isovanhempien taon lunastus?!

[hilkkala]

Hei! Ajattelin kysellä mielipidettä ja kokemuksia teiltä.
Olen ilmoittanut suvulle olevani kiinnostunut lunastaa isovenhempieni rakentaman ja nyt tyhjäksi jääneen RMT:n. Järkeä ratkaisussa ei ole, täysin tunteella mennään!
Talo on asuttavassa, mutta erittäin alkuperäisessä kunnossa, eli tekemistä riittää! Muun suvun mielestä (varsinkin äitini ja tätieni) mielestä talo olisi mainio palokunnan harjoituskohde... Minä tahtoisin kuitenkin "pelastaa" pappani kättentyöt talossa ja mammani elämäntyön puutarhassa ja tehdä siitä kodin itselleni. Enkä tuhota sukumme lapsuus-, nuoruus- ja nykyisyyspaikkoja hajottamalla taloa ja myymällä tonttia pois.
Haastetta lisää se, että olen 35v nainen, joka lähtee projektiin yksin, tosin sisarrusten, serkkujen ja ystävien tukemana...
Olenko ihan hullu? Toivon saavani tältä palstalta "vertaistukea" ja hyviä vinkkejä (joita olen lukenut jo kuukausitolkulla asiaa kypsytellessäni, kiitos niistä!).

[Tinakenkäpoika]

Et sen hullumpi kuin suurin osa täällä muutenkaan on Itse tuossa jokunen vuosi sitten samaa meinasinm, mutta loppu suku ei päässyt yhteisymmärrykseen oikeasta hinnasta. Joten etsin talon ilman sukurasitteita. Vaan onnea jo uudelle ehkä koko loppuelämän kestävälle harrastukselle, jos talon ostat. :)

[Limes]

Hulluhan saa olla,mutta ei tyhmä. Tunteellisuus kyllä sumentaa ajattelua...

Jos sen saa järkevään hintaan ja on omalla tontillakin kerran,niin miksipä ei.
Joskus perintönä tai ostaen,hinta voi muodostua erilaiseksi.

Jos on mahdollista että asuisi siinä jonkin aikaa ensin,vaikka parin talven yli.
Rakennustekniseen kuntoon suuntaa-antavan arvion saa kuntokartoituksella.
Samalla kannattaa selvittää mahdolliset rasitteet ja esim kunnallistekniikan olemassa olo.

[hilkkala]

Kiitokset jo pikaisista vastauksista! Vuokralle aluksi muuttamista suunnitelenkin jo. Mietin myyntihinnan arviointia? pitäisikö talo arvioida nykykunnossaaan ja tehdä joku alustava sopimus suvun kanssa tulevatsa hinnasta nyt? innostun kuitenkin muutettuani vähitellen tekemään sitä sun tätä, joten arvio voi olla myöhemmin erilainen=isompi... Talon faktat; rakennusmateriaalit, remontit ja käytetyt materiaalit, kaivot yms puutarhan asit ovat tiedossa koko talon olemassaolon ajalta. Joten yllätyksiä ei sinänsä pitäisi tulla... karu totuus on tiedossa, silti unelma elää...

[tarpola]

Nopeasti ajatellen tuntuisi järkevältä tehdä kaupat heti. Tätä ennen ainakin pari riippumatonta hinta-arviota. Näiden dokumentointi on paikallaan sen osoittamiseksi, että suku ei ole lahjoittanut sinulle taloa, tai sinä suvulle rahaa, missä molemmissa tapauksissa keskusteltaisiin lahjaverotuksesta.

Lisäksi yleisen elämänkokemuksen perusteella ajatus muuttaa perikunnan vuokralaiseksi pikku hiljaa remontoimaan ja sitten joskus ehkä ostamaan kuulostaa aika uskaliaalta... Vähemmästäkin on sukuriitoja saatu aikaiseksi.

[pvalila]

Toisaalta yleinen ohje on, ettei taloon ensimmäisen vuoden aikana pidä tehdä kuin aivan pakolliset korjaukset. Eli voisit aivan hyvin asettua taloon vuokralle ekaksi vuodeksi ja tehdä talosta kaupat vasta tuon koeajan jälkeen.

Sukuja on kovin erilaisia, ja selvintä on kyllä tehdä kaupat heti ja asua silti se eka vuosi minimaalisesti rempaten.

Ai niin, rempat tulevat sitten maksamaan paljon enemmän kuin osaat kuvitellakaan. Lonkalta arvaisin, että alustavat arviosi saa kertoa vaikka luvulla 3,14159...Osuu yllättävän hyvin kohdalleen.

[Limes]

Selkeintä on tehdä kaupat ennen kuin mitään on itse remontoinut.

Verottajan arvonmääritykset muuttui vuodenvaihteessa,lähinnä koskee jos ei ole
lähialueella vastaavia toteutuneita kauppoja.

[mapeah]

Ilman muuta kannatettava ajatus "pelastaa" talo. Liikaa siitä ei kuitenkaan kannata maksaa, koska remonttiin uppoaa aina enemmän rahaa, kuin osaa etukäteen kuvitella. Toisaalta ei kannata turhaan korjatakaan. Silloin se vaarin kädenjälki jää paremmin näkyviin. Kannattaa seurata seudulla myynnissä olevien talojen hintoja ja ottaa huomioon talon peruskuntoisuus ja se miten sitä markkinoilla arvostetaan. Kuten muutkin ovat sanoneet, kaupat kannattaa ilman muuta tehdä heti. Nyt on lainan korot alhaalla. Vuokra pankille on siis aika halpa. Tunteiden perusteella ei kannata hintaa pahemmin korottaa. Niin, ja sukulaisten palokunnan harjoituskohde -ideaahan voi myös käyttää osviittana kauppahintaa arvioitaessa

[tarpola]

Talolle ei tosiaan tuossa paljoa hintaa voine arvioida. Kiinteistön arvo lienee pääasiassa tontissa. Yksi arvonmäärityskeino on katsoa vastaava tyhjä tontti ja vähentää sen hinnasta purkukustannukset, tämä on siis inhorealistinen arvio joka ottaa vanhan talon huomioon ainoastaan jätteenä jonka käsittelystä tulee kustannuksia. Mutta jos vanhan talon remppaaminen uutta vastaavaksi maksaa saman kuin uuden rakentaminen on vanhan arvo nolla ja jos remppaaminen tulee kalliimmaksi on talon arvo käytännössä negatiivinen, ja silloin tuo tontin arvo miinus purkukustannukset voi olla hyvinkin realistinen. Pian suku maksaa sinulle eikä toisinpäin...

Toki kukaan ei pakota remppaamaan taloa uutta vastaavaksi ja siinä onkin yksi mahdollisuus sekä syödä että säästää kakku.

[JukkaK]

Muun suvun mielestä (varsinkin äitini ja tätieni) mielestä talo olisi mainio palokunnan harjoituskohde.

Oman kokemukseni perusteella suurin osa tuommoisista kommenteista tulee henkilöiltä jotka eivät ymmärrä talojen kunnosta tai rakenteista juurikaan sen enempää kuin että onko keittiö kaakelit puhtaat vai ei. Purkutuomiot annetaa yleensä jo pelkän kuluneen maalipinnan tai hyi niin epämuodikkaiden pinkopahvien ja haltexien perusteella. Jos tuollaiseen heittää vastakommenttia että ihan hyvässä kunnossahan nuo on mutta vähän vanhanpuoleisia, niin nuotti kääntyy yleiseen pyörittelyyn "ett no joo no mutta joutas ne vaihtaa kumminkin". Yleensä johonkin uudempaan kertakäyttöhöttöön! Kuten todettua niin tuota purkukuntokommenttia kannattaa toki hyödyntää hintaneuvotteluissa.

Mekin aikoinaan ostettiin isovanhempieni talo perikunnalta. Suku hämmästeli ja yritti puhua ympäri kun "on siinä niin kauhia homma". No pidimme vaimon kanssa päämme ja saatiin talo ostettua vaikka eno väkisin yritti myydä ulkopuoliselle paremman hinnan toivossa Turha oli siis haaveilla mistään sukualennuksista ja päätimmekin tinkaamatta maksaa ns. markkinahinnan ettei tarvi kuunnella jälkikäteen sukulaisten tupinoita.

Totta oli sekin että "kauhia homma" oli edessä ja vaikka muka oli ymmärtävinään urakan suuruuden ja suunnittelevinaan hyvin, niin kovempi homma oli siltikin ja rahaakin on palanut paljon enemmän kuin alunperin piti. Silti ei harmita yhtään nyt kun urakka on jo tovin ollut ns. voiton puolella vaikka vieläkin tekemistä piisaa. Nyt kun katsoo muutaman vuoden takaisia kuvia nyt hämmästelee vaan mikä mielenhäiriö on saanut hommaan lähtemään ja läpi puskemaan. Kokemusta ja näkemystä on karttunut sen verran että joitain asioita tekisi nyt kyllä toisin.

Jos talo on rakenteiltaan kunnossa, niin ei sitä tulevaa urakkaa kannata säikkyä. Realistinen pitää toki yrittä olla ja miettiä mihin kykenee ja on valmis venymään. Kiireelläkään ei hommaa kannata pilata ja itseään loppuun polttaa. Talo ei pakene mihinkään vaikka ihan valmis heti olisikaan.

Vaimon kanssa ollaan viljelty semmoista lentävää lausetta, että "helppo elämä on persiistä!" aina kun on johonkin "hulluun hommaan" heittäydytty Taidanpas heittääkin tuo signatureksi

[koeffte]

se että vaikka on" näitä läpi harmaan kiven mentiin, ja lopussa kiitos seisoo" tarinoita on,kannattaa kuitenkin tuumata tovi

jos haavena on täysin moderni talo kaikkinensa u-arvoineen päivineen,niin ei kannata ruveta sitä vanhasta tekemään vaan helpompi aloittaa kokonaan alusta.
jos sen sijaan "tyydyt" hiukan jopa askeettisempaan ja hyväksyt että vanhassa talossa kaikki ei ole uutta ja kiiltävää,niin sitten kannattaa jo harkitakin.

jos päädyt talon ostamaan asu tosiaan siellä vähintään se vuosi. tämän jälkeen olet jo aikapaljon viisaampi,toden näköisesti olet säästänyt rahallisestikin pienen omaisuuden,ja ehkäpä myös talo säästyy modernisoinnin vimmalta

[JukkaK]

ja ehkäpä myös talo säästyy modernisoinnin vimmalta

niin no meillä itse asiassa sen vanhan osan suurimmat hommat oli melkein noiden aiemmin tehtyjen modernisointien purkamiset ja vanhojen pintojen kunnostaminen

Jos valitsee linjaksi oikean korjausrakentamisen niin siihen menee paljon enemmän aikaa kuin yleisesti vallalla olevaan tapaan korvata vanhat hyvät materiaalit uudella huonommalla materiaalilla

Toki turhaa tekemistä kannattaa välttää ja voi asua siinä originaalissakin, Onhan siinä ne isovanhemmatkin asuneet joten talo on todistettavasti asuinkuntoinen vaikkakaan ei kaikin osin nykyisen elämänmenoon optimaalinen.

Laitetaan nyt tähän tuo toinen itse viljelemäni slogan joka pätee tietyin osin myös näihin vanhoihin taloihin, eli "parasta työtä on tekemätön työ!" Siispä suurimmat säästö tulee niistä remonteista ja muutoksista jotka pystyy välttämään, jos ei niitä ole ihan pakko tehdä.

Mutta siis joo ...omat prioriteetit asian suhteen kun tuumailee eri kanteilta ja jos lopputulemana on edelleen että taloon on päästävä, niin rohkeasti sekaan vaan, remontilla tai ilman. Jos vain voi asua vähän aikaa, niin turhimmat remonttipaniikit kyllä ehtii laantumaan ja siirtymään hamaan tulevaisuuteen, se on totta.

[hilkkala]

Kiitos realistisista ja kannustavista vastauksista!
Palokunnan harjoituskohde = lähes alkuperäisessä kunnossa oleva talo:
- alkuperäiset putket ja sähköt, tapetit ja lattiat 70-luvun alusta värien ja valokuvien perusteella, kylmä eteinen, pikkuruinen wc, keittiössä alkuperäinen käyttökuntoinen puuhella, olkkarista on poistettu öljykamina(=hormi löytyy esim uudelle pönttöuunille).
- puulämmitteinen sauna/suihkutila kellarissa, perunakellari myös kellarissa, kellari muuten viileää klapi/roinavarastoa.
- yläkerrassa ollut joskus 50-60luvuilla vuokralaisia; huone (vuosia käyttämättä ollut porin matti) ja keittiö sekä sivuissa kylmät vintit, ollut varastona ja meidän lasten leikkipaikkana sittemmin = kylmänä talvella.
Kirjoitin pitkän listan asioista jotka haluan ehdottomasti säilyttää: mm perunakellarin, kylmät vintit, alkuperäiset ikkunat, kiinteät korkeat komerot keittiössä ja makkarissa, pieniä yksityiskohtia.....
ja hyvin lyhyen listan asioista, jotka on PAKKO (?) tehdä ennen kuin pystyn mukavasti muuttamaan sisään: suursiivous, parin hurjimman seinän maalaus, pönttöuunin osto ja asennus ennen seuravaa talvea.
Olen onneksi sopeutunut /suostunut elämään vaatimattomasti, ekologisesti ja energiapihisti ja aion sitä jatkaakin. Tälläkin hetkellä lämmitän kämppääni puilla ja kuljen villasukat jalassa kesät talvet. ja asun Turun keskustassa! Omakotitalossa sitä voi vielä jalostaa vaikka mihin mittoihin... Jatkossa kyselen varmasti paljon ja vielä lisää mm aurinkokeräimistä ja kompostivessoista ja imeytyskentistä....
Eli tarkoitus ei ole tehdä modernia ja nykyaikaista vaan 50-lukua yhdistettynä ekologisuuteen.
Taidan alkaa kysellä vertailun vuoksi tonttien hintoja alueella

[tallukka]

Täällä yksi kateudesta vihreä kansalainen . Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä ja talo ihanalta . Kirjoittamasi perusteella osaat varmasti asua rintsikassa, et varmaankaan kaipaile kiiltäviä laminaattilattioita... Mutta minustakin sinun kannattaa ostaa talo heti, ei vuokrata. Suvusta ei koskaan tiedä, joku kateellinen alkaa kylvää ties mitä hapatusta Tutki maakunnan hintoja, sekä tontteja että taloja. Pari kiinteistönvälittäjää ja pankin arviomiestä arvioimaan myyntihintaa/tontin arvoa. Sitten vaan keskustelemaan talon nykyisten omistajien (eli perikunnan?) kanssa. Sivullisia pikkuserkkuja ja kumminkaimoja ei neuvotteluihin kaivata. Kerro miten homma alkaa sujua, odottelemme uteliaina!

[Labyrint64]

Tässä on elämän varrella nähnyt jos jonkinlaista remppaa ja rakentamista. Nykytrendi lähipiirissä on rakentaa talo. Ja usein leveään ääneen kehutaan että "rakennetaan itse" vaikka käytännössä raksalla on palkatut timpurit ja yleensä joku sukulainen hääräämässä. Moni tutuista ei oo käytännössä rakentanut muuta kuin kantanut kamoja sinne minne joku käskee. Kun kyselee miksi rakensitte niin kauas (uudet tontit on hornan tuutissa) niin vastauksena tulee "saatiin uusi talo ja uusi on aina uusi". Käytännössä lapsiperheellä se uusi menee vanhaksi hyvin nopeesti. Siksipä itsekin oon miettinyt pitääkö joka paikan näyttää uudelle koska se on kuitenkin aika nopeesti vanhaa. Paras juttu oli jossain sisustuslehdessä jossa rempattiin saunaosasto ja todettiin että uuden takka ja pesuhuoneen rinnalla näytti vanhat lauteet (ihan pirun hyvässä kunnossa) vähän vanhentuneelta joten sauna paneloitiin uudelleen ja ostettiin uudet lauteet. Huh hulluutta!

Pari tuttua on tehnyt asuntoihinsa remontit ja nyt vasta tän oman projektin jälkeen olen ymmärtänyt että eihän ne oo tehny käytännössä mitään. Maalannu seinät ja asentanu keittiöön uudet kaapistot. Kerrostalokämpissä on niin helppoa kun ei tarvi miettiä juuri miten lisäeristäis seinät tahi muuta vastaavaa.

Sitten on näitä remontoijia joita onneks ei kovin paljon tutuissa ole mutta jossain blogeissa tms. näkee; vedetään kaikki auki runkoon saakka ja tehdään kaikki uusiksi. Lattiavasatkin vaihdetaan ja purut vaihdetaan selluvillaan.
Käytännössä siis
1) katto uusiksi, samalla aluskate ja koska katto on notkolla vaihdetaan myös kattokannattimet
2) sokkeli auki ja patolevyt tai jotkut fuktisolit ja samalla uudet salaojat ja sadevesiviemärit
3) ulkovuoraus uusiksi
4) ikkunat lämpölaseiksi
5) kaikki sisäpuolen lattiat auki, levytetään ja pinnoittaan tai sitten lautalattia
6) sisäseinät auki, lisäeristetään, höyrynsulutetaan ja levytetään gyprokilla. Pintaan tietenkin maali tai tapetti. Paneeli ei enää ole muodissa.
7) kaikki sisäovet vaihdetaan karmeineen uusiin
8) sisäkatot tietenkin pitää vaihtaa, höyrynsuluttaa, koolata ja sitä pahvipuristetta eli mdf-paneelia pintaan
9) koneellinen ilmastointi tottakai
10) kellarin lattia piikataan, kaivetaan syvemmäksi, eristetään, valetaan uusi laatta johon lattialämmitys
11) kaikki käyttövesiputket uusiksi
12) kaikki sähköjohdot uusiksi, kuin myös sähkökalusteet ja lopulta sähkökeskuskin

...listaa vois jatkaa ja täytyy sanoa että helppo on sortua. Alkuun vähän vaan avaa lattiaa ja kohta on jo uudet levyt lattiassa. Vanha sisäkatto piti olla vain maalin tarpeessa mutta kun nyt sisäseinätkin menee uusiksi niin menkööt kattokin. Seiniinkin piti kelvata vain uusi tapetti mutta nyt ollaan jo vetää lisäeristystä. Samalla tietenkin kun revitään seiniä ja kattoja niin kannattaa vaihtaa sähköjohdot. Ja käyttövesiputket pitää vaihtaa jo siksi että vakuutus ei kuulemma korvaa jos 50 vuotta vanhat putket pamahtaa. Itse funtsailin jopa miten patteriverkoston putket saisi uusiksi mahd. helpolla mutta onneksi tulin järkiini. Peltikatto piti vaihtaa ja yllättäen kun se uusittiin niin kannatti samalla vähän oikaista kattokannattimia ja iskeä uudet ruoteet. Vanhat piti kylläkin laittaa takaisin mutta naulat oli niin tiukassa että laudat lähti vain kappaleina niin tilasin kilometrin uutta lautaa. Ja ihan halpaa ei ollut sekään.

Siis tuo ylläoleva tilitys ei ole minun projektistani eikä edes suunnitelmissa vaan esimerkki mihin kaikkeen olen netistä tietoa hakiessani törmännyt.

Eli vaarat on suuret. Missä kohtaa kannattaa tehdä uusiksi ja missä kohtaa kelpaa vanha. Toisaalta riski on että vuoden testiasumisen jälkeen on tottunut jo niihin pirun rumiin vihreisiin oviin tai siihen että jotkut ovet ei mee kunnolla kiinni ja kohta huomaa ettei mitään edes tarvi rempata.

Eräs iv-alan ammattilainen sanoi kerran hyvin että kannattaa miettiä miten paljon tulee jossain asiassa säästöä ja laskea ns. takaisinmaksuaika. Esimerkkinä oli öljylämmityksen vaihtaminen kaukolämpöön. Missä ajassa se kuolettaa itsensä. Tai tää muodikas ikkunaremppa eli vaihdetaan kaikki. Maksaa lähemmäs kymppitonnin (ainakin meillä) joten paljonko säästyy energiaa uusilla laseilla ja missä ajassa ne maksaa itsensä takaisin. Vesikate piti vaihtaa ja sen laskin maksavan itsentä takaisin heti koska enää ei tarvi pelätä että katto vuotaa. Salaojitusta sokkeliin taas oon arponut pitkään koska maksaa ihan perkeleesti ja jos alakerran pitää betonilla ja ns. puolilämpimänä varastotilana niin eipä tuo salaojitus taida meidän tontilla olla kovin välttämätön.