Kylpyhuoneen lattiarakenteesta..

[Kartanomaa]

Purkasin tuossa erään tyhjän huoneen lautalattiasta yhden lankun pois ja siellä oli purua alla, ei painunutta vaan hyvän näköistä eikä haissut homeelle tms.

Tähän huoneeseen 4x3m olisi tarkoitus rakentaa kylpyhuone (WC, sauna & suihku). Tähän asti olin suunnitellut vetäväni viemäröinnit sekä vesiputket purujen sekaan ja juoksujen päälle laittaa vaneri/kyproc(välissä lämmityskaapeli)/tasoite -rakenteen ja päälle sitten vesieristeet ja laatat.

Tänään kävin kuitenkin ihmettelemässä ja kaivelemassa 30cm:n purukerroksen läpi ja sen alta paljastuikin pikinen betonilaatta. Nyt olisi sitten kysymyksenä, että teenkö lattian alkuperäisen suunnitelmani mukaisesti vai otanko purut pois, isken pari kerrosta 50mm styroksia päälle,sisään putket, raudoitukset ja uusi betonikakku päälle?

Jonkin verran on tullut foorumia seurattua ja jälkimäistä tapaa puoltaisi ainakin huhut puurakenteen elämisestä ja vesieristeinen repeytymisestä.... Mutta mutta kokeneemmat ja viisaammat foorumilaiset osaavat varmaankin tähän kysymykseeni vastata

[jari h]

Juuri teen yläkertaan puukoolinkien päälle kylpyhuonetta ja uskon ja toivon vesieristeenkin kestävän. Koolausten päällä on vaneri, lattialämmitysputket saneerauslaastilla ja kipsilevysoiroilla peitettynä ja kiilto 60 lattiamassaa 25-55mm. Seinät pääasiassa kipsilevyä.

Tietysti hyvältä kuulostaa tuo jälkimmäinenkin ratkaisu. Väliseinät voisi tehdä vaikka tiilistä.

[jope]

Kaikki purut,puut ja muut orgaaniset pois. Sitten rytoksia ja valu raudoituksineen jne. päälle. Vesiputket mieluiten yläkautta.Jos lattiasta niin suojaputkessa loivilla kurveilla ja ulostulot märkätiloissa niin ettei ole lattialla. Viemärit sen bitumieristetyn laatan alapuolelle.

[HiljainenTimppa]

Ei missään nimessä pelkkää vesieristettä puutaloon. Kunnon muovimatto vesieristeeksi. Kannattaa muistaa, että betoni kuivuu eritavoilla pinnasta ja pohjasta. Eli siis betoni kuivuu nopeampaa pinnasta ja betoni menee kasaan samaa tahtia pinnasta. Silloin betoni kaareutuu luonnonvoimien takia pinnasta ja jättää seinänvierustaan aukon, jota ei vesieriste kestä. Tosin ei ole kovin selkeästi havaittavissa pienissä kakuissa, mutta kuitenkin aika ilkeä yhtälö lisättynä puutalon elämiseen.

Itse, jos tuollaisesta kylppäriä tekisin, rakentaisin kylppärin väliseinän betonilaatan päälle ja ensimmäisksi lekaharkon tms. vastaavan palikan. Siihen päälle huopakaistale ja vasta sitten puusta loppuväliseinä. Väliin ankarasti villaa, ettei emäntä palele aamusuihkussa. Seinän koolausten päälle vesivaneri ja päälimmäiseksi erikoiskova kipsilevy. Vaneri sen takia, että ihan varmasti seinille tulee jonkinlaisia hyllyjä, naulakoita suihkun tankoa ja kaikkea muuta, mitä emäntä on aina sinne halunnut, niin on hyvä olla jonkinlainen tartuntapinta ruuville siellä kyprokin takana. Saahan niitä tietysti kyprokkiinkin kiinni, mutta pelkkä proppu on aika heikko kiinnike suihkuun. Betonikikkareen kannattaa antaa kuivua muutama viikko ja sit päälle kunnon muovimatto, joka nostetaan 10-15 cm seinälle. Siitä tulee kunnon amme, joka ei päästä tippaakaan vettä lävitse. Kaivon kohdalla kannattaa olla äärettömän tarkka.

Lattiarakenteen alle todellakin kannattaa vaihtaa purut ja vaihtaa ne johonkin kunnon eristeeseen, ettei lattaillämmitys lämmitä sitten betoniholvin kattoa. Kun suunnittelet sinne 30 cm korkeaan tilaan vimereitä kannattaa muistaa, että 110 mm putki on 11 cm leveä ja tarvii 1 cm metrille kaatoa ja todennäköisesti wc:n sinne tulee muutakin kuin pönttö eli kaiken näköistä ja kokoista viemärihaaraa ja mutkaa sun muuta osaa, jotka siis tarvivat tilaa. Kaikista parasta olisi saada lattiann alapuolinen osa tuulettuvaksi, mutta meikäläisen kirjoitustekniset taidot ei riitä kuvaan sitä systeemiä.

Niin ja kirjotuksen pääpointti:
Siveltävä vesieriste ei riitä edes kuitukankaan kanssa rintamamiestaloon.

[Hep]

kannattaa muistaa, että 110 mm putki on 11 cm leveä

Ja siitä jatkomuhvin kohdalta jopa vielä paksumpi.

Eräs henkilö ainakin on joutunut koloa loveamaan jatkon kohdalle tiukalle mitoitetun väliseinän kanssa.

[Kartanomaa]

Kiitoskia vastauksista, niitähän tuli ihan kohtuullisesti, ja tietoa myös :)

Tuossa kun jope mainitsi noista putkien vedoista, niin jos viemärit tekee alimman laatan alle, niin ei riitä kaadot, kun on tarkoitus viemärit yhdistää nykyisen vessan viemäreihin, joka sijaitsee tämän huoneen vieressä.
Suihku tulisi ulkoseinää vasten, joten jos ne vesiputket pitää tulla seinästä, se tietää luultavasti siis ulkoseinää vasten lisäkoolausten tekoa ja siihen tilaan putket?

Sitten timpan kommenteissa itseäni jäi ihmetyttämään timpan ajatuksena ollut lattian rakenne? Ymmärsinkö oikein jos ajattelit näin: Purut pois, väliseinäperustukset leca-harkoista siihen pikilaatan päälle, jätän nykyiset juoksut paikoilleen, rakennan viemärit ja putket (muovia suojaputkessa), sekaan puhallusvillaa, ja sitten juoksujen päälle rakenne, joka jäi nyt hieman epäselväksi? Vaiko miten?

Toistaiseksi ei olla aloitettu vielä mitään suunnittelua pidempää. Keittiö on nyt purettu ja kylpyhuone pitäisi tehdä suht samaan aikaan, koska sinne tulee boileri ja sieltähän ne putket muualle sitten menee.
Tässä hieman havaintokuvaa siitä, mitä mielessä olisi:



Tuossa olisi pöntön ja lavuaarinkin paikka vapaasti sijoitettavissa. Mietinkin juuri, että kannattaako jättää avonaiseksi tilaksi vai tekisikö vessan ja suihku- ja saunatilan välille väliseinän vai meneekö turhan ahtaaksi. Ovi kylppäriin tulisi alavasemmalle jommallekummalle seinälle. Tällä hetkellä se on alemman seinän vasemmassa reunassa, mutta paikattu ovipaikka löytyy vasemman pystyseinän alareunasta.

Mitä mieltä ratkaisusta? Tämä paisuikin nyt sitten melkoisesti, mutta näillähän on tapana niin tehdä....

[jope]

Nuo viemäriasiat vaatisi hiukan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua. Yleensä viemärit viedään laatan alla ja ulos kaivolle pakkasrajan alapuolelta tai lämpöeristäen. Jos yhdistät uudet muoviviemärit vanhoihin valurauta/betoniputkiin niin tiivistykset voi olla haastavia varsinkin jos ne on vaakaliitoksia. Kannattaa miettiä huolellisesti loppuun saakka.
Timppa tarkoitti varmaankin että märkä tilan puurakenteisen seinän pitäisi lähteä harkkoalustalta noin 20cm korkeudesta valmiista lattiapinnasta mitattuna. Noin niitä nykyään suositellaan tehtäväksi. Uudisrakennuksessa paikallaan mutta remppakohteet vaatii välillä kompromisseja. Jos harkkojen muuraaminen vaatii massiivisia purku/muutostöitä ei mielestäni maksa vaivaa.

[HiljainenTimppa]

Todellakin kannattaa nähdä se vaiva, että lyö sinne ne muutamat harkot. Vesieristämisen kanssa ei kannata ollenkaan leikkiä. Puu on kuitenkin elävämpi materiaali kuin harkot ja vesieriste on aika ilkeähkön herkkä elämiselle. Nopeasti huonosti vesieristämällä puurunkoisessa talossa todella karmeaa jälkeä aikaiseksi. Puullahan on taipumus pehmetä veden vaikutuksesta ja nokkelimmatpokkelimmat voivat päätellä, mitä siitä seuraa.

Olikos näistä suihku/saunatilan sinistä joku seinä ulkoseinä? Olikos tämä noinniinkuin kellarin ja yläkerran välisessä kerroksessa?

Jotenkin siis aattelin, että tämä märkätila tulisi holvivaletun kellarin päälle. Silloin siis lattiarakenne alhaalta ylös:
Betoniholvi
juoksut, jossa on 30 cm tilaa muovisille vaakaviemäreille ja eristeelle
Vaneri, johon sähköinen lattialämmityskaapeli kiinni kuumaliimalla todella ankarasti
Lattiatasote eli betonikikkare, johon kunnon kaadot
Muovimatto vesieristeeksi <- nostetaan seinille 150-200 mm

Ulkoseinässä on ilmeisesti vinolaudoitus, jonka takana purut ja ulkovuori. Seinärakenne vinolaudoituksesta sisäänpäin
vinolaudoitus
ilmarako 5 cm
levy esim. kyprokki
eriste ja pystykoolaus k600 <-alin vaakajuoksu kevytsoraharkkoo
levy esim kyprokki
vesieriste
laasti
laatat

Ulkoseinän höyrynsulkuunhan ei kannattaisi tehdä minkäänlaisia reikiä ja höyrynsulkunahan siis toimii vesieriste. Omana mielipiteenä en laittaisi vesiputkia ulkoseinän sisään missään tapauksessa ellei olisi aivan pakko. Se on aina pienoinen riski. Toisaalta onhan se tapa huomata vesiputken jäätyessä ja rikkoutuessa 02.31, että jäihän sinne se pikkuinen kylmäsilta

Betoniholvin ja ylimmänjuoksun yläpinnan välisen tilan eristäisin ihan ulkoseinään asti samaisella aineella, jolla muunkun välipohjan.

Toivottavasti on jonkinlaista apua tästäkin höpötyksestä... vaikea näitä asioita selitellä, kun on niin avuton, ettei saa mitään kuvaa tänne sivuille saakka.

[jope]

Tuollainen märkätilan tekeminen puutaloon kaikenkaikkiaan on hiukan kokonaisvaltainen projekti ja kaikkien detaljien miettiminen näkemättä kohdetta on hiukan vaikeaa.
En näe tuon harkkomuurauksen toteuttamista kovin järkevänä jos se edellyttää suuria muutostöitä. Vaikka puurakenne elää ei se niin paljon elä että siitä kohtuutonta riskiä seuraisi. Ite olen vedellyt noiden rakennesaumat butyylilla ja se kyllä joustaa sen mitä puu elää. Jos ei niin kohteessa on muita rakenteellisia virheellisyyksiä.

Tuosta esitetystä lattiarakenteesta sen verran että märkätilan alapuolelle ei välttämättä kannata puuta ja vanereita laittaa. Jos laittaa sitä kaapelia ei kannata liimata siihen vaneriin ja jos vanerin päälle tulee valuja ne pitää olla itsekantavia ja erotettuna siitä vanerista esim. paperilla. Tasoitetta ei missään tapauksessa vanerin päälle. Lisäksi valun paksuuteen ja massan ominaisuuksiin pitää perehtyä käpristymisien ehkäisemiseksi. Yleensä pikavalumassat on luotettavia.
Muovimatto on ok. mutta saumat pitää silikonipallojen sijasta hitsata. Siihen tarvitaan oma vehje ja yleensä kaveri joka osaa sitä käyttää.


Tuosta ulkoseinän höyrynsulusta sen verran että asiassa on hiukan eri mielipiteitä mutta käsittääkseni yleinen konsensus on että vesieriste ei ole höyrytiiviis. Siitä huolimatta kahta tiivistä kerrosta ei suosita päällekkäin eli monet suosittaa sen alla olevan höyrynsulun poistamista tai mainittua rei`ittämistä.

[HiljainenTimppa]

Juurikin siis sitä samaa meinasin tuolla höyrynsulkuhommalla, ettei sinne enää mitään muovia ruveta lyömään höyrynsuluksi johonkin väliin.

Kelluvaksi lattiarakenteeksihan sen tekee juurikin tuo vaneri. Muutenkin meikäläisen mielestä on aika ikävä yhdistelmä lämpiävä sähköjohto ja paperi. Muutenkin vesieristeen alta kannattaisi ottaa pois kaikki orgaaninen aines, mutta vanhassa puutalossa se on aika vaikeaa. Kuitenkin tuossa rakennetaan märkätilaa kylmää ulkoseinää vasten, joten siinä täytyy tehdä ihan jokatapauksessa suuria muutostöitä. Muutenkin vesieristeen kanssa suosittelen varmaa ammattilaista asentelemaan sitä. Tekee sen sitten vedeneristysmassalla tai muovimatolla. Ei-ammattilaisena saa yleensä siitä suden aikaiseksi.

Tottahan se on, että vaikea on sanoa mitään ihan varmaa tapaa tällaisen tilan rakentamiseen näkemättä kohdetta. Eikä näihin rintsikka-taloihin ole oikein mitään yhtä ja oikeaa tapaa tehdä merkätilaa. Lähinnä rintsikkaprojektia sääntele kaksi ohjetta:
1. Lämpö pysyy sisällä
2. Kosteus pysyy ulkona

[Kartanomaa]

Noniin, nyt tulikin tietoa taas ihan kiitettävästi

Pahoittelen, sillä olen antanut ehkä hieman puutteellista tietoa

Talomme on siis vuonna 1937 rakennettu hirsirunkoinen talo, jonka laajennusosaan (rak. 1960-luvulla, puruseinää niinkuin rintsikoissa) olen rakentamassa tuota kylppäriä. Viemärit taitavat olla muovia, ainakin likakaivolle tulee mustaa muoviputkea.

Tuon laajennusosan huoneen (alla ei ole kellariholvia tms.) lattiarakenne menee käytännössä näin:
- Hiekkaa/maata/soraa tms. täytettä
- Pikinen betonilaatta <-- kyllähän tämän päälle saa varmaan muutaman kerroksen harkkoa saunan väliseinää varten muurattua.
- 30cm purua
- juoksut
- lautalattia
- maalattu pahvilattia

Eli kyllähän nuo viemärit olisi saatava sinne 30cm korkeaan tilaan piiloon. Kyllä tuo oikeapuoleinen huoneen pääty on ulkoseinää. Siihen tulisi sauna ja suihku. Tuleeko siitä seinästä nyt sitten liian kylmä, jos vinolaudoitukseen lyö kylmästi kyprocin ja eristeet/laastit/laatat? Miksi vinolaudoituksen ja ensimäisen kyproc kerroksen väliin 5cm ilmarako?

Tuon lattian vanerin ajattelin käsitellä jollakin primerillä tms. aineella ennen lattiatasoitteen kaatamista.
Ja eipä tuon vesiputken vetäminen sisäseinälle ole mikään ongelma. Sehän tuossa vaan on, että pitänee se koko seinä koolata vesiputkea varten sen min. 5cm?
Tuossa eristämisessä timppa tarkoittanee, että kannattaa se 30cm tila eristää samalla aineella kuin ne seinätkin?

[jope]

Se rako siellä gyprokin takana on välituuletus. Se voi olla pienempi tai sen voi jättää pois,maun ja yöunien mukaan. Jotkut on muurailleet välituuletettuja kuorimuurejakin. Älä ajattele mitään primereitä siihen vanerin päälle, uskoisit mieluummin että puu elää kivi ei. Jos vanerin päälle valat se pitää olla itsekantava ilman tartuntaa.
Seinille voi laittaa orgaanista eristettä lattiaan ei kannata.

[Kartanomaa]

Se rako siellä gyprokin takana on välituuletus. Se voi olla pienempi tai sen voi jättää pois,maun ja yöunien mukaan. Jotkut on muurailleet välituuletettuja kuorimuurejakin. Älä ajattele mitään primereitä siihen vanerin päälle, uskoisit mieluummin että puu elää kivi ei. Jos vanerin päälle valat se pitää olla itsekantava ilman tartuntaa.
Seinille voi laittaa orgaanista eristettä lattiaan ei kannata.

Selittäisitkö yksinkertaiselle vielä, että minkä pitää olla itsekantava ilman tartuntaa ja mitä sillä tarkoitat?
Kuuluuko puhallusvilla orgaanisiin eristeisiin?

Entä mikä tähän tilaan nyt olisi se paras lattiaratkaisu (voi selittää todella seikkaperäisesti)
- eikö tuo nyt ole hyvä ratkaisu poistaa purut ja repiä nykyiset juoksut helvettiin, laittaa sen pikilaatan päälle styroksit, sisälle viemärit ja putket ja valaa kakku päälle, tasoitteen sekaan lattialämmitys, vesiristeet ja laatat?
- vai onko parempi ottaa purut helvettiin ja laittaa tyhjään tilaan viemärit ja putket ja jotain ei orgaanista eristettä sitten juoksujen päälle gyproc/vaneri taso, jonka päälle pintavalua (sisään lattia lämm.kaapelit(, eristeet ja laatat yms.

Tuolla jälkimäisellä tavallahan yläkertoihin tehdään kylppärit pelkäämättä, että se talo elää ja kävelee?

[jope]

Itsekantava tarkoittaa että vanerin päällä pitää olla väh. 50mm raudoitettu laatta joka ei ole siinä vanerissa kiinni,koska puu elää ja varsinkin ohuita tasoitekerroksia käytettäessä on mahdollista että koko lattia korkkaa. Jotkut on ovelasti käyttäneet filmivaneria mutta siinä on taas tartunta ongelmat vaikka kuinka primeroisi kun pinta on niin liukas ja ihmeellinen. Vielä ovelammat on käyttäneet viira/martiopintaa mutta on varmempaa kun ei limmaa kiveä ja puuta toisiinsa lainkaan. Eli vaneri/kipsi jne. on tavallaan täysin turha.
Lattiaan eristeeksi jotakin levymuovia ei siis sellua,purua,pellavaa,vitalia, mineraalivillaa jne. Eristeen päälle raudoitettu valu itsekantavana ja lattialämmitys kannattaa tehdä saneerauskaapelilla laattavalun päälle erikseen ylitasoittaen. Jos käyttää tavallista lattialämmitys kaapelia pitää varmistaa valun vahvuus ja valuverkon sijainti ettei kaapeli pala poikki.
Märkätilojen lattioita voi tehdä myös puurakenteisena esim. niissä yläkerroissa kun vauriot on helposti alakautta todettavissa mutta jos tilan alla on betonivalu ei sinne puuta kannata väliin laittaa. Mutta niissäkään ei saisi vanerin päälle laittaa tasoitetta ellei jollakin valmistajlla ole jotakin sitä varten erikseen tarkoitettua kamaa ja tietääkseni kellään ei ole...

Putket on ihan täysin oma juttunsa johon on paha sanoa tarkemmin kun ei tiedä missä niitä kulkee, mihin niitä laitetaan lisää ja miten niitä on tarkoitus liittää. Yleensä kuitenkin kannattaisi tehdä isommat vedot sen pikilaatan alapuolelta. 32mm kaivoliitoksia vedellään siinä eristetilassa. Mutta jos esim. paskapytyn vaaka vetoja vetelee vaikka parikin kertaa suuntaa vaihtaen siellä eristetilassa niin jossakin vaiheessa siellä on terveiset putkissa jumissa ja seuraavaksi ihmetellään miten ne avataan.

Yksi lattiaratkaisu.
Maatäyttö
Peruslaatta+bitumi
Välituuletus (monet jättää pois)
Kantava lämmöneriste. (styrox,pu,finnfoam jne.)
Raudoitettu valulaatta (väh.50mm)
Primeri (tasoitteen)
Lattialämmitys+ylitasoitus
Primeri (vesieristeen)
Vesieristys tai muovimatto
Kiinnityslaasti+klinkkeri. (muovin päälle ei saa laatoittaa)

[VillaKallio]

Jos lainaan hieman samaa ketjua ettei tule liikaa samanlaisia.
Kuvassa on wc niin kuin se oli taloa ostaessamme, purettiin tekeillä oleva seinä ja laitettiin lautalattia jolloin saatiin suurempi eteinen. Nyt olisi wc tarkoitus palauttaa ja kysymys herää lattian tekemisestä.
Millä eristää ym..tuon valun alla on eteisen kokoinen kellari jossa ainoastaan vesipumppu. Tällä hetkellä on lattia koolaus tuettuna valettuun pintaan, välissä bitumin soirot sekä villa. Pitäisikö vain pinnoittaa bitumilla kylmäsivelynä ja villa väliin. Jos valaisi tuon kokoisen laatan, ainoa että väliseinät jää valuun, ei hyvä..
Vessaan tulee biolanin kompostikäymälä sekä lavuaari hanoineen, eli vesi ei kuormita pintoja. Joten sopisi varmaan hieman "kevyempi" lattia ratkaisu.