Lecapapua alapohjan eristeeksi?

[Pasi68]

Hei! Olen tekemässä kellariin saunaremonttia, joka lähti hiukan käsistä. Talo on ihan perinteinen rintsikkatalo 1940-luvun lopulta.
Saunaosastossa on nyt piikattu vanha lattiavalu, ja kaivettu n.50cm hiekkaa pois. Hiekan alla oli savi. Kaavin koko tilan ympäri, n.30cm seinästä syvemmän (n5-15cm) ojan tapaisen, ja huoneen keskiosaa kohden savipinta nousee loivasti. Suodatinkangas saven päälle ja ojaan koko tilan kiertävä salaojaputki. Huoneen keskiosaan upotin muovitynnyrin joka toimii kaivona, ja siihen nämä salaojat päätyvät. Tynnyrissä on uppopumppu joka nostaa mahdolliset vedet pois, ja hyvin näyttää toimivan. Lattia ja salaojat on peitetty salaojasoralla tasaisesti ja nyt on eristeiden vuoro.

Pohjan korkeus on nyt n. 30cm tulevan lattiapinnan alla, että tilaa pitäisi olla eristeille n.20cm ja lattiavalulle n.10cm.
Kivijalan reuna on jossainmäärin epätasainen, joten fuktisol/isodrän levyjä käyttäen rakoset täytyisi täyttää jollain irtoaineksella, ellei sitten sovita levyjä erikseen hieromalla ja viilailemalla?!
Jossain kuulin mainittavan että tuota ruskeaa Leca-papua olisi käytetty e.m. levyjen sijaan paikoissa jotka ovat pinnaltaan epätasaisia.

Kysymys: Voiko koko eristekerroksena käyttää kokonaisuudessaan tuota Leca-papua? Miten kantavaa sellainen paksu kerros on, vai uppoaako jalka kuin juoksuhiekkaan? Pitäisi sen päälle toki laittaa kangas sekä raudoitus+lattialämpöputket että sen päällä täytyy pystyä liikkumaan. Vai pitäisikö pintakerrokseksi asentaa noita fuktisol/isodrän levyjä jotka muodostavat stabiilimman pinnan jatkoa ajatellen?

Tätä aihetta on todennäköisesti käsitelty useammankin kerran, joten pahoittelen jos tuli päällekkäinen aihe. En kuitenkaan löytänyt (tai osannut käyttää oikeita hakusanoja) juuri tähän asiaan liittyviä vastauksia.

[Tinakenkäpoika]

Mattihan tuon parhaiten tietää. Mutta 100mm fuktisol tms tuote päälle 100mm lattia eps ja sitten se betonivalu raudoituksineen(tai sitten kipsivalu) olis jotakuinkin oikein. Vaan voisikos nuo epätasaiset kohdat reunoista täyttää nyt sitten vaikka lecapavuilla tai silputa sitten fuktisolia sinne.

[Tinakenkäpoika]

Oho,meinas tulla tuplana.

[Matti Alander]

Messukiireitä ollut viikonloppuna, eikä ehditty lukea palstaa.
Lattialämmitys on iso lämpöpatteri maata vasten ja vaatii paremman lämmöneristyksen alleen, niin lämpötaloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin.
Kevytsora on aivan kohtuullinen materiaali vesihöyrynvastuksen pienuuden puolesta, mutta eristyskyvyltään varsin kehno. Korjausrakentamisessa jouduttaisiin käyttämään liian paksuja kerroksia, koska kevytsoran eristyskyky on vain kolmannes solupolystyreenin eristyskyvystä. uudisrakentamisessa monasti suunnitteluvaiheessa pystyttäisiin varaamaan tilaa paksulle eristekerroksille, mutta sielläkin se kasvattaa kustannuksia korkeamman sokkelin muodossa.
VTT tutkijoille kun on tehty uudisrakennukseen lattioita on käytetty alimmaisena kevytsoraa ja päällä 100 mm Fuktisol eristettä, jolloin lattian päällä pystyy valettaessa hyvin kävelemään. Kuivuminen on erittäin tehokasta ja samalla saadaan kevennettyä täyttöjä.
Korjaamisessa ei vaan monasti ole varaa korkeussuunnassa, jolloin pelkällä Fuktisolilla saadaan erittäion ohut rakenne, niin lämmöneristyksen osallta, kuin kapillaarikatkonkin.
Lattialämmityksen alle olisi hyvä saada 200 mm solupolystyreenikerros, joka voisi olla 100 mm salaojittavaa eristettä ja sen päällä 100 mm lattia Eps 60 tai 80 kpa, jossa on pienempi vesihöyryn vastus kuin betonissa. Betonilattiaa ei nykytietämyksen mukaan enää kannata lattialämmityksissä rakentaa varaavaksi, koska se aiheuttaa melkoisia viiveitä molempiin suuntiin lämmön nostossa ja laskussa.

[Pasi68]

Kiitos vastauksista!
Muutama asia tuossa M.Alanderin vastauksessa jäi askarruttamaan. Lähinnä termejä sekä tuotteiden nimityksiä.
Onko kevytsora sama asia kuin tuo mainitsemani Leca-papu? Siis sitä ruskeaa pallomaista materiaalia?
Entäpä solupolystyreeni, ilmeisesti samaa kuin lattia Eps ym styroksit mutta onko sitten tuo fuktisol/isodrän myös jokin solupolystyreenijohdannainen?
Ihan sen vuoksi haluan vaan tarkennusta etten mene ostamaan jotain materiaalia jonka nimi on sinne päin mutta käytännössä täysin väärä! Ja jos jostain materiaalista käytetään montaa eri nimitystä niin tottakai se kauppanimi kiinnostaa, millä kauppiaat sen tuntevat.
Pahoittelen tällaista pilkun viilausta mutta olen ihan kuutamolla ja tämä on minulle eka kerta (ja toivottavasti viimeinen) kun tällaista remppaa joudun tekemään.

[Sami_]

Moi,

Mulla on kellarin ja kellarissa olevan suihkutilojen alla lecapapuja ja on olleet siellä talon rakentamisesta asti (57 aloitettu ja talo valmistunut 62).
Et voi parempaa ja fiksumpaa valintaa tehdä. Jos luet Matin juttuja, niin yleensä aina kokonaisuudesta on irroitettu pari asiaa, jotka sinänsä ihan ok, mutta paljon on jäänyt kertomatta (eli kunnon kauppamiehet antavat lukijoiden kuvitella loput). Monesti unohtuu asioiden mittasuhteet. Mikä maata jäähdyttää on kylmä ilma ja sitä kautta johtamalla voi miettiä että kuinka merkittävässä roolissa kellarin lattian eristeen u arvo on olettaen että talo on rakennettu kellarin päälle. Mikä ero on materiaalilla joka kykenee sitomaan kosteutta ja bitumilla toisiinsa liimatuilla muovikuulilla on myös jätetty tyystin käsittelemättä. Jos asian esittäisi tarkastelemalla kylmästi fyysistä mallia patolevyn ja muovikuulalevyn tapauksessa alkaisi vähän mietityttämään. Keisarin uudet vaatteet. VTT:n tutkija kirjoitti lehtiartikkelin salaojittavista lämpöeristeistä (joka siis ei ole mikään tutkimus) ja työskentelee tämmöisten parissa tätä nykyä http://www.huberwood.com/ . Ei montaa vuotta viipynyt VTT:llä ja ei asialle suotu kovin monia ajatuksia. Kaikki mitä insinöörit sanoo, ei ole tarkoitettu että asia pitäisi tehdä just niin. Rakennustekniikassa on pitkällä välillä monta varoittavaa esimerkkiä ja aina samasta aiheesta.

[KariFS]

Mikä maata jäähdyttää on kylmä ilma ja sitä kautta johtamalla voi miettiä että kuinka merkittävässä roolissa kellarin lattian eristeen u arvo on olettaen että talo on rakennettu kellarin päälle. Mikä ero on materiaalilla joka kykenee sitomaan kosteutta ja bitumilla toisiinsa liimatuilla muovikuulilla on myös jätetty tyystin käsittelemättä.

Kyllähän se on vähän silleen että maa nyt vaan on kylmää tässä pinnan tuntumassa. Ei siinä ilmavirran kanssa ole mitään tekemistä.
Sitten kun mennään Suomen oloissa tuonne vähän toista kilometria syvälle (been there), alkaa pikkuhiljaa lämmetä. Mutta ei kuuma sielläkään.

Havainnollistaa voit kun kuopaiset kesähelteellä kaivurilla pari-kolme metriä syvän kuopan saveen ja menet pohjalle seisomaan paljain jaloin. Kylmältä tuntuu. Kalsa skrubu kuten "Dumari" asian esitti Siksvarten maakellarit ovat viileitä ihan ilman mitään viilennyskoneita.

Lämpöhän etenee lämpimästä kylmään päin, kuten kaikki tietävät. Jos ajatellaan että kellarin lattia on 25 asteinen ja maa 5 asteinen, lämpötilaero on 20 astetta. Jatketaan ajatusleikkiä siten että lämpötila tasaantuu vaikka metrin matkalla, eli savi metrin syvyydessä lattian alla olisi 5 asteista. Puolessa metrissä, jos yksinkertaistetaan, se olisi 15 astetta. Sama pätee sivusuunnassa. Kun mennään syvemmälle kuin metrin verran maan alle, meillä on "ääretön" määrä savea tai kalliota, joka "imee" lämpöä tuosta meidän lämmittämästämme savisärmiöstä. "Parhaassa" tapauksessa on vielä vesijäähdytys, eli pohjavesisuoni jossain 3-4 metrin päässä alapuolella.

Eli kärjistetysti, yrität lämmittää sähköllä maapalloa. Muuan riippumaton taho teki minulle laskelman noin 6 vuotta sitten, että eristämättömään lattiaan laitettu "mukavuuslattialämmitys" haukkaa sen verran energiaa että "kunnolla" tehty lattia haukkuu hintansa 5 vuodessa. Ja se oli silloisilla energian hinnoilla. En sitten rakentanut mitään lämmitystä tai eristystä vaan heitin lattialle puuritilän. Toimii.

Voi tietysti olla etten ymmärtänyt siteeraamaani, mutta kyllä sillä eristyksellä merkitystä on. Ja insinöörit muuten joskus tietää yllättävän paljonkin asioita

[Sami_]

Havainnollistaa voit kun kuopaiset kesähelteellä kaivurilla pari-kolme metriä syvän kuopan saveen ja menet pohjalle seisomaan paljain jaloin. Kylmältä tuntuu. Kalsa skrubu kuten "Dumari" asian esitti Siksvarten maakellarit ovat viileitä ihan ilman mitään viilennyskoneita.

Kyllä. Näinhän se on. Kun laitat siihen pari-kolme metriä syvän kuopan päälle eristeen, kuten vaikka talon, joka toimii eristeenä niin tilanne muuttuu. Kyllä se oikeasti on kylmä ilma joka maaperää jäähdyttää. Insinööreiltä voit kysyä että kuinka suuri vaikutus käytännössä lattian eristyksillä on ollut. Lattia toki kannattaa eristää, mutta että kannattaako siinä miettiä parasta mahdollista u-arvoa? Itse olen sitä mieltä että kellarin lattiaeristyksen u-arvo ei ole läheskään yhtä merkittävä tekijä kuin lattiarakenteen toimivuus ja kestävyys. Kevytsora, eli lecasora on todella hyvä ja kestävä ratkaisu.

Helposti tämäkin asia menee nettikeskusteluna mustavalkoiseksi kysymykseksi.

[Matti Alander]

Kevytsoralla on poltettua savea, jolla tuote on saatu huokoiseksi ja toiminta perustuu seisovaan ilmaan, kuten muissakin eristeissä. Leca on yksi tuotemerkki kevytsoralle, jotka vaihtuvat valmistajasta riippuen.
Solupolystyreeni on raaka-aine, josta valmistetaan monen merkkisiä eristeitä mitä erillasimmilla valmistustekniikoilla. Styrox on näistä yksi tuotemerkki, joka valmistetaan höyryllä paisuttamalla. Suulakepuristetut eristeet pohjautuvat myös solupolystyreeniin ja tuotemerkkejä löytyy esim. Finfoam, Styrfoam, Solimate jne... Salaojittavat lämmöneristeet valmistetaan esikäsittelemällä höyryllä paisuttamalla ja lopuksi liimataan levyiksi Bitumilateksilla. Tuotemerkkejä löytyy useita. Salaojittavia eristeitä tehdään myös pelkästään höyryllä paisuttamalla, mutta ongelmaksi muodostuu huono salaojituskyky. Pitkään salaojittavia eristeitä tehtiin myös kivivillasta, mutta ongelmaksi muodostui materiaalin painuminen lyttyyn ja huonohko salaojituskyky, myös maalaisjärjenvastainen materiaali vedenjohtamiseen vaikeutti merkittävästi myyntiä.
Kevytsoraa voisi oikeastaan myös nimittää salaojittavaksi, siinä ongelmia muodostaa huono Lamda arvo eli eristyskyky, jolloin joudutaan käyttämään valtavia eristyspaksuuksia. Tuotteen epäpuhtaus myös useasti on muodostanut ongelmia, kosteuden imeytymisen muodossa.
Lämmöneristys on aina kannattavaa ja varsinkin käytettäessä lattialämmityksiä. Nykyaikaisissa Passiivitaloissa käytetään jo erittäin paksuja kerroksia, kun pyritään 20 kWh:n vuosikulutuksiin lämmitettävälle neliölle.
Myös kosteustekninen toimivuus on oma asiansa, maaperää liikaa lämitettäessä eristämättömissä tai huonosti eristettyjen lattioiden kautta suuntautuu vesihöyrynpaine helposti kohti huonetilaa. Tätä ongelmaa on tutkittu paljon ja se koskee etupäässä suuria rakennuksia ja kellarillisia taloja, joiden alla maaperä jäähtyy huonosti.
Yleensä jos rakennetaan lattialämmitys on pyrkimyksenä 20 asteen huoneen lämpö, jolloin eristämisen kannattavuus kasvaa. Suunnittelussa on luvallista ottaa huomioon maan lämmönvastus, mutta ohjeessa ei ole huomioitu laisikaan kosteusteknistä toimivuutta, eikä ohjetta toteutettaessa vielä rakennettu Suomessa Passiivitaloja. Rintamamiestalosta ei myöskään ole tietenkään kannattavaa sorvata Passiivitaloa, mutta kellaria muutettaessa asuintilaksi on syytä paneutua kosteustekniseen toimivuuteen ja lämpötaloudellisuuteen huolellisesti.

[Sami_]

Älkää hyvät ihmiset rakentako muovista. Aina kun valitsemanne materiaali kykenee sitomaan kosteutta ja vapauttamaan sitä, niin silloin rakenne on kosteusteknisesti hyvä ja hakeutuu aina hitaasti uuteen vallitsevaan tasapainoon, jonka asuja tietenkin päättää. Kestää vesivahinkoja, kuten minun talo on kestänyt (kevytsoraa kellarin alla ja välipohjassa). Muovia yritetään aina muodossa tai toisessa myydä, mutta ainoat ketkä voittavat ovat myyjät.

[Sami_]

Lämpöhän etenee lämpimästä kylmään päin, kuten kaikki tietävät. Jos ajatellaan että kellarin lattia on 25 asteinen ja maa 5 asteinen, lämpötilaero on 20 astetta. Jatketaan ajatusleikkiä siten että lämpötila tasaantuu vaikka metrin matkalla, eli savi metrin syvyydessä lattian alla olisi 5 asteista. Puolessa metrissä, jos yksinkertaistetaan, se olisi 15 astetta. Sama pätee sivusuunnassa. Kun mennään syvemmälle kuin metrin verran maan alle, meillä on "ääretön" määrä savea tai kalliota, joka "imee" lämpöä tuosta meidän lämmittämästämme savisärmiöstä.


Eli kärjistetysti, yrität lämmittää sähköllä maapalloa

Tuohon koko maapallon lämmittämiseen täytyisi jonkun viisaan jossain kohden tuoda hyvä ja kansantajuinen korjaus. On niin moneen kertaan vertaus näkynyt näissä fuktisol keskusteluissa. Voisin kokeilla aloittaa vaikka näin (jos joku muu joskus jatkaisi):

- Kuvittele puolentoista metrin paksuinen tiilimuuri. Sen jälkeen laske (tai katso taulukosta) sen u-arvo
- Kuvittele kolme metriä paksu kerros soraa. Jälleen laske u-arvo arviolta (kirjoista saa eri sora tyypeille arvoja)
- Eli pitäisi mieltää materiaalien eristävyys ja ajatella isommin, jonka jälkeen voi siirtyä eteenpäin noista "koko maapallon lämmittämisistä" ajattelussaan. Energian kulutuksen kannalta ei ole merkitystä että millä eristeellä ja kuinka paksulla eristekerroksella eristetään kunhan molempien u-arvo vastaa toisiaan (metrin tiilimuurilla, vaiko ohuempi esp). Eikä myöskään ole merkitystä että onko eriste jokin tuotemerkki vaiko pelkkää maata.

Kun kaivat kuopan ja laitat siihen talon, niin joka tapauksessa kuopan alla alkaa tapahtua kuivumista (ja kellarirakenteiden kastumista), joka ei ilmiönä muutu edes fuktisolia käyttämällä. Tietty tilavuusyksikkö kuivavaa maata tuottaa tietyn määrän vettä, joka täytyy salaojittaa pois. Näin asia on teitpä talon miten tahansa. viisas suunnittelee kuopan siten ettei vahingossakaan pitkällä tähtäimellä kuopasta tule allasta. Tämä tietenkin vaatii materiaaleja jotka sitovat vettä sekä salaojittamista. Viisas katsoisi aina vähän pidemmälle.

Voi tietysti olla etten ymmärtänyt siteeraamaani, mutta kyllä sillä eristyksellä merkitystä on. Ja insinöörit muuten joskus tietää yllättävän paljonkin asioita

Näin just. Vanhempi insinööri osaa jo myöntää että eipä tässä nyt niin paljoa sitten tiedettykään..

[Pasi68]

Ok, homma etenee. Joidenkin tyhmien kysymysteni jälkeen KVG kertoi tuotteista lisää ja lopullinen rakenne alkaa hiljalleen hahmottumaan. Mittaillessani äsken noita tarkempia korkeuksia samalla kuin tasoittelin pohjaa, huomasin erään pikku kämmin. Viemärien kaatojen vuoksi se lopullinen huonekorkeus joudutaan jättämään lähelle alkuperäistä, eli karvan päälle 200 cm. Tämä tarkoittaa sitä että hiekkapohja on nyt jopa 40 cm tulevan lattiatason alapuolella, eli 240-243cm katosta. Eristeille on täten tilaa ruhtinaalliset 30 cm.

Laitanko nyt sitten (10 cm lattiavalun alle) jonkin seuraavista vaihtoehdoista:
30 cm kevytsora
20 cm kevytsora + 10 cm fuktisol
10 cm kevytsora + 10 cm fuktisol + 10 cm lattia Eps
10 cm kevytsora + 20 cm lattia Eps

Lisää vaihtoehtoja??

Toki sitä voi vielä kikkailla edellä mainittujen eristeiden vaihtoehtoisilla paksuuksilla, mutta olen ymmärtänyt että fuktisol on varsin arvokasta joten jonkinlaiseen maksimisäästöön täytyy nyt tähdätä että on mahdollisuuksia ja varaa hoitaa remontti loppuun.
Ja vielä tuo kivijalkaa vasten tuleva lattiavalu: Pitäisikö kivijalkaan sivellä pikikerros vai joutuuko siihen jonkin muovin laittamaan? Muovia on suositeltu väliin jos lattia tehdään lämmitettäväksi, näin se guugeli kertoili..

Etukäteen kiittäen vastauksista ja mielipiteistä poistuu takavasemmalle hän.

[tuner]

Ok, homma etenee. Joidenkin tyhmien kysymysteni jälkeen KVG kertoi tuotteista lisää ja lopullinen rakenne alkaa hiljalleen hahmottumaan. Laitanko nyt sitten (10 cm lattiavalun alle) jonkin seuraavista vaihtoehdoista:
30 cm kevytsora
20 cm kevytsora + 10 cm fuktisol
10 cm kevytsora + 10 cm fuktisol + 10 cm lattia Eps
10 cm kevytsora + 20 cm lattia Eps

Kevytsorahan on kapillaarista, joten sillä et saa tehtyä kapillaarikatkoa. Maxitilta saa myös erityistä kapillaarikatkolecasoraa, mutta se tulee autosta puhallettuna, joten ihan pientä määrää ei kannata hankkia. Joku fuktisolia sisältävä kombo lienee kuitenkin kustannustehokkain.

Ja vielä tuo kivijalkaa vasten tuleva lattiavalu: Pitäisikö kivijalkaan sivellä pikikerros vai joutuuko siihen jonkin muovin laittamaan? Muovia on suositeltu väliin jos lattia tehdään lämmitettäväksi, näin se guugeli kertoili..

Joku puolen sentin polyeteenisuikale varmaan olis hyvä katko kylmäsiltaa vastaan. Toisaalta... perusmuurin ja laatan väli pitäisi tiivistää bitumikermillä radonia vastaan.

[KariFS]

Eli kärjistetysti, yrität lämmittää sähköllä maapalloa

Tuohon koko maapallon lämmittämiseen täytyisi jonkun viisaan jossain kohden tuoda hyvä ja kansantajuinen korjaus. On niin moneen kertaan vertaus näkynyt näissä fuktisol keskusteluissa. Voisin kokeilla aloittaa vaikka näin (jos joku muu joskus jatkaisi):

- Kuvittele puolentoista metrin paksuinen tiilimuuri. Sen jälkeen laske (tai katso taulukosta) sen u-arvo
- Kuvittele kolme metriä paksu kerros soraa. Jälleen laske u-arvo arviolta (kirjoista saa eri sora tyypeille arvoja)
- Eli pitäisi mieltää materiaalien eristävyys ja ajatella isommin, jonka jälkeen voi siirtyä eteenpäin noista "koko maapallon lämmittämisistä" ajattelussaan. Energian kulutuksen kannalta ei ole merkitystä että millä eristeellä ja kuinka paksulla eristekerroksella eristetään kunhan molempien u-arvo vastaa toisiaan (metrin tiilimuurilla, vaiko ohuempi esp). Eikä myöskään ole merkitystä että onko eriste jokin tuotemerkki vaiko pelkkää maata.

En ala mitään u-arvoja laskemaan tai hakemaan taulukoista, enkä tosiaan ole raksamies muutenkaan mutta sen tiedän että 1,5 metrin tiilimuuri maan sisällä on eri juttu kuin sama seinä maan yläpuolella. Jotain tekemistä sillä on lämmön siirtymisen kanssa. Ilma ei jäähdytä niin hyvin kuin savi tai kivi. Paljonko (märkää) savea muuten tarvitaan että saadaan sama u-arvo kuin 100mm epsillä? Mitä jos ajattelisinkin niin että tuo kaikki hiekka ja savi taloni alla onkin lämpöeristettä?

Voipi kuulostaa viisastelulta mutta yritän nyt vain tuoda sen toisen näkökulman asiaan. Totta on että märkänä mikään eriste ei juuri eristä mutta kuivanakin on merkitystä millainen u-arvo lattian eristyksellä on, jos aikoo sitä lattiaa lämmittää. Ymmärtänen (?) pointtisi siitä että ympäröivä maa ajan myötä kuivuu, ja eristyskerroksen paksuus määrää sen kuinka syvältä saakka talon alustaa pitää kuivattaa.

Jos olisin töissä myytinmurtajilla, tekisin seuraavan testin: Upotetaan maahan kylmäkassi (edustaa eristettyä rakennetta) ja samankokoinen terrakottasavinen tai betoninen laatikko (edustaa "ei-sillä-u-arvolla-niin-väliä"-koulukuntaa). Huolehditaan että kumpikin loota pysyy kuivana esim laittamalla 5 cm hiekkaa laatikoiden alle ja ympärille. Asennetaan molempien laatikoiden pohjalle pintalämpöanturi, ja ilmatilaan toinen anturi. Hiekkaan laatikoiden alle ja sivuille vielä anturit. Molemmat lootat eristetään ylöspäin "riittävästi", tämä markkeeraa kellarin katolla nököttävää rintsikkaa. Aloitetaan lämmittämään kummankin laatikon pohjaa sisäpuolelta vakioteholla. Lyön skottiviskipullon vetoa että kylmäkassi vs. betonilaatikko-tilanne päättyy seuraavasti, kunhan tilanne on saatu tasaantumaan:
1. Kylmäkassin pohjan pinta on lämpimämpi
2. Kylmäkassin ilmatila on lämpimämpi
3. Betonilaatikon ulkopuolinen hiekkatäyttö on lämpimämpi (=energialla "lämmitetään maapalloa").

Tämä oli taas kärjistys. Nyt siteeraamassani kirjoituksessasi, aiemmasta poiketen, tosin kerrot että materiaalilla ei ole väliä kunhan u-arvo on sama. Tästä olen samaa mieltä. Aikaisemmin esitit ettei u-arvolla ole käytännön merkitystä, ja tähän tartuin aikaisemmin (piti oikein tarkistaa että luinko oikein):

Mikä maata jäähdyttää on kylmä ilma ja sitä kautta johtamalla voi miettiä että kuinka merkittävässä roolissa kellarin lattian eristeen u arvo on olettaen että talo on rakennettu kellarin päälle.

Tarkoitatko tuolla kylmällä ilmalla sitä mitä nytkin tuolla ulkosalla, pinnan yläpuolella leijailee? Eli siis normaali ulkoilmaa, joka jäähdyttää maan jäähän asti pahimmillaan pariin metriin asti? Tuo kylmyys ei varmaankaan erityisen helposti lattian alle osaa, mutta kyllä maa on viileätä lämpimilläkin seuduilla. Se on maan kuoren ominaisuus. Sitten kun mennään jossain "nuoremman" kallion alueella maan alle, ei tarvitse mennä kilometriäkään kun maaperä on jo 40-60 astetta plussalla. Mutta näin Suomen oloissa, kun kalliomme on muodostunut ajat sitten ja on ollut parit jääkaudet ym sen jälkeen, maan kuori on kylmää eikä siinä juuri keleillä ole merkitystä.

Maata jäähdyttää kylmä ilma ja sitä lämmittää auringonpaiste mutta silti parissa metrissä on aina kylmä.

Voi tietysti olla etten ymmärtänyt siteeraamaani, mutta kyllä sillä eristyksellä merkitystä on. Ja insinöörit muuten joskus tietää yllättävän paljonkin asioita

Näin just. Vanhempi insinööri osaa jo myöntää että eipä tässä nyt niin paljoa sitten tiedettykään..

Jaa, minä luulin että "vanhempi insinööri" tarkoittaa sellaista jolle on valjennut ettei ilmainen viina lopu juomalla

Minä en ole kovin vanha, alle nelikymppinen, enkä edes "oikea" insinööri. Mutta kyllä tällaisella enimmäkseen konepuolen DI-plantullakin on jotkut perusasiat hanskassa, vaikken raksainssi olekaan, tai mikään teoreettisen papusoratieteen kandi. Olen ollut monta kertaa väärässä, joskus kyllä oikeassakin. Ja myönnän kyllä jos olen ollut hakoteillä, kunhan saan perustelut. Muutama kymmenen ekaa kertaa väärässäoloa on ne pahimmat, sitten siihen alkaa osata suhtautua

[KariFS]

Havainnollistaa voit kun kuopaiset kesähelteellä kaivurilla pari-kolme metriä syvän kuopan saveen ja menet pohjalle seisomaan paljain jaloin. Kylmältä tuntuu. Kalsa skrubu kuten "Dumari" asian esitti Siksvarten maakellarit ovat viileitä ihan ilman mitään viilennyskoneita.

Kyllä. Näinhän se on. Kun laitat siihen pari-kolme metriä syvän kuopan päälle eristeen, kuten vaikka talon, joka toimii eristeenä niin tilanne muuttuu. Kyllä se oikeasti on kylmä ilma joka maaperää jäähdyttää. Insinööreiltä voit kysyä että kuinka suuri vaikutus käytännössä lattian eristyksillä on ollut. Lattia toki kannattaa eristää, mutta että kannattaako siinä miettiä parasta mahdollista u-arvoa? Itse olen sitä mieltä että kellarin lattiaeristyksen u-arvo ei ole läheskään yhtä merkittävä tekijä kuin lattiarakenteen toimivuus ja kestävyys. Kevytsora, eli lecasora on todella hyvä ja kestävä ratkaisu.

Helposti tämäkin asia menee nettikeskusteluna mustavalkoiseksi kysymykseksi.

Eikäkö... Maakellarin katollehan laitetaan eriste (vaikka se talo) jotta se pysyisi kylmänä. Tämä on kellarin katon eristämisen funktio suurimman osan vuotta. Talvella se ehkäisee sitten jäätymistä pahimmilla pakkasilla. Jos maakellarin lattian menee eristämään, niin sitten kellari ei pysy kylmänä kesällä. Nähdäkseni siis olemme tästä aivan täysin 100% eri mieltä.

Samaa mieltä olen kyllä siitä että itsekin katson rakenteen kestoiän (tai uusittavuuden) tärkeämmäksi kuin viimeisen päälle hiotun "eristystehokkuuden".