanteessa pärjääkään.

[matrismik]

Jos 11 hormisessa piipussa on vaan 4 savuhormia.herää epäilys,että onkohan talo alunperinkin ollut keskuslämmitystalo?Eli nuo hormit on ehkä ollu puuhellalle,kiukaalle,padalle ja keskuslämmityskattilalle?Siinä tapauksessa tulisijojen laittaminen paikkoihin joissa niitä ei ole ennen ollut voi olla ongelmallista.

Massaus on ilmanmuuta putkitusta parempi kunnostusmenetelmä.Nuo hormit on tod.näk.puolenkiven tai 3/4 osakiven hormeja,semmoiseen menee 120mm:n putki,jos putkitukseen päätyy.Sinänsä pyöreässä hormissa on parempi veto kuin neliskanttisessa,joten putkitus vaihtoehdossakaan veto ei välttämättä huonone.Vanhoissa hormeissa voi olla mutkia,sellaisen putkitukseen käytetään taipuisaa hormiputkea,joka on kyllä aika arvokasta.Googlettamalla hormin massaus/kunnostus pitäis tekijöitä ja tietoa asiasta löytyä.

Alunperin on ollut keskuslämmitys koksilla, joka ensin muutettu öljylämmityksesksi joskus todennäköisesti 60- ja 70-luvun vaihteessa, vuonna -89 siirrytty suoraan sähkölämmitykseen pl. pieni varaava yösähkö laatialämmitys kph:ssa sekä khh:ssa. Rakenteelisesti ei ole mahdoton juttu, painavin eli takka/leivinuuni on tulossa kahden kantavan kellarinseinän risteyskohtaan sekä hormi on melkein lähin mahdollinen. Arvasit/tiesit alkuperäiset tulisijat oikein

[jarkkis]

Tuota ei ollu vaikea päätellä,tuolla konseptilla keskuslämmitystaloissakin mentiin 1960-luvulle asti.Lämmintä juoksevaa käyttövettä ei sitä ennen juuri omakotitaloissa käytetty,vaan tiskivesi lämmitettiin hellan säiliössa ja saunavesi padassa jossa myös pyykit keitettiin.Sen ajan lämmityskattiloissa ei ollut yleensä paikkaa kuumavesikierukalle,jos se haluttiin piti kattilan yhteyteen laittaa erillinen varaaja.

Kannattaa sen takkaleivinuunin kanssa varmistaa,että hormin koko riittää,niihin yleensä suositellaan kokokiven hormia.Nuo pienemmät em.tulisijat pelaa puolikkaallakin.

[matrismik]

En minä maalämmöstäkään oikein varma ole. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on jämähtänyt tuohon kolmen nurkille ja ilmalämpöpumput pääsevät helposti parempaan keskimääräiseen hyötysuhteeseen. Jos talossasi ei vesikiertoa ole, niin ei sellaista ehkä kannata rakentaakaan, koska ilmalämpöpumpuista tehokkaimpia ovat aina ilmasta-ilmaan lämpöpumput.

Lämpöpumppu toimii aina sitä huonommin, mitä kuumemmaksi se joutuu ulostulevan veden tai ilman jauhamaan. Ilmasta ilmaan -lämpöpumput (eli ne ilpit) ovat sikäli onnellisessa asemassa, että ne luovuttavat lämpönsä suoraan huoneilmaan ja siksi niiden antolämpötila voi olla paljon matalampi kuin veteen lämpönsä luovuttavien pumppujen (siis sekä ilmasta veteen eli vilppien että maalämpöpumppujen). Toinen ilppien iso etu on se, että ne eivät toimi putkiston läpi vaan lämmittävät suoraan sisäilmaa; niin maalämpö kuin vilppikin lämmittää väistämättä tarpeettomasti talon rakenteita, joissa putkisto kiertää.

Eli kyllä minä kuivan talon pitäisin kuivana ja operoisin ilpeillä. Sanottakoon suoraan, että perhanan hyvä pumppu on Mitsun FD-35 (itselläni sellainen) ja tuo Chulanin halpa invertterimalli (ainakin yksi sellainen hankintalistalla). Mitsu maksaa noin 2000 asennettuna, Chulan varusteineen alle 500 euroa ja sen hintainen asennetaan yleensä itse (hyi, hyi, rikkoo holhousyhteiskuntalakia). Pumpuilla on isoja eroja kun pakkanen tipahtaa alle 15 asteen, parhaista on iloa vielä kolmenkympin pakkasilla vaikka eivät toki yksin enää tuossa tilanteessa pärjääkään.

Kiitos asiallisista kommenteista molemmille.

Omamielipide on ihan samansuutainen, vanhasta vesikirtoisesta järjestelmästä kun on jäljellä suunnilleen perimätieto Suorassa sähkölämmityksessä ainoana lämmitysmuotona taas ei ole tätä nykyä järjen hiventäkään. Kuitenkin on tarkoitus remontoida lähes koko talo ja samaanaikaan asuakin remontin keskellä, joutuu miettimään monesta eri vinkelistä asioita, rakentaminen järkevästi/taloudellisesti kun ei aina palvele talossa asumista kompromissien tekeminen on aivan pakollista. Olemme aloittaneet remontin yläkerrasta, avaamme matalat tilat huonetilaksi. Tuuletusväli 120mm, uretaanilevy 70mm, 100 mm finnfoam, rimoitus ja pintaan paneli. Yläkertaan tulee 2 mh ja kylppäri/wc vanhan keittiön tilalle. Kattoa on tarkoitus nostaa juuri kylppärissä, jolloin saadaan siitä toimivampi sekä mahtumaan suihkukaappi sekä järjestämään tuuletus pois rakenteista. Seuraavaksi mennään todennäköisesti kellarin kimpuun kunhan saadan yläkerran kph toimintaan, on puukoolattua seinää betonia vasten saunan ja koidinhoitohuoneen seinässä. Salaojat ja patolevyt tehty ulkopuolelle kuntokartoituksen jälkeen olisin laittanut fuktisolit tai vastaavat mutta nyt en ala repimään auki on jonkun verran muutakin projektia..
Teemme lajennuksen vanhan tyylin mukaisesti eli puramme pois sisäänkäynnin edestä betoniportaan sekä pienen parveekkeen(talossa ei ole nyt siis perinteistä lasiverantaa ollenkaan). Aloitimme yläkerrasta sekä tilantarve syistä että siitä kun osassa sisäkatton ja tiilikaton laudotuksesta oli aivan ummessa ilman tuuletusrakoa villalla täyteen laitettuna, onneksi oli aivan ruutikivaa kaikki. Lujuuslaskenta on vielä kesken, mutta rakennetta tullaan vahvistaaan tarvittavalla määrällä kertopuuta tai liimapuupalkkilla. Tarkoitus on tehdä yksi osa kuntoon ennen uuden kerroksen aloitusta tietysti on pakko ainakin putki- sekä sähkötöiden osalta joustaa tästä vaatimattomasta periaatteesta.

[matrismik]

Tuota ei ollu vaikea päätellä,tuolla konseptilla keskuslämmitystaloissakin mentiin 1960-luvulle asti.Lämmintä juoksevaa käyttövettä ei sitä ennen juuri omakotitaloissa käytetty,vaan tiskivesi lämmitettiin hellan säiliössa ja saunavesi padassa jossa myös pyykit keitettiin.Sen ajan lämmityskattiloissa ei ollut yleensä paikkaa kuumavesikierukalle,jos se haluttiin piti kattilan yhteyteen laittaa erillinen varaaja.

Kannattaa sen takkaleivinuunin kanssa varmistaa,että hormin koko riittää,niihin yleensä suositellaan kokokiven hormia.Nuo pienemmät em.tulisijat pelaa puolikkaallakin.

Talossa on yksi koko kiven hormi, juuri siihen takkaleivinuuni ona tarkoitus laittaa slammauksen jälkeen, täytyy vielä saada varmistus että siinä ei ole ongelmia. Piippu on yksi osa koko projektista se on tarkoitus saada kesällä tehdyksi ja hattu päälle, takka/leivinuuni jää myöhempään ajankohtaan kun keskikerros on remontointi vuorossa. Tällä hetkellä talon ainoa vessa sijaitsee sen tulevalla paikalla, kaikkiin kerroksiin tulee vessa samaan linjaan yläkertaan lisäksi myös suihku eli keskikerroksen vessa siirtyy ensin . Keskikerros on remontointi vuorossa viimeisenä. Järjestys on yläkerta, kellari, laajennusosa (veranta+ 1 mh), autokatos ja sitten keskikerros. Arkkitehti on kiitettävän ahkerasti piirellyt uusia versioita, sitä mukaa kun on tullut mieleen. Rakennuslupa laitetaan eteenpäin, kunhan kaupungin virkamiehet ovat palanneet lomilta.

[immo]

purkasin yhden uunin ja nyt jäi piipusta yksi reikä tyhjäksi niin muurasin uunin läpiviennin unmpeen mutta tarviiko piipun nyt tyhjä reikä täyttää ylös saakka jollain mömmöllä vai riittääkö pelkkä läpiviennin muuraus umpeen

[rattus77]

purkasin yhden uunin ja nyt jäi piipusta yksi reikä tyhjäksi niin muurasin uunin läpiviennin unmpeen mutta tarviiko piipun nyt tyhjä reikä täyttää ylös saakka jollain mömmöllä vai riittääkö pelkkä läpiviennin muuraus umpeen

Älä nyt (seuraavia ajatellen) vala sitä hormia täyteen.... umpeen alhaalta ja ylhäältä... Ja jos on ihan pakko saada kanava umpeen, ni kaada vaikka hiekkapuhallushiekkaa täyteen... sen saa sitten joskus pois.... Meillä oli vielä tuhkatkin puretun uunin hormissa, kun avattiin alhaalta...

[jarkkis]

Ei sinne hormiin pidä mitään laittaa,tuo hiekkakin saattaa alkaa painamaan hormin välitunkkia rikki,varsinkin jos ne on kanttitiilestä.Ite olen joskus jonkun turhan hormin tukennu niin,että piipun yläpäässä olen laittanut palovilla kappaleen hormiin ja sen päälle ohuehkon valun,mikä on helposti purettavissa.Mut tuostakin ollaan erimieltä onko hyvä,meillä ei ainakaan tuollai tuketusta hormista ole mitään vahinkoa aiheutunu,20vuotta se on niin ollu.Jos piipussa on sadehattu,niin hormin tukkimiseen ei ole varsinaista tarvetta.Tietysti jos aattelee siltä kantilta,että hormiin pääsee kylmää ulkoilmaa muuta piippua ja sitä kautta rakennustakin jäähdyttämään,niin silloin se on perusteltua.Tuo tarpeettomaksi jäänyt uunin hormiliittymä pitää kyllä muurata umpeen.

[matrismik]

Ei sinne hormiin pidä mitään laittaa,tuo hiekkakin saattaa alkaa painamaan hormin välitunkkia rikki,varsinkin jos ne on kanttitiilestä.Ite olen joskus jonkun turhan hormin tukennu niin,että piipun yläpäässä olen laittanut palovilla kappaleen hormiin ja sen päälle ohuehkon valun,mikä on helposti purettavissa.Mut tuostakin ollaan erimieltä onko hyvä,meillä ei ainakaan tuollai tuketusta hormista ole mitään vahinkoa aiheutunu,20vuotta se on niin ollu.Jos piipussa on sadehattu,niin hormin tukkimiseen ei ole varsinaista tarvetta.Tietysti jos aattelee siltä kantilta,että hormiin pääsee kylmää ulkoilmaa muuta piippua ja sitä kautta rakennustakin jäähdyttämään,niin silloin se on perusteltua.Tuo tarpeettomaksi jäänyt uunin hormiliittymä pitää kyllä muurata umpeen.

Meillä käyneet piipunkuvaja sekä muurari/slammaaja olivat molemmat sitä mieltä että korjattavat hormit 4 kpl pitää tukkia liitoksen alapuolelta juuri tulevan liitoksen alapuolelta, siitä syystä että joissakin olosuhteissa saattaa sisälle tulla sitä seisovaa ilmaa joka jäisi liitoksen alapuolelle. Juuri tuolla palovillalla sekä pikkuvalulla se olisi tarkoitus tukkia, miksei sitä pitäisi jonkun mielestä tehdä? Meille on tulossa piipunhattu päälle kunhan hormit on korjattu sekä löydetty sopiva piipunhattu mitkään valmis piipunhatut ei käy kun on sen verran iso että ei vaan ole löytynyt, parasta varmaan teettää jollain joka noita tekee. Olisko kenelläkään tiedossa hyvää tekijää piipunhatulle pk-seudulla?

Niin sinänsä erikoinen juttu on kun ostettin talo kuntotarkastuksessa ei oteta mitään kantaa piippuun ja sen kuntoon. Ainoat viittaukset "tulisijat: ei ole", sekä vesikaton osalla "Suositellaan asentamaan savupiipun päälle sadehattu" sekä "Jos savupiippun liitetään tulisija tulee savupiippu tarkastutta nuohojalla ennen käytöönottamista" Huoneistokeskuksen esiteessä mainita mitään muuten kuin se on pohjakuvaan piirretty. Minun tietojeni mukaan piippu ei ole ollut muuten käytössä kuin ilmanvaihdossa vuoden 1989 jälkeen, meillähän tuo on kuitenkin suht kunnossa. Olisi kuintenkin voinut olla vaikka romahduspisteessä, siinä ei olisi paljon auttanut nuohoojlla tarkistus ennen käytöönottamista jos joku olisi alle jääänyt. . Nää on näitä juttuja, johon ei varmaan ikinä tule mitään korjausta.

[jarkkis]

Jep,juuri noin,hormin ei ole syytä jatkua uunin hormiliitoksen alapuolelle.Esim.tilanteessa jossa kellaritilasta alunperin lähtevä(vaikka padan hormi)otetaan yläkerran uunin käyttöön.Tuossa kohtaa kannattaa tehdä tukevalu sen verran vahvaksi,että se kestää nuohouskuulan kolaukset.

[sekatavaraliike]

Mietin tuota hormin tukkimista, jos talossa (painovoimainen ilmanvaihto) on vain yksi piippu, jossa useampi kanava, niin kanavia varmaan uskaltaa tukkiakin, mutta en lähtisi kyllä koko komeutta laittamaan umpeen. Hormi on kuitenkin vastuussa talon hengityksestä ja siis olemassaolosta.

[matrismik]

Mulla on siis piipussa 11 hormia, joista 4 on vanhoja savuhormeja. Nyt on tarkoitus slammata savuhormien sisäpinta ennen kuin tulisijat rakennetaan ja saada piipunhattu sen jälkeen päälle ja pysäytää piipunrapautuminen sisäpuolelta, tulisijat tulee myöhemmin kun muu remontti on edennyt sopivaan vaiheeseen. Savuhorminen tukkiminen tulisijan alapuolelta tehdään sen vuoksi että missään olosuhteissa tulisijan alapuolella seisovaa ilmaa ei tulisi ainakaan asuintiloihin, se on paikka josta ilma ei vaihdu ja jos vaihtuu ei varmasti ole terveellistä hengittää. Tällä asialla ei ole siis mitään tekemistä 7 muun hormin kanssa jotka toimivat edelllen ilmanvaihtohormeina.

[sekatavaraliike]

Selvensi asiaa. Kiitos. :)