Puulämmityksen hyöty

[Purola]

Oletetaan että joudut puusta maksamaan. Keskivertohinta lienee 40€ heittokuutio. Kannattaako moinen? Meillä peruslämpö on jossain 18-19 asteen vaiheilla ja ns. mukavuuslämpö haetaan puilla. Kumpi on halvempaa, kääntää pattereiden termostaattia isommalle, vaiko polttaa ostopuuta takassa/pöntössä/liedellä?

[rak46]

40€ hinnalla saat keskimäärin 400kw/h (10snt/kwh siirtoineen oletus) sähköä ja jos on vaikka 2000w pattereita niin yhden heittokuution hinnalla ne saa tohottaa täysillä 80h, kauanko lämmität yhdellä heittokuutiolla?jos talvessa menee vaikka 10 kuútiota niin sillä saat jo 4000kwh siitä laskemaan mikä on kannattavuus.

[rkk]

Eilen kans pähkäilin samaa. Löysin tämmöisen laskurin
http://www.kase.fi/metsakeskukset/kaakk ... skuri.html

[Annis]

Jos ei tuijoteta pelkkää lompsaa, niin hyötyjä on muitakin:
- Nenän tukkoisuus poistui kertalaakista rintsuun muutettaessa
- Talvinen ihon rasvaus on historiaa
- Kukat voivat hyvin ja lisääntyvät huimaa vauhtia
- Makkaran paisto pönttiksessä
- Hyötyliikuntaa: ostaa puut rankoina, sahaa, pilkkoo ja kärrää ees taas

Mie en vaan osaa laskea kaikkea hyötyä rahassa.

[Maatilallinen]

Tossa on mun pikaisesti väsäämä excel-taulukko, josta saattaa kyllä löytyä virheitä, mutta kait tuo jotenkin auttaa puun ja sähköän välisessä laskennassa.

http://pannuhuone.dy.fi/sahkpuu.xlsx

[pvalila]

Pitää muistaa sekin, että lämpöpumppuja käytettäessa yksi kwh sähköä antaa yli 3 kwh lämpöä.

[jarkkis]

Valmis kuiva koivupilke on sen hintasta,tietysti paikkakunnasta riippuen,että siitä ei paljon muuta hyötyä tule kuin lämmittämisen ilo.Jos haluais puulämmityksellä säästää,niin sitten kannattas ottaa puutavara propsina tai rankoina,pilkkoa ja kuivata itse.Ja ei sen puun tarvii olla välttämättä koivua,kyllä muutkin puulajit lämmityspuuksi kelpaa vallan mainiosti.Tän talven kulutus näkyy meidän huushollissa menevän n.20:n heittomotin pintaan,mut ei ole sitten paljon muulla lämmitettykään.

[jope]

Musta on alkanut tuntumaan,että jos polttaa ostopuuta kaikkine vaivoineen varaavassa tulisijassa niin järkevämpää ois polttaa siellä pellettiä. Laskekaa joku joka osaa mikä on todellisuus jos huomioon ei oteta yksilöllisiä olosuhde eroja.
Ainakaan ei tarvi pelata sen halkosirkuksen kanssa. Tilaisi vaan säkin tontille tai käy hakemassa kun on tarve.

[pekkap]

Valmis kuiva koivupilke on sen hintasta,tietysti paikkakunnasta riippuen,että siitä ei paljon muuta hyötyä tule kuin lämmittämisen ilo.Jos haluais puulämmityksellä säästää,niin sitten kannattas ottaa puutavara propsina tai rankoina,pilkkoa ja kuivata itse.Ja ei sen puun tarvii olla välttämättä koivua,kyllä muutkin puulajit lämmityspuuksi kelpaa vallan mainiosti.Tän talven kulutus näkyy meidän huushollissa menevän n.20:n heittomotin pintaan,mut ei ole sitten paljon muulla lämmitettykään.

Onko kellään kokemusta mistä saisi edullisimmin ostettua polttorankaa (tai paperipuuta)? Metsänhoitoyhdistyksen kauttako? Paljonko pitää tilata kerralla, että kannattaa? Kokonainen autokuorma?

Pekka

p.s. kyllä se ostettu valmis koivupilkekin kuitenkin selvästi suoran sähkön hinnan alittaa, ettei se ihan pelkkään lämmittämisen iloon jää. (heittokuutio koivua on karkeasti 1000 kWh, eli noin 4-5 senttiä kWh). ILPin kanssa on sitten toinen juttu.

[jarkkis]

Joo totta,katoin tuon kannattavuuden metsäkeskuksen laskurista,jossa oli klapin polton hyötysuhde vain 60%,kun se kuitenkin hyvällä tulisijalla on yli 80%.Kun tuon hyötysuhteen korjas laskuriin,niin sitten näytti paremmalta.

[Maatilallinen]

Minkäslainen tulisija kykenee yli 80% hyötysuhteeseen?

Mun vanha alapalokattila kykenee n. 50% hyötysuhteeseen, josta keskuslämmitys vielä ryöstää muutaman prosentin sähköpatterilämmitykseen verrattuna eli yli puolet siitä kaikesta halosta mitä mätän kattilaan ei tule koskaan lämmittämään patteriani

Mikähän mahtaa olla vesikeskuslämmityksen hyötysuhde sähkövastuksilla poltettaessa? Oletetaan että itse varaajan lämpöhäviöt eivät merkitse mitään, sillä seinäpatteri on kattilahuoneessa lämmin jos ei polteta kattilassa puuta, sillä se hukkaa aivan hirveästi lämpöä pannuhuoneeseen.

[pekkap]

Minkäslainen tulisija kykenee yli 80% hyötysuhteeseen?

Mun vanha alapalokattila kykenee n. 50% hyötysuhteeseen, josta keskuslämmitys vielä ryöstää muutaman prosentin sähköpatterilämmitykseen verrattuna eli yli puolet siitä kaikesta halosta mitä mätän kattilaan ei tule koskaan lämmittämään patteriani

Kyllä kai perinteisen suomalaisen muuratun varaavan tulisijan hyötysuhde on 80-85% (lähde esim. Motiva).
Mistä päättelet, että kattilasi hyötysuhde olisi vain 50%?

[tee-se-itse]

Tää nyt menee vähän vierestä mutta, ootteko miettiny sitä että jos kuitukoivu maksaa tienvarresta 14e kuutio ja kuusi ja mänty 26-30e kuutio niin miksi heittokuutio koivua maksaa 20e enempi kun kuusipuu? No okei koivu on aina koivua, ei tuu pihkaa ja ei rätise ja räisky kun taas kuusi..

[lmfmis]

Tää nyt menee vähän vierestä mutta, ootteko miettiny sitä että jos kuitukoivu maksaa tienvarresta 14e kuutio ja kuusi ja mänty 26-30e kuutio niin miksi heittokuutio koivua maksaa 20e enempi kun kuusipuu? No okei koivu on aina koivua, ei tuu pihkaa ja ei rätise ja räisky kun taas kuusi..

Taitaa olla se kysyntä j atarjonta. Koivun paremmuutta on niin paljon hehkutettu etttä se ei ole voinut olla vaikuttamatta.

Jostain luin että vaika koivun lämpöarvo on parempi katoaa se etu pyöristyksiin ja muihin epäjatkuvuuksiin pesässä poltossa....tiedä häntä.

[pelkka]

Minkäslainen tulisija kykenee yli 80% hyötysuhteeseen?

No kokeiden ja testien mukaan tuonne 85 % hyötysuhteen kieppeille pääsee kun on oikein rakennettu ja ylläpidetty varaava tulisija (vaikkapa pönttis), ja siinä poltetaan kuivaa puuta, ja käytetään oikeita sytytys- ja polttamistekniikoita.