Ilmankuivaimista

[Harri68]

Heippa

Kellarista löytyi kuntotarkastuksen yhteydestä hieman kosteutta. Ei mitään hälyttävää, mutta sen verran, että sillekin jotain pitää tehdä. Kuntotarkastajan mukaan kyse ei ole pohjasta nousevasta kapillaarisesta (?) kosteudesta, vaan seinien läpi tihkuvasta. Talo on salaojitettu ja patolevytetty joskus, mutta ko. systeemit eivät enään toimi. Ilmeisesti hiukka huonosti tehty.
Ensi kesänä on tarkoitus kaivaa seinustat auki, antaa sokkelin tuulettua, pietä ja laittaa bitumihuopaa sekä laittaa tietty salaojat ja sadevesiputket kuntoon.

Muuta ilmanvaihtoa kellarissa ei ole kuin ulko-ovi, kolme pientä ikkunaa ja takan hormi. Tuuletus on koko ajan käynnissä. Tuli mieleen, että voiko kellarin kuivumista ja tuulettumista edistää jonkinlaisella ilmankuivaimella? Vai tekeekö siinä vain karhunpalveluksen eli imee seiniin lisää kosteutta ulkopuolelta?

Niin, kellarissa on siis sauna ja pesuhuone, (pesuhuoneessa vesikiertoinen lattialämmitys), "takkahuone", varaaja, pannuhuone ja varastotiloja.
T:
Harri

[weku]

Miten patolevyn laitto olisi voinut epäonnistua tai miten se yhtäkkiä lakkaisi toimimasta siten, että seinien läpi alkaisi tihkumaan vettä? Voisiko se kellarin kosteus kuitenkin johtua lämpimän ulkoilman pääsystä kylmään kellariin? Silloinhan ilman suhteellinen kosteus kasvaa ja ilma voi alkaa tuntumaan "kellarimaiselle". Ei sellainen ilmankuivain tilannetta pahenna. Ennemmin hankkisin avuksi sellaisen kuin lähtisin vaihtamaan patolevyä bitumihuovaksi.

[Harri68]

Ilmeisesti ja käsittääkseni salaojamonttu on täytetty sen verran rouheammalla tavaralla, siis kiven murikoita mukana jne, että ne ovat puhkoneet patolevyt. Tämä on siis ihan kuntotarkastajan arvailuja. Ja kaiketi tuo kosteuden tihkuminen on jatkunut jo pitempäänkin.

[jiivasko]

Meillä on -52 valmistunut talo jonka kellari on kaikin puolin alkuperäisessä kunnossa. Korjatiin rännit, syöksyt yms tuossa pari vuotta sitten. Samalla hankin kellariin imankuivaimen ja laitoin siitä letkun suoraan lattiakaivoon. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole ollut. Minulla on käynnitys säädetty 50 %:iin, eikä tuo kovin usein enää käyntiin lähde, mutta väittäisin että siitä oli alkuun varsinkin paljon apua. Nyt kun sadevedet siirtyvät seinien vieriltä niin kuivainta ei varmaan enää tarvitsisi, mutten taida siitä enää luopuakaan, sille on hyvä apikka tuolla pesukoneen vieressä

[Harri68]

Okkei, pitänee kokeilla. kiitoksia tiedosta.

[kotitimppa]

Sellainen siirrettävä ilmankuivain tuli hankittua kellariin n.7 vuotta sitten, koska silloin sateisena syksynä ei pyykki tahtonut kuivua moneen päivään, kun ei ole tapana pitää talon lämmityksiä päällä kesäaikaan. Siinä se on pesukoneen vieressä sen 7 vuotta automaatilla 50% kosteussäädöllä ollut, vesiletku lattiakaivoon. Ei ole sen jälkeen enää ollut pyykin kuivumisongelmia. Hyvä peli. Kokokin on sopivan pieni n. K60cm, L40cm, S20cm, ja hiljainen se on.

[Perenna]

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on 8.7.2010 kirjoitus Home hävisi kokonaan kosteudenpoistajan avulla. En voi antaa linkkiä, koska mielipidekirjoitus tulee vapaaseen verkkoversioon vain, jos joku aloittaa siitä keskustelun HS:n foorumilla. Lainaan lyhennellen:

Minulla on kokemusta rintamamiestalosta: kellarikerroksen lämpö- ja kosteuseristyksen teko lisäsi kosteutt, ja hometta alkoi muodostua runsaasti. Lämpöeristys hidasti lämmön haihtumista ja kosteuseristys esti kosteuden siirtymisen maaperään.

Niinpä hankin kosteusmittarin ja kosteudenpoistajan. Home hävisi ilman korjaustoimenpiteitä. Kahdentoista kesäkauden aikana kellarin sisäilmasta on poistettu 4800 litraa vettä.

[...]

Kosteuden poistaminen on remontteja paljon edullisempi ja varma keino välttää kosteus- ja homevauriot.

Jopas jotakin! Helppo, tehokas ja edullinen keino - minä luulin ettei sellaisia ole.

[Harri68]

Huomasin saman Hesarin jutun.

[Ronttu]

Läheltä liippaa niin aattelin postaa tähän ketjuun.

Eli keväällä kun oli helteet huomasin kellarissamme että kylmävesiputki joka tulee porakaivosta --> painesäiliö --> tästä kylmävesiputki jatkaa matkaa ylös lattian läpi ja menee kylppäriin lämminvesivaraajalle. Niin havaihduin miten hemmetin paljon putki hikoileekaan etenkin kellarissa. Vesi kondensoituu niin että oikeen tippumalla tippuu ja kellarin lattia lähes kauttaaltaan märkä.

Ostin putki eristettä, sellaista vaalean vihreää solumuovieristettä ja huomasin että ei ole aivan sopiva, vaan hieman liian isoa. Ajattelin että laitan sen silti, putken ja eristeen väliin jäi noin 0,5 cm ilmarakoa. Välillä olen käynyt katsomassa ja vaikuttanut siltä että hikoilu on loppu päälle päin, mutta äsken kun tsekkasin niin nyt on ihan märkä tämä putken eristekkin ulkopuolelta.

Tuuletus on hoidettu niin että hormiin mun ymmärtääkseni vaihtuu ilma, mutta ei siellä näy mitään räppänää josta uutta ilmaa tulisi tilalle. Ovessakaan ei ole mitään räppänää. Pitäisikö joku räppänä olla lisäksi esim. ovessa? Jos oven pitää auki niin eikö sitten kellarin lämpötila nouse entisestään ja putket hikoilee entistä enemmän?

Lattiassa on jokin reikä, ilmeisesti viemäri joka johtaa johonkin. Ei tosta viemäristä tosin ole apua tuohon kosteuteen kun ei sitä vettä niin paljon tule että ihan valumaan pääsisi, jossein joku vesivahinko iske siellä niin varmaan sitten on hyötyä siitä . Paljon tässä on opittavaa kun vuoden vasta asunut rintamamiestalossa joka on siinä 50-luvun alussa rakennettu.

Pitääkö mun vaihtaa uudet eristeet putkiin jotka on ihan tiivit niin ettei putken ja eristeen väliin jää yhtään ilmarakoa, vai onko turhaa? Tarviiko lisä tuuletusta jollakin tavalla? Pitäisikö se kuivain hankkia? Ongelma on vain näin kesällä ja helteillä.

[Harri68]

"Jos oven pitää auki niin eikö sitten kellarin lämpötila nouse entisestään ja putket hikoilee entistä enemmän?"

Meilläkin kondenssivettä (kaiketi) kellarissa. Samaa pähkännyt itsekin eli näillä helteillä: pitääkö kellarin ovea ja kaikkia luukkuja auki, vaiko eikö. Mikä lienee kesällä sopiva kellarin lämpötila...

[makehu]

Ei kai kellarin kosteus kesällä ole koskaan pienempi mitä ulkona? (viisaammat korjatkoon) En olisi tuosta kondenssista huolissaan jos sitä tapahtuu vain kesäisin.
Putkien eristys ja/tai ilmankuivain taitaa olla ainoa konsti päästä eroon tuosta kesällä. Jos kondensoi vielä talvella niin vika on ilmanvaihdon puutteessa.

[Matti Alander]

Viileän kellarin kondenssiongelmat ovat varsin tyypillisiä nyt näillä helteillä. Erittäin lämpimään ilmaan pystyy sitoutumaan grammoina suuria kosteusmääriä ja kun sitä sitten johdetaan viileään tilaan nousee suhteellinen kosteus helposti sataan prosenttiin ja vesihöyry muuttuu vedeksi.
Eristämällä ulkopuolelta kellarinseinää saadaan seinän lämpötilaa nostettua, kun maaperän kylmyys ei pääse enää seinään niin suurissa määrin. Käyttämällä vielä ulkopuolella vesihöyryä läpäisevää lämmöneristyskerrosta saadaan seinän ja jopa sisäilmankin kosteutta siirrettyä rakenteen läpi maaperään vesihöyryn osapaine-eron ansiosta.
Kosteusteknisillä ongelmilla on kuitenkin tapana olla monen tekijän summa, jotka yhdessä sitten aiheuttavat päänvaivaa. Kuntotarkastajan maininta, ettei kosteusongelma johdu kapillaarisesta kosteudennoususta tuntuu arveluttavalta, koska se on lähes jokaisen rintamamiestalon sanoisinko perusriesa.
Patolevyrakenteella ei tätä pystytä poistamaan, eikä sen paremmin Bitumillakaan. Näillä rakenteilla kosteus pyrkii siirtymään vesihöyrynä sisäänpäin, koska sillä ei ole mahdollisuutta päästä ulos. Mikäli kellarinseinää vielä mennään maalaamaan lisääntyy kapillaarisuus huokoisalipaineen kasvaessa ja maali korkkaa seinän alaosassa muutamassa kuukaudessa.
Pahin on tilanne kun seinä on lämmöneristetty sisäpuolelta orgaanisilla aineilla, jolloin kosteus saa vapaasti muhia levyjen takana piilossa. Sisäpuolinen höyrynsulkukin on kellarirakenteessa varsin kaksipiippuinen asia: Usein se kuitenkin vuotaa ja eristeen taakse syntyy rajapintaan kondenssia, toiseksi se estää kellarinseinän sisäänpäin kuivumisen jne...
Ilmankuivaajia on toimintaperiaatteeltaan kahta tyyppiä: Kondenssikuivaajia jotka ovat hyvin halpoja, sekä laadukkaita Sorbtiokuivaajia, joiden hinta taitaa olla nykyisin omakotitalokäyttöön parin tonnin luokkaa.
Sorbtiokuivaajia on käytetty menestyksellä rossipermantojen kuivaamisessa uudehkoissa taloissa, joissa paksuilla lattiaeristeillä on saatu aikaan todella pahoja Kondenssiongelmia, esimerkiksi Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu Ruotsissa olevan ainakin 175 000 ongelmaista rossipohjaa, jotka ovat homeessa.
Sorbtiokuivaajalla saadaan rintamamiestalon kellarin sisäilmaa kuivattua erittäin tehokkaasti ja mikäli seinäpinnat ovat päällystämättömiä kuivuvat myös seinät ja lattiat erinomaisesti. Kannattaa kuitenkin huomioida ettei mikään tekniikka pysty mahdottomuuksiin, joten perusasiat tulee ensin olla kunnossa. Salaojitukset, eristykset, rännivesien ja pintavesien ohjaus jne...
Halvalla kondenssikuivaajallakin saadaan ilmaa kuivattua, mutta sähköä kuluu enemmän. Kellari lämpimänä on kuitenkin riskittömämpi paikka Kondenssikuivaajalle, koska siellä ei ole kuivaajan jäätymisriskiä, kuten rossipohjassa.
Kuivaajaa voisi vaikka vuokrata rakennuslaitevuokraamosta kokeeksi ensin, niin selviää kuivaava vaikutus, minkä varmasti huomaa. Kondenssiongelmat tulee poistaa mahdollisimman nopeasti, koska kellarin hyvissä olosuhteissa homeet pääsevät valloilleen jo muutamassa päivässä ja sitten talkoot voivatkin olla paljon suuremmat.
Putkieristeet tulee aina asentaa tiiviisti, jotta huonetilan vesihöyry ei pääsisi ertistekerroksen läpi kondensoitumaan, lisäksi olisi eduksi käyttää eristemateriaaleja, jotka eivät ime kosteutta.

[Ronttu]

Kiitos Matti!

Meillä on tuo kellari ymmärtääkseni samanlainen kuin aikojen alussa -50 luvulla. Mielestäni pysynyt hyvänä tuollaisenaan, mutta oikein lämpiminä kesinä tuo kondensiovesi kylmävesiputkissa on erittäin kova. Tosin tämä on vasta toinen kesä täällä kun pystyn taloa tutkailemaan ja ilmeisesti viime kesänä en kiinnittänyt huomiota asiaan, kun tuli touhuttua muuten niin paljon talon parissa. En tainnut pahemmin kellarissa käydä viime kesänä lämpimimpään aikaan. Nyt jo oppinut hieman useammin kierrellä ja kaarrella ympäri mökkiä ja kurkkia sinne ja tänne.

Viime ja tänä vuonna tein kyllä totaalisen puhdistuksen kellarissakin ja otin kaiken turhan sieltä pois. Tänä keväänä tein lopun putsauksen ja siellä oli yhdessä nurkassa, syvennyksessä aika moiset määrät purua, puuta ja lasivillaa. Näiden purujen alla oli todella haperoksi mennyttä puuta, ihan kuin styroksia ois nostellu. Nämä nakkasin todella kiireen vilkkaa sieltä pois mätänemästä. Kellarista on myös ilmeisesti aikoinaan ollut käynti sisätiloihin, tämä on jälkeenpäin laitettu umpeen ja siellä syvennyksen suuaukolla oli vielä ovenkarmit, jotka olivat myös todella haperoa. Kaikki tälläinen orgaaninen aines sai lähteä joka siellä oli turhaa.

Myös seinät on ilmeisesti kalkkimaalilla pintakäsitelty. Eikös tämä ole ihan hyvä, ymmärtääkseni päästää kosteuden pois eikä jää muhimaan?

Ajattelin että syksyllä revin ne putkien tiivisteet pois joista aijemmin kerroin ja jotki ovat hieman liian isot. Eli putken ja eristeen väliin jää ilmarako. Syksyllä kun tuo taas pääsee kuivumaan on putket hyvä eristää uudemman kerran ja sitten kunnolla. Mitä eristettä suosittelette kylmävesiputkille ja millä tiivistän saumakohdat?

Uskon että tuo putkien kondenssivesi on ollut tämän mökin haittana aina, niin ei varmaan tarvitse olla kovin huolissaan? En ajatellut muuta tosiaan syksyllä tehdä kuin ne putket eristää uudelleen. Ellei joku ehdota että pitäisikö ilmavaihtoa tehostaa jotenkin? Ilma vaihtuu ainoastaan hormiin. Eli seinät ja lattia varmaan kannattaa pitää ennallaan, eli ei mitään eristyksiä niihin eikä mitään pinnoitetta joka estäisi "hengittämisen".

Salaojia olen miettinyt. Tosin niitä ei koskaan ole tässä ollut ja mökki on osittain rinteessä, että ymmärtääkseni vedet valuvat hyvin pois päin talosta. Yhdellä seinustalla johon jonkin verran saattaa vesi kerääntyä on tajuton koivu. Tämän koivun olemme harkinneet kaataa. Se saattaa tilannetta muuttaa? Olen kuullut juttua että varsinkin erittäin isot koivut imevät itseensä uskomattoman määrän vettä itseensä, joka talon kannalta on hyvä juttu. Rännit on ja vedet on pyritty ohjaamaan talosta poispäin, joten tuota salaoja juttua tulee nyt mietittyä kuitenkin jonkin verran että onko niitä tarpeen laittaa?

[Harri68]

Käsittämättömän hankala pähkäillä näitä kellariasioita

[Harri68]

Tiedän kyllä foorumilaisten mielipiteet kuntotarkastajista mutta se oli, näin maallikosta, ihan pätevän ja luotettavan oloinen kaveri (jaa, minäkö sinisilmäinen)
Mutta mutta...vaikka sokkeliin laittaisi vaikka kuinka ja paljon salaojittavaa lämmöneristettä, niin eihän se sitä maapohjasta nousevaa kosteutta millään poistaisi ? Kellarinlattian auki piikkaamiseen ei ole mitään mahdollisuuksia kuitenkaan lähivuosina, eikä ongelma kuitenkaan taida olla ihan sitä luokkaa, jotta se niin massiivista toimenpidettä vaatisi.

Jatketaan pähkäilyä. Mites se menikään? Hyvin pähkätty on puoliksi tehty.