Finnfoam CW-300 / fuktisol / patolevy

[SaLexi]

Hei. Olen näitä sivuja jo kauemmin lueskellut, ja samalla koittanut pohtia kuumeisesti mikä olisi meidän taloomme oikea ratkaisu. Pari naapuria on laittamassa samanlaiseen taloon sokkelin eristykseksi isodräniä/fuktisolia, mutta minä taas olen alkanut miettimään tuota finnfoamin levyä ulkopuolelle. Se kun olisi about puolet halvempaa kuin nuo ja toimisi sekä patolevynä että lämmöneristeenä.

Keissi on siis se, että talossa on korkea kellari, jossa on edelleen maapohja. Antura suht syvällä, about 40-50cm saa kaivaa soraa kellarin lattiasta pois ennenkuin antura tulee vastaan. Tarkoitus olisi ottaa tuo tila käyttöön ja tehdä siitä puolilämmin. Sisäpuolella on rivinteeraus ja sokkeli on käsitelty bitumilla sisäpuolelta. Anturan alapuolelle tulee salaojitus.

Mutta onko tästä levystä mitään kokemuksia vielä kenelläkään? Haihtumisen kannaltahan tuo ei ole tietenkään niin hyvä kuin isodränit yms, mutta toisaalta luulisin että taas lämmöneristyskyky on niitä tuotteita parempi. Ja syntyisiköhän huonontunutta eristystä pahempaa, jos tuota ei tuo kuvien mukaisesti seinälaudoitukseen asti, vaan jättää yläreunan maan tasalle? Tuollainen 10cm lisäys sokkeliin ei meinaan ulkonäöllisesti ole mahdollinen.

http://www.finnfoam.fi/index.php?page=0 ... b500d81f76

[Hower]

Jos meinaat pitää kellarin puolilämpinä sekundääritilana (varasto) niin siihen riittää mainiosti lämpöeristeeksi olemassa oleva rivinteeraus. Ei sinne ulos maan alle tarvita välttämättä mitään eristeitä lämpösyistä. Varsinkin kun se energiatalouden kannalta olennaisin asia olisi maan päällisen osan hoitaminen. Meillä pärjätään rivinteerauksella lämpimissäkin kellarihuoneissa....
Kosteuspuoli on sitten asia erikseen, mutta ei senkään takia tarvi välttämättä mihinkään ryhtyä jos tilat säilyvät ennallaan ja seinät paljaalla rivinteerauksella.
Elikkä mitä tiloja sinne keltsuun olis tulossa?

Tuosta Finnfoamin esitteestä:

Sisältäpäin tuleva kosteus pääsee poistumaan Finnfoamissa sokkelia vasten olevia uria (10x15 mm) pitkin.

- Onko tässä mitään periaatteellista uutta? Patolevyä ja sen ulkopuolista eristystä käytettäessä sisältäpäin tulevan kosteuden pitäisi päästä valumaan vetenä alas nappulavälejä pitkin ...
- Onko betoninseinän ja Finnfoamin sisäpinnan välillä riittävä lämpötilaero, että kosteus kondensoituisi lämperisteeseen ja lorisisi uria pitkin salaojiin? En tiijä. Miksi lämpimässä betonissa kiinni olevan lämperisteen sisäpinta olisi kovinkaan tai riittävän viileä?

"Kellarin seinäeristeessä (CW-300) on myös eristeen ulkopinnassa pienet urat (2x2 mm), joita pitkin vesi pääsee helposti valumaan salaojiin. Finnfoamin ulkopintaan asennetaan suodatinkangas, joka suojaa uria säilyttäen niiden toimintakyvyn vaativissakin olosuhteissa"

- Hah! 2-millinen ura säilyy avoimena kun laitetaan suodatinkangas päälle ja läntätään maat monttuun. On tiukkaa tavaraa se suodatinkangas Mutta ehkä rakojen pienuuden vuoksi säilyvätkin avoimina? Ainakin aluksi.
Ehkä nämä toimiikin. Ei riitä asiantuntemukseni. Toivottavasti VTT tietää paremmin.

[Matti Alander]

Lämmöneristyskyvyssä ei ole käytännössä eroa, salaojittavien eristeiden eristyskyky on suurin piirtein sama kuin normaaleilla Styrox eristeilläkin. Mitä lujempaa salaojittavaa eristettä käytetään, niin sitä alhaisempi on sen Lamda. Salaojittavan eristeen etuna on täydellinen vesihöyryn läpäisy ja kastepisteen muodostuminen oikeaoppisesti ulkopintaan tai ulkopuolen maaperään. Salaojittava lämmöneriste toimii myös muista eristeistä poiketen pystysalaojana rakenteessa, keskiarvon ollessa yli 300 litraa minuutissa metrin matkalla.
Salaojittava eriste on myös käytännössäkin vettymätön, koska siihen ei voi syntyä muille eristeille tyypillistä vedenpainetta.
Patolevyrakenteen kuivaava vaikutus suunnitellun pisaroitumisen kautta estyy tai loppuu kokonaan, kun sen päälle asennetaan lämmöneristystä.

[Hower]

No tätä hain takaa, tuolla foamilla kastepiste muodostuu (jos nyt sitten ylipäätään muodostuu) betonissa kiinni olevan eristeen sisäpintaan... Sitä pitemmälle ulospäin kosteus ei siirry.
Näin kaupunkilaisjärjella ajatellen jopa pelkkä patolevy ilman lämpöeristettä olisi varmempi vaihtoehto; ainakin joissakin tapauksissa patolevy on kiinni kylmässä maassa ja pisaroitumista viileään näppylälevyyn voisi tapahtua.

[SaLexi]

Tuonne kellariin olisi tarkoitus tulla saunatilat ja harrastetilaa, lattialämmityksellä varustettuna molemmat. Kaikissa kellarin seinissä on tosiaan rivinteeraus, jonka takana on muutaman sentin ilmarako ennen piellä/bitumilla käsiteltyä betonisokkelia.

Olisikohan tässä tapauksessa sitten se patolevy paras ratkaisu kuitenkin. Ainakin hinnaltaan se on edullisin ratkaisu, ja rahathan ovat tietenkin tiukalla. Entä sitten routaeristys, kannattaako se patolevyn kanssa tehdä, vai viekö se viimeisenkin mahdollisuuden kondensoitumiselta?

Jos remonttibudjetti olisi rajaton, niin nämä päätökset olisivat paljon helpompia

[Hower]

Olisikohan tässä tapauksessa sitten se patolevy paras ratkaisu kuitenkin.

En mene kehumaan parhaaksi.
Enkä nyt oikein tiedä miten se betoni sitten sisäänpäin kuivuisi kun siinä on piki sisäpinnassa...
Itse eletään patolevyjen kanssa kun aiempi asukas oli ne laittanut. Keltsu oli onneksi muutoin peruskunnossa eli sauna/pesuhuone/pukuhuone/WC tehtiin nuo patolevyt huomioiden eli mahdollisimman paljon sisäpintaa ilman tiiviitä matskuja ja suunnittelu/rakentaminen muutenkin tarkkaan harkiten. Meillä oli se hyvä puoli, että vanha rivinteeraus on jonkimoisen kapillaarikatkon päällä; lattia kun oli mallia pohjalaatta+ sepelikerros+pintalaatta ja rivinteeraus on tehty pintalaatan päältä. Rokki/työhuone ja varasto on ihan entisellään... on nämä tähän asti ainakin toiminut.
Routaeristys on ihan tarpeeton, meillä maanpinta seinän vieressä oli ihan lumeton viime talvena kovimmillakin pakkasilla huonon eristävyyden takia. Jonkun tarttee lämmittää maapalloakin...

[SaLexi]

Tällä hetkellä ajatuksissa pyörii lähinnä pelkkä patolevy, ilman lämmöneristystä ja routaeristystä. Olisi halpa vaihtoehto, ja samalla tuo ulkopuolen eristämättömyys auttaisi veden kondensoitumista patolevyyn, eiköstä vaan? Antura sitten käsiteltäisiin bitumilla (riittääkö pelkkä "maalattava" bitumi, vai tarvitseeko se hitsata?) ja anturan alapuolelle tulisi salaojitus, jonka ympärille suodatinkangas ja soraa. Sen päälle vanhaa ympäriltä poistettua maata. Tai itseasiassa hiekkaa/soraa tuossa talon ympärillä tuntuu olevan.

[Hower]

ulkopuolen eristämättömyys auttaisi veden kondensoitumista patolevyyn, eiköstä vaan?

Ainakin se kondensoituminen eristeen kanssa on erittäin epätodennnäköistä. Minulla ei ole faktatietoa siitä, tapahtuuko kondensoitumista pelkän näppylälevynkään kanssa. Joka tapauksessa mahdollinen kondensoituminen tapahtuu mielestäni jossain määrin väärin paikassa; levyssä, joka on kiini betonimuurin pinnassa...

Tuonne kellariin olisi tarkoitus tulla saunatilat ja harrastetilaa, lattialämmityksellä varustettuna molemmat.

Kun tämmöisiä tiloja rakennetaan niin kustannuksia tulee joka tapauksessa yllättävän paljon. Mikä nyt lienee eristematskujen osuus koko budetista, kannattaa laskea ja miettiä missä säästää ja millälailla joutuu varautumaan sisäpuolisiisa hommissa siihen, että se patolevy ei toimikaan toivotulla tavalla.
Mutta nämä on ihan henkilökohtaisesti ratkaistavia asioita. Olosuhteetkin vaikuttaa; maaperä ym... meillä talo on tukevasti upotettuna ikuisesti märkään saveen. Olen lähtenyt itse liikkeelle siitä, että patolevyn hyöty meille on siinä, että perusmuuri on irti märästä savesta. Kondesoitumisten ja kuivumisten varaan en ole laskenut, varsinkin kun muurin ulkopinassa on originaali bitumisively+ patolevy.
- Eikun tapahtuuhan sitä ulospäin kuivumista meilläkin; sokkelin vanhat Yki-maalit irtoilee tai on irronnut ennen patolevyjen asentamista... raavin joskus loputkin pois. On tuo maanpäällisen sokkelin osuus kuivumisalana kuitenkin suht. suuri. Siinä on höyryille hyvä reitti!

[Paivakumpu]

Meillä olisi salaojaremontti ja hiukan myöhemmin kellarin lämpöeristäminen mielessä jotta kellarista saataisiin kunnolla lämmin tila. Ensimmäinen vaihe olisi kaivaa salaojat ja laittaa ulkoeristeeksi Fuktisolia.

Muutama kysymys :
1. Pitääkö sokkelin maanalaisen osan pikikerros poistaa ? Näin luulisi, jos kerran Fuktisolia käytettäessä rakenne kuivuu ulospäin.

2. Julkisivun puoleinen seinä on vaikea kaivaa auki ja eristää ulkopuolelta, siinä kun on portaat ja kuisti. Toisaalta tämä seinä on kaikkein alimpana ja vedenpaine tulee muilta kuin tältä seinältä. Sokkeli on tässä maanpinnalla paljon enemmän kuin muilla seinillä. Kuinka paljon kokonaisuus kärsii jos tämä yksi seinä jätetään eristämättä ?

3. Kellarin lämpötila on tässä kuumina kesäpäivinä ollut siinä 20 astetta ja suhteellinen kosteus 50-60%. Miltä tämä kuulostaa ?

4. Toisessa vaiheessa olen ajatellut betonilattian aukipiikkaamista ja vesikiertoista lattialämmitystä. Pitääkö pintamateriaalin (nyt kaakeli) ja betoniseinän väliin jättää ilmarako, kuten nyt asianlaita on.

[Matti Alander]

Vastauksia vähän kaikille tähän ketjuun.
1. Sisäänpäin kuivuminenkin on ihan ok, silloin vain ei tulisi sitä estää tiiveillä maaleilla, eikä sijoittamalla tavaroita kiinni seinään.
2. Salaojituksella pyritään estämään pohjaveden pääsy kosketuksiin rakenteiden kanssa.
3. Rintamamiestaloista puuttuu kapillaarikatko anturan alta, jolloin kapillaarisesta kosteudennoususta muodostuu yleisesti suurin riesa.
4. Remontoidessa kellaria tulee ottaa myös huomioon pystysalaojituksen riittävä tehokkuus, jotta voidaan välttää vedenpaine perustusta vasten. Rakennustapaohjeissamme se on 200 mm salaojittavaa sepeliä tai soraa. Pelkkiä maamassoja ei tule kasata suoraan seinän viereen ja toteuttaa rakennusvirhettä.
5. Ylimmäiseksi tulisi saada 200 mm kerros vettä läpäisemätöntä maalajia esim. savea ja kallistaa rakenne ulospäin vähintään 3 metrin matkalla, estämään pintavesien valuminen kuormittamaan kellarinseinää.
6. Anturan bitumoiminen on höyrynsulku ulkopinnassa lämpimässä rakenteessa. Jotta saataisiin riittävä kuivuminen ulospäin tulisi kellarinseinän olla vesihöyryä ulos läpäisevää jo alhaalla, ettei kosteus kiipeä seinää kapillaarisesti ylöspäin aiheuttamaan kosteusvaurioita.
7. Salaojittavat lämmöneristeet toimivat Gore-Tex vaatteen tavoin läpäisten ulos pyrkivää vesihöyryä, mutta pitämällä sisään pyrkivän veden ulkopuolella johtaen sen salaojitukseen.
8. 100 mm kerros salaojittavaa eristettä on usein riittävää, mutta jos maaperä on hyvin kosteaa tai muuten halutaan tehokkaampaa kuivumista olisi hyvä käyttää ainakin alaosassa tupla paksua eristyskerrosta. Näin saadaan suurempi lämpötilaero kellarinseinä ja maaperän välille, jolloin kapillaarikosteus poistuu ulos jo ennen kuin se on nousutkaan asuintilojen tasalle.
9. Salaojittavalla eristeellä on useampia toimintoja: Pystysalaojitus, lämmöneristys, kosteuseristys, kapillaarikatko ja se toimii aina automaattisena kuivaajana jo heti kun rakenne pyrkii kastumaan.
10. Etuna on myös massan vaihdon pienuus, joka kaupunkiolosuhteissa ainakin on merkittävä kustannussäästö.
11. Lattiarakenteissa automaattisen kuivaajana toimimisen lisäksi, saadaan monasti merkittävää säästöä myös huonekorkeuksissa ja työmäärissä, kun aletaan massoja vaihtamaan runsaasti talon alta.
12. Salaojittavien eristeiden hinta on myös merkittävästi alentunut lähivuosina, kun muut eristeet ovat kallistuneet huomattavasti.

[Paivakumpu]

Sellaista vielä, että talo on loivassa rinteessä, jossa on mahdotonta rakentaa ulospäin viettävää luiskaa. Mitä tässä tapauksessa tulisi huomioida ? Olen ajatellut fuktisolia tai isodräniä ulkopuolen eristeeksi.

[SaLexi]

Eikö kellään ole vielä CW-300:sta käytännön kokemuksia? Välillä jopa ärsyttää, että tällä foorumilla yritetään myydä yhtä ainoata oikeata ratkaisua asiaan, johon ei ole yksiselitteisesti parasta ratkaisua. Onhan se selvää, minkälaisia eristeitä Alander puolustaa faktoillaan, kuten myös hänen opetuslapsensa, mutta välillä kaipaisi rakentavampaa keskustelua myös muista vaihtoehdoista.

Itse pohdin edelleen eri vaihtoehtoja. Rakennehan oli ulospäin käsittelemätön betonimuuri, jonka sisäpuolella on bitumikäsittely. Tämän jälkeen muutaman sentin ilmarako ja rivinteeraus.
Nämä fuktisolit/isodränit olisivat varmaankin se paras vaihtoehto, mutta ovat niin törkeästi ylihinnoiteltuja, että jäävät sen takia pois laskuista. CW-300 kiinnostaa edelleen, mutta itseäni epäilyttää kosteuden tiivistyminen ulospäin, niitä uria kun on aika pienellä pinta-alalla. Patolevy olisi halpa ja ainakin se toimii sikäli, että kosteus ei ainakaan lisäänny. Mutta ilmeisesti senkään vierustalle ei pitäisi lisäeristystä laittaa. Mutta mites sitten patolevy ja maan pinnan lähellä olevat routaeristeet? Onkohan niistäkään mitään iloa?

Tekisi melkein mieli heittää pelkästään patolevy seinään kiinni ja jättää kaikki ulkopuolinen eristys pois.

[Matti Alander]

Perustelut ovat juuri ne tärkeimmät, kun yleisesti ohjeita annetaan. Toinen on tietysti kokemus miten erillaiset rakenteet ovat toimineet vuosien ja vuosikymmenien saatossa. Kolmanneksi tulee fysiikka miten rakenteen tulisi käyttäytyä.
Korjausrakentaminen on myös oma aihepiirinsä ja monasti vaikeampaa, kuin uuden tekeminen.
Tämän palstan hyvä asia taas on keskustelu asioista, joihin jokainen voi tuoda tiedoksi omat ratkaisunsa ja tietonsa vaikka julkisesti mollattavaksi.
Olen tässä vuosien varrella pyrkinyt käsittelemään erillaisia ratkaisuvaihtoehtoja aiheena perustusten korjaaminen ja kyllä siinä on käsitelty muutakin kuin salaojittavia lämmöneristeitä. Pääsääntöisesti pyrin aina perustelemaan ohjeen, jotta neuvon periaate myös selviäisi. Tietysti varmaankin on jäänyt niinsanotusti levy päälle, kun 20 vuotta on korjannut perustusten kosteusvaurioita ja monasti erittäin vaativiakin kohteita. Siinä on kyllä nähnyt paljon ja tietoakin on kertynyt, mutta on tullut kuivia perustuksiakin.
Rakentaessa hinnan korostaminen usein jopa ärsyttää ja virheitä tehdään paljon. Kokemuksesta voin kertoa, että kolmannen kerran jo samaa salaojitusta korjatessa alkaa yleisesti toimintiakin kiinnostaa hintaa enemmän.
Kirjoittaminen tällaiselle koko kansan palstalle omalla nimellään on erittäin vaativaa, mutta toivottavasti siitä on ollut apua paremman sisäilmaston ja asumismukavuuden saamiseksi. Keskustelua on ainakin muodostunut, ehkä kuitenkin liian vähän ammattilaisten taholta.

[eskoensio]

Tiedoksi, että Finnfoamilta on tullut ns 200 sarjan levy joka on halvempaa sorttia mutta huonosti vielä kaupoissa. Tein yhteen asuntooni finfoam tyyppiset pelkät routaeristeet 50 mm pystysuoraan 60 cm syvyyteen (ei kellaria) ja osin vielä styrox tyyppisen eristeen 1 metri vaakasuoraan kun lattiat olivat kylmät pintojen laskemisen johdosta ja routaeeristeet puuttuivat. Tuo finfoam ym vastaavat ovat vettä hylkiviä mutta lisäetuna on että niissä on tuo ponttaus olemassa. Nuo eristeet kun hieman kutistuvat asennuksen jälkeen. Siksi tuota styroxsia laitetaan limittäin 100 mm paksulti kun pontteja ei ole.
Oleellista kait on, että pystysuoraan osaan jää jotakin tuuletusrakoa betonin ja eristeen väliin ja että pintavesiä ei pääsen valumaan seinustoille vaan mieluimmin salaojiin. Parasta vielä on, että eristeen yläreunaan tulisi jokin lippa kuten vesieristeissä ja sokkeleissa normaalisti laitetaan.

Mutta mikä oli parasta niin meillä nuo ennen kylmät lattiat lämpenivät ja villasukat voi ottaa pois jalasta.
TTKK on lattialmmitysprojektissaan mittaamalla tutkinut, että ilman routaeristettä olevassa talossa kylmä menee talon alle noin 1,5-2 metrin matkalle eli pakkanen heikentää luonnollisen maalämmön vaikutusta, eli tässä asian toinen puoli. Lämpöä säästyy routaeristeillä uskomaton määrä ja sehän on sitä ilmaista energiaa. Tämä on järkeenkäypä asia mutta kaikki eivät usko sitäkään.

Valitettavasti noilla eristefirmoillakaan ei ole kokemusperäistä käytännön tietoa vaikka omat tuotteet tunnetaankin, mutta kannattaa käydä vaikka kysymässä tai katsomassa, kyllä siellä ainakin osataan asiat käytännössä, itse kävin finfoamilla jälkikäteen.

[jyrsija]

Moi,

Vähän aiheeseen liittyen:

On uusi kellari kohta muurattuna, 38 millin lecaa eristyksen kera. Kellari on kalliomontussa, salaojitus pumpun varassa ja kellarin "yläpuolella" on 2 metrin päässä tie joka talvisin aurataan. Anturan alla n 30 cm 6#16 soraa ja sinne tulee ihan normi salaojaputket joista mahdollinen vesi sitten valuu pumppaamoon. Kellarissa ei ole mitään kosteita tiloja tai vessaa, lattiakaivot ja yksi lavuaari vaan. Antura 1,5 -2,5 metriä maanpinnasta. Maa ei ole erityisen kosteaa, koska rakennelma on aika korkealla, joskaan ei rinteessä. Ei avo-ojia, soita yms lähistöllä.

- Vastaava tykkää että ainakin tienpuoleiselle kellariseinälle pitäisi ehdottomasti laittaa bitumieristys koko matkan maapintaan, patolevy ei riitä. Onko tämä järkevää vai ei?
- Minkä verran olisi hyvä laittaa routaeristystä? 5 vai 10 cm.